Kisakuulumisia

Russeissa taas..

Pari viikonloppua sitten käytiin taas Russimestaruuksien osakilpailussa, esteitä tällä kertaa. Koska matkaa oli paljon, lähdettiin paikalle jo lauantai-iltapäivänä. Ajo kesti tauon kanssa nelisen tuntia (persus puutui autossa) ja perillä Vilja ratsasti Katinkan kevyesti, jotta se sai oikoa koipiaan pitkään kopissa seisomisen jälkeen. Mila lähti kisakaveriksi mukaan totuttamaan Cyffeä isoon maailmaan. Poneille oli karsinat varattu Wasaborgin tallilta missä kisatkin käytiin. Katinka näytti hyvin tyytyväiseltä karsinassa iltaruokiensa kanssa. Cyffekin oli melko rauhallinen.

Lauantai aamupäivällä klippasin Katinkan lähes nakuksi. On ollut tosi kuumia päiviä ja vielä kuumempaa luvassa ja ajattelin, ettei ponirukka jaksa kisoissa juuri hypätä paksuhkon turkkinsa kanssa. Homma sujui yllättävän nopeasti, vaikka klipperi meinasi vähän kuumua. Vetelin Annen isolla klipperillä ja siistin reunoja omalla Moserillani. Selkään jätin karvat, mutta kyljet, mahan ja kaulan vetelin nysäksi (eli jäi tosi ohkainen karva). Poni vaikutti sangen tyytyväiseltä ja oli kyllä loistopäätös klipata nyt, kelit olleet tosi kuumat ja Katinka liikkuu selkeästi paljon iloisemmin nyt.

Kisat meni molempien ratsastajien osalta hyvin, Vertsu hyppäsi ensimmäiset okserinsa kisoissa ja hienosti meni. Viljakin muisti radan hyvin ja sai 2. sijoituksen! Vertsu voitti oman luokkansa, jossa tosin oli vain kaksi osallistujaa. On Katinka vaan niin hieno poni!

Katinka teki jostain syystä aina tälle okserille superisot hypyt. Aika style klippaus ;)

Iloisen yllättynyt ratsastaja

Joku oli pyöräyttänyt kameran väärälle kuvaukselle Vertsun ja Viljan radan välissä, joten Viljan kuvat jäi vähän sumeiksi..

Katinka on supersöpö punaisissa kisavarustuksissaan!

Edellistorstaina hypättiin kotona tallikisoissa. Vertsu hyppäsi ristikko-30cm luokan ja Vilja 50-60cm luokan (russikisojen korkeudet 20cm ja 40cm). Vilja unohti valitettavasti radan (lähti ratsastamaan suoraan 2. vaihetta oikeastaan), mutta muuten hypyt oli tosi hyviä, vaikka poni alkoi hieman jo väsyä hypättyään alle kaksi ristikkoluokkaa.



80cm laine.. näyttää aika matalalta..

Me hypättiin Mustan kanssa 70cm (arv. 367.2), joka tuntui tosi helpolta. Toisessa vaiheessa tein kyllä pari typerää ratkaisua ja hosuin, joten se jäi harmittamaan. Tulimme kuitenkin toisiksi. Sen jälkeen vuorossa iso koitos, 80cm luokka korotetulla uusinnalla. Käytössä vielä uusi satula, jolla olin ehtinyt hypätä vain kerran (jos ei paria pientä maastotukkia oteta lukuun). Rata meni tosi hyvin, olin supertyytyväinen meidän suoritukseen vaikka sarjalle tulikin ylimääräinen askel (Musta kyttäsi vähän juuri edellispäivänä maalattuja puomeja jotka kiilteli). Uusintaan lähdin vain tavoitteena saada hyväksytty tulos. Pysty-okseri linjan jälkeen oli tiukka vasen seuraavalle okserille, joka oli radan korkein (takapuomi 95cm). Musta tuli alas oikealla laukalla eikä vaihtanut takapäätä, joten vähän löysänä ja ristilaukalla isolle okserille. Hetken mietin, että uskallanko oikeasti hypätä yli, mutta Musta meni hyvin eteen, joten otin harjasta kiinni ja kiivettiin yli. Takaset pudotti etupuomin, mutta se ei haitannut. Kaareva linja pystylle sujui hyvin ja siitä rauhallinen tie (en todellakaan ratsastanut aikaa) seuraavalle pystylle, jonka jälkeen jo vähän onnittelin itseäni onnistumisesta.. vaikka vielä oli vika este hyppäämättä. Laine ei näyttänyt mielestäni pahalta, mutta vaan valuin sitä kohti, annoin Mustan laskea päätään enkä tehnyt mitään, joten Musta sitten pysähtyi siihen. Äkäilyt itselle, poni uudestaan ripeästi esteelle ja lähes paikoiltaan puhtaasti yli.. siis niin nolo moka itseltä että..

95cm nousuokseri ja tiplu.. etuset nousi vielä hienosti.

Anni ratsasti Aksulla hienon nollaradan, joten me päästiin meidän 8 virhepisteellä toiseksi (Nean ja Simpan vedettyä vähän useampi alas sekä otettua yksi 'kielto' Simpan innostuttua turhasti).

Olin niin supertyytyväinen meihin molempiin (vikan esteen mokasta huolimatta), että leijailin suunnilleen pilvissä seuraavan viikon.. Odotan innolla Robbyn paluuta kesälomalta, jotta pääsen kertomaan meidän urotöistä!

Iloinen

NauRa:n estekisat 6.7.

Pitää vähän hehkuttaa ja iloita, oltiin sunnuntaina Nastolassa seuraestekisoissa Mustan kanssa ja saatiin ensimmäinen 0-0 rata 80cm korkeudelta. Joskus ollaan perusrata vielä kiivetty puhtaasti, mutta uusinta mennyt mönkään (ja tästäkin on aikaa).
Oli vielä ihan oikealla korkeudella (paitsi muuri oli 60cm) ja varsinkin ne okserit oli korkeita.
Muutama vähän hassumpi hyppy, mutta muuten poni teki hienoja ja vaivattomia hyppyjä, ilman pikkuaskelia! Johtuiskohan siitä, että kuski oli kerrankin menossa itsekin?
Tässä moodissa jos sais oman pääsä pysymään (eli jännitti, mutta ratsastin silti loppuun asti ja olin menossa), niin ei se 90cm mikään mahdottomuus ole.
70cm tuli yksi kielto, mutta siitäkin päästiin yli ja loppurata kivasti. Musta oli ekassa luokassa kovin jännittynyt ja yritti vähän himmailla jo ekalle esteelle, mutta pysähtyi vasta kolmannelle (ja se ylitys sen jälkeen ei ollut mikään kaunis..)
Muuri kuitenkin päästiin ekalla yrittämällä yli vaikka itse sitä vähän jännitinkin, kun ei ole sellaista ennen hypätty ja Musta yleensä jos jossain ollut radalla (esim. vaihtoehto-este) on sellaista kyttäillyt vaikka ei olla edes kohti oltu menossa.
Oon niin ylpeä itsestäni ja tietty ponista! Se tekee niin hyvin sen mitä käsketään ja minähän se siellä selässä yleensä olen joka mokailen, varsinkin esteillä. Nyt alkaa olla fiilikset sellaiset, että poni jo vähän auttaa mua ja on itsekin menossa.

Sijoille ei päästy kun oltiin liian hitahia, vaikka oijoinkin missä oli mahdollista. Meno tuntu toisessa vaiheessa kuitenkin jo rauhallisemmalta kuin ekassa johtuen molempien väsymyksestä. Pitkät radat ja kuuma päivä, huh!