Hauskaa Joulua!

ja Iloista Uutta Vuotta!

Läppäri on entistä heikommassa hapessa, joten 'oikeita' päivityksia tullee kuhan saan sen korvattua uudella (tai ehdin kirjoitella porukoiden koneella). Pahoitteluni siitä.

Tässä Joulun toivotuksiksi aina söpön Katinkan kuva

Voihan ummetus

ja letkutus

Pari viikkoa on jäänyt tässä nyt välistä, ne on osittain kyllä kirjoitettuna, mutta tarvitsevat vielä pientä hienosäätöä. Tulevat sitten joskus. Tässä nyt vähän tuoreempaa uutista kuitenkin.

Anne oli reissussa to-pe ja lauantai aamu alkoikin iloisella puhelulla aamutuimaan (onneksi olin jo hereillä). Katinka oli epänormaali. Se ei yrmistellyt Bobille tarhoille vietäessä, oli muutenkin flegmaattinen ja tarhassa ei mennyt heinille vaan heitti melko nopeasti makaamaan (nousi kyllä ylös kun muut ponit lähestyi). Edellisiltana poni oli ihan normaali ja jäänyt hyvillä mielin karsinaan syömään heinää.
Ei muuta kuin auto lämpiämään ja kahdeksan aikaan tallille. Heti tarhalle mentäessä näin ponin makaavaan maassa eikä se noussut ylös ennen kuin otin naruun kiinni ja vähän kehotin. Erittäin epänormaalia käytöstä Katinkalta. Lisäksi yöllä oli karsinaan tullut vain pari kakkakasaa. Ei muuta kuin kipittelemään ylämäkeä pari kymmentä minuuttia ja sen jälkeen seisotusta seuraavat parikymmentä.
Kävely näytti helpottavan hetkeksi ja poni jopa yritti napsia oksia matkalla, mutta selvästi sillä oli vielä tukala olo eikä lantakaan kulkenut. Eikun soitto päivystävälle, joka parin kerran jälkeen saatiin kiinni ja lupasi tulla paikalle.
Diagnoosina ummetusähky, mitä itsekin epäiltiin ja hoitona pari piikkiä suoneen ja letkutus. Ensin ei kyllä ponilta meinannut löytyä suonet ja kun karvaakin on kasvanut jo kiitettävästi takaisin hain miniklipperinin ja vetäisin pienen karvattoman läntin kaulaan auttaakseni eläinlääkäriä. Sitten pitikin viritellä jo huulipuristin, jotta poni antoi pistää itseään, flegmaattisuus alkoi olla kaukana. Eka ruiskullinen meni hyvin, mutta toisesta tuli puolet eläinlääkärin naamalle yhdessä veriroiskeiden kanssa, ne ei vaan jostain syytä kulkeneet siinä suonessa eteenpäin kunnolla..
Ja sitten se letkutus.. voi luoja, että oli vaikeeta kun poni venkuroi huulipuristimesta huolimatta ja väänsi päätään ihan väärään asentoon, meni puolisen tuntia ennen kuin se letku oli siellä missä piti. Siinä vaiheessa onneksi rauhoittui ja vesi-parafiini saatiin hyvin perille.
Jatkohoitona parin-kolmen tunnin paasto ja sen jälkeen pienen pienet nyytit heinää tunneittain. Illalla sitten normaaliannos jos olotila ei mene takaisin päin.

tälläinen hurmaava oma itsensä ei poni-rukka ollut lauantaina

Poni oli pirtsakan näköinen, mutta  lähtiessäni Annen seurana vetämään yhtä maastoa juoksi lapset heti perään kertomaan, että Katinka rupesi heti piehtaroimaan meidän lähdettyä. Sanoin, että makoilu on ok, piehtarointi ei eli poni narun päähän ja kävelemään. Henna onneksi oli paikalla ja hoiti homman sekä puunasi ponin kävelyn jälkeen. Tultuamme takaisin maastosta uskalsin antaa ponille nokareen heinää, se kun oli jopa kakannut poissa ollessamme.

Nea tuli vielä myöhemmin illalla onneksi paikalle ja uskalsin käydä Annen kanssa Absilla syömässä. Takaisin tullessa uskalsin antaa ponille jo iltaheinät ja se oli paljon pirteämmän näköinen.

Iloisia uutisia tältä päivältä oli vihdoinkin alkanut lumisade. Onneksi nyt on luvattu pakkasia ja lisääkin lunta, pääsee kunnolla ratsastamaan. Kenttä ja varakenttänä käyttämämme tarha on molemmat ihan kivikovia, joten lumi on todella tervetullutta. Nyt tosin kuuluu tuulevan aika voimakkaasti, mutta lisää luntakin sataa, joten todennäköisesti päästään tänään jo hiihtistä Mustalla, tuli Vertsulle luvattua että se pääsee kyytiin jos vaan lunta on!