Ja mukaan tarttui..

Shoppailemassa Tampereella

Koirasälää - kaulapanta, juomapullo ja namipussi

Hevossälää - saippuapurkki, Magicbrush-harjoja ja riimu

BoT -verkkoloimi Dinolle -15% alessa

Muutamasta kohdasta pitää vielä säätää.. hankalan mallinen koira

Lisää koirasälää torstaina: juoksuvyö ja nykäyksiä vaimentava talutin

vähän jotain itsellekin, parit sukat ja neopreenihanskat

eikä unohdeta poneja: kivat tekstiriimut - oranssi Hooligan Mustalle ja Katinkalle vihreä Superstar. CH:n kumiohjat Mustan estesuitsiin, uudet punaiset takasuojat Mustalle ja Katinkalle violetit jalustinkumit ja parit kumilenkit jalustimiin.

Kadonneen keskivartalon lihasten metsästys

CR-harjoitteet osaksi jokapäiväistä ratsastusta - tavoitteena parempi istunta

Maanantaina heti toteuttamaan istuntaharjoitteita, mitä viikonloppuna opittiin. Alkukäynneissä pidin erityisesti huolta, että lonkat eli ja kantapää ei painunut alas. Välillä nousin hetkeksi seisomaan ja tarkistin tasapainon. Kaikki tuntui jo paljon helpommalta kuin viikonloppuna.
Ravissa tarkkailin kevennystäni ja lantion asentoa. Välillä nousin myös hetkeksi seisomaan ja tein pätkät valssikevennystäkin. Keventäessä Musta lähti jo hyvin nostamaan selkäänsä vaikka olikin vielä ihan pitkä ohja.
Käyntityöskentelyssä yritin pitää lonkat liikkeessä samalla kun vähän ratsastin Mustaa ohjan ja pohkeen väliin. Tein käynti-ravi siirtymiä ympyrällä ja tarkkailin samalla omaa asentoani (ja varsinkin käsien asentoa, vasen tuppaa helposti valumaan tosi alas..)
Laukkaa työstin myös ympyröillä. Kurssilla emme ehtineet laukassa vielä tehdä istuntaharjoitteita, mutta kiinnitin yhä vain huomiota lonkkien liikkuvuuteen sekä ylävartalon kiertoon laukan- sekä ympyränsuuntaisesti (erityisesti ettei oikea hartia lähde johtamaan). Kokeilin myös pätkät seistä jalustimilla ja joustaa koko jalalta.
Poni toimi ihan kivasti, mutta huomasi hyvin, ettei ole taas hetkeen kunnolla vaadittu mitään, kun se työnteko oli niin kamalan vaikeeta (muka).
Musta jatkoi vielä alkeistunnille ratsasteluni jälkeen.

ei viitsitä katsoa noita mun käsiä, eihän?

Tiistaina kävin pellolla vähän loikkimassa siellä olleita kavaletteja. Tila on huomattavasti pienempi kuin kentällä ja ura sielläkin on jo liukas, mikä vähentää käytettävää tilaa entisestään. Toisessa reunassa oli kavaletti ala-asennossa ja sen jälkeen vajaan 3m päässä (ehkä 2,6m) kavaletti ja puomi. Tulin pari kertaa ravilla sisään molemmista suunnista (eli matalalta puolelta ja korkealta puolelta) sekä heti perään laukalla sisään. Musta oli ihan innoissaan eikä meinannut malttaa pudottaa raville laukasta. Tämän jälkeen tulin 'okserin' (kavaletti+puomi, toinen kavaletti keskiasennossa takana ja vielä maapuomi korkeamman kavaletin edessä) molemmista suunnista, tilaa oli kyllä onnettoman vähän ja ponin vauhti vähän turhankin kova tuohon tilaan ja noille korkeuksille. Hyvin ja epäröimättä hyppäsi tuon vähän oudon näköisen rakennelman. Nämä kaksi harjoitetta oli lähes linjassa, joten tulin niitä vielä peräkkäin molemmista suunnista pari kertaa. Lopuksi kävin vielä laukkailemassa ravirataa ympäri molempiin suuntiin reilut kierrokset. Oikeassa kierroksessa Musta ihan innostui suoran alussa ja varmasti olisi pukkia lentänyt, jos olisi ohja valahtanut pitkäksi. Itse yritin pysyä kevyessä istunnassa ja joustaa koko jalalla.
Alkuverkaksi tein taas perusistunta harjoitteita käynnissä ja ravissa. Pikkuhiljaa helpottuu tuo kantapään ja nilkan asento..

vanha hyppykuva, mutta kavaletit on samat ;)

Musta oli kyllä noilla kavaleteilla niin innoissaan menossa, että Robby olisi varmasti itkenyt onnesta sen nähdessään. Nyt onkin ollut vähän hyppytaukoa, niin ponikin on innommalla mukana. Hyppäsin poikkeuksellisesti koulusuitsilla eli kapeammalla kuolaimella, ehkä sillä oli jotain vaikutusta..
Musta meni vielä alkeistunnille ja alkeis-jatkotunnille (puomeja). Tuntien jälkeen laitoin Mustalle kylmäkääreet ja villaloimen, kun tuli vähän hikiseksi tuolla pellolla. Sen jälkeen lähdinkin ajamaan Tamperetta kohti, jossa tarkoituksena viettää muutama päivä sekä käydä Hööksissä.
Hööksillä on facebookissa kisa käynnissä ja halutessaan mun asukokonaisuutta voi käydä äänestämässä oheisesta linkistä: äänestä!

Keskiviikon ponskit sai vapaaksi, ellei Vertsu päässyt Katinkaa ratsastelemaan. Itse tosiaan shoppailin Hööksissä (ostoksista oma postaus tulossa), missä oli kaikki koiratarvikkeet -15%. Tarttuihan sieltä mukaan vähän muutakin..

Mikä keskus, mitkä lihakset??

CR-kurssin antia

Lauantaina Musta kipitteli aamusta yhden alkeis-jatko tunnin, jonka jälkeen me Päivin kanssa lähdettiin CR-kurssin teoriaosuudelle. Teoriassa ei mitään mullistavia uutuuksia ainakaan mulle tullut, kun olen jo pitkään pyrkinyt ratsastamaan istunnalla ja olemaan tietoinen kehostani. Tasapainolaudalla vähän tsekattiin itse kunkin ongelmakohtia jalkapohjissa, esim. minä seison vasemmalla kantapäällä ja oikealla päkiällä enemmän, kun tarkoitus olisi olla jalat tasaisesti maassa. Tätä ei siis tavallisesti seisoessa huomaa (paitsi tuon jälkeen kun siihen oikein kiinnitti huomiota).
Jumppapalloilla harjoiteltiin myös vähän tasapainoa ja se ei oikein onnistunut (ohjaaja jo välillä katsoi kauhuissaan, että pitääkö mut oikeesti päästä hevosen selkäänkin..), eikä varsinkaan se lonkkien liikuttelu käynnissä, hetkittäin löytyi, mutta..

satulavyö on tietty ihan hyvä kiristää..

Hevosen selässä homma onneksi sujui vähän paremmin. Teorian jälkeen syötiin ja Päivin kanssa käytiin hakemassa Musta ja Vysti (joka onneksi lastautui koppiin alle kymmenessä minuutissa kesällisten tunnin-lastauksien jälkeen). Meitä oli aina kaksi kerrallaan ja aloitettiin homma ihan asennon korjauksesta. Mun piti siirtää jalustinta vähän syvemmälle jalkaan ja lyhentää reijällä (saa pidentää takaisin, kuhan lonkat vähän aukee). Jalka tasaiseksi eli ei paineta sitä kantapäätä alas (esteillä saa painaa, muuten ei..). Sitten lähdettiin käynnissä etsimään niitä pyöriviä lonkkia. Vasen mulla ei aluksi liikkunut yhtään minnekään, mutta ahkeran harjoittelun jälkeen se sitten pikku hiljaa rupesi liikkumaan (ai miten niin oon vino??) Välillä noustiin ylös seisomaan jalustimille ja haettiin tasapainoa siellä, laskeuduttiin hiiiitaasti alas ja taas hiiitaaasti ylös, vähän kuin kevennystä käynnissä, mutta useamman askeleen aikana. Välillä sitä tietty horjahteli ja mun oikea nilkka yritti itsepäisesti kääntyä lörö-asentoon, jossa rupesi sattumaan pohkeeseen. Ei voinut kuin hetkeksi unohtaa sen ja jo rupesi muistuttelemaan olemassa olostaan.

tasapainon hakua, kantapää painuu vähän alas vaikka ei saisi

Sannan hevonen (lainaratsu siis) otti omia pikku spurttejaan ja Sannaa jännitti turhasti, joten otettiin sille Vysti, sillä kun se on ratsastanut ennenkin ja johan homma alkoi sujua. Välillä laitettiin pienet kumipallot istuinluiden alle auttamaan niiden löytymisessä (ja lantion liikkeessä) ja sitten samat pallot polvien alle. Siinä enemmänkin tuntui että pitää vähän puristaa polvella, jotta ne ei tipu.
Lopuksi vielä käynti-seis siirtymiä istunnalla. Kun meni hyvin alhaalla istuen, tein vielä siirtymiä jalustimilla seisten. Käyntiin lähti hyvin, mutta pysähdys oli hankalampi kun tein käytännössä ilman ohjaa. Musta sai siis kevyesti käpsytellä koko tunnin. Ohjaaja sanoi, että mulla on hyvä tasapaino ja kuuntelen kivasti hevosta. Nyt pitää vaan kuunnella vielä enemmän, mitä se hevonen kertoo musta, koska nehän kyllä reagoi ihan siihen miten istuu..
Seuraavalla tunnilla piti olla Päivi ja yksi toinen nainen, mutta hän ei halunnutkaan muuta hevosta ja omalleen ei ollut satulaa. Tintin piti myös mennä tuolla satulattomalla hevosella, joten lainasin hänelle Mustaa ja meni Päivin kanssa yhtäaikaa. Samahan se oli kävelisikö poni vielä toisen tunnin vai seisoisi odottelemassa Päiviä ja Vystiä.

pelkällä istunnalla kääntämistä - no problemos

Sunnuntain jatkettiin ensin teoriaa ja kiivettiin sitten heposten selkään. Samoilla ryhmillä (ja hevosilla eli Sanna ja Tintti sai Vystin ja Mustan taas lainaan). Aluksi haettiin taas istuntaa käynnissä ja käännettiin voltteja pelkällä istunnalla (ei ongelmia tässä), mutta aika nopeasti päästiin ravailemaan. Mun vasen puolikin liikkui jo paremmin. Ravissa ensin kevennettiin ja sitten taas seistiin jalustimilla. Tässä hommassa mulla jousti nilkat ja lantio, mutta ei polvet (onko tälläi ees mahdollista??) Piti vähän liioitella sellaista keinuvaa liikettä, jotta tapahtui polvissakin jotain. Välillä sidottiin jumppakuminauhaa hännäksi, jotta lantio pysyisi pystyasennossa kevennyksessä. Itse en kuminauhaa toppahousujen läpi oikein edes tuntenut, mutta kuitenkin se tehosi.  Sitten valssikevennystä eli kaksi ylhäällä ja yksi alhaalla. Se meni melko kivasti, sitä olen tehnyt ennenkin. Lopuksi käynti-ravi siirtymiä ylhäällä seisten ja lopulta alhaalla istuen.

samaa ravissa - taas tuo kantapää..

Loppukaneettina mulle, että pitää seurailla hartioita, jotta oikea ei lähde edelle (varsinkin silloin kun on sisäpuolena) ja täten vinouta koko istuntaa. Nää jalustimilla seisomiset ja muut tulee nyt varmaan osaksi mun alkuverkkaohjelmaa, jotta saisin tuota vinoutta vähän korjattua ja pitäishän sille tehdä jotain ihan maassakin. Varsinkin ratsastuksista jäi paljon käteen, teoriasta ei nyt niinkään. Mun oli lähes mahdoton tehdä mitään noita istunta harjoitteita jumppapalloilla, johtuikohan siitä, etten vaan saanut millään jalkoja hyvään asentoon, mutta hevosen selässä kaikki sujui helpommin (ei helposti aina, mutta helpommin).
Pitää yrittää löytää täältä läheltä CR-kurssi joskus myöhemmin kesällä, jotta saa taas palautetta, miten istunta on korjaantunut. Mieluiten tietty samalla ohjaajalla, kun jokainen painottaa vähän omaa asiaansa.

häntä paikoilleen - ratsastajalle

hännän kanssa kevennys - Mustalla jo aika kiva askellus

ja säilytetään sama kevennys ilman häntää

Kuvailusta kiitokset Tintille

Kevyttä jolkottelua

Ja kaikkea muuta..

Maanantaina ratsastin Mustaa melko kevyesti ennen tunteja. Lähinnä ympyrällä suoristaen (kuulostaa oudolta joo..) ja sellaista rentoa fiilistä hakien, mitä ei ainakaan kisoissa saatu aikaan.
Musta jatkoi vielä lasten tunnille jossa aiheena jo pidempään Annella jatkunut istunnalla kääntäminen. Mustahan on noissa harjoituksissa ihan omiaan, kun seuraa istuntaa niin hyvin.

Dino kepeillä

Tiistaina tein työskentelyä kangilla reilun puolisen tuntia. Kävin ensin vähän köpsimässä maastossa ja kentällä tein siirtymiä ympyrällä melko matalana hakien vain selkään aktiivisuutta. Ravissa alkoi tulla taas kivaa askellusta kun tein siirtymiä askellajin sisällä. Musta jatkoi vielä kahdelle lastentunnille, jossa toisessa tehtiin kääntämisharjoituksia ja toisessa puomeja. Katinkan juoksutin kahdella liinalla käynnissä ja ravissa ensimmäisen tunnin lopussa, Vertsu selässä. Sen takia en uskaltanut laukkuuttaa tai tehdä mitään älyttömän ripeitä siirtymiä.

Keskiviikkona oli ponskien raspaus. Katinka yritti vähän idioottiloida, mutta antoi ihan nätisti. Jonkin verran oli piikkejä takana, mutta ihan älyttömästi ei onneksi tarvinut ottaa (noilla 'vanhuksilla' kun ei hampaat enää niinkään kestä turhaa raspailua). Mustalla oli taas tasaisesti takana piikkejä ja ell halusi vähän tuikata rauhoitetta, vaikka melko nätisti antoi sitä ennenkin raspata. Musta sai sitten jäädä tallin perälle tointumaan kännistään (raukka meinannut osata kävelläkään vaikka sai oikeasti todella pienen annoksen), tarhassa kun oli heinäpaalin loppu tarjolla. Tarkoitus oli juoksuttaa tai ratsastaa riimulla raspauksen jälkeen, mutta ell oli sen verran myöhässä (ja kun Musta rauhoitettiin), etten sitten enää viitsinyt. Vapaapäivä molemmille siis.

Torstaina annoin Mustalle vielä toisen vapaan ja nukuin univelkojani pois (tää aamuvuoro vielä tappaa mut, ei ole yhtään tervettä aloittaa työt jo 4.15), varsinkin kun töissäkin meni vähän pitkään. Katinka oli joko tunnilla tai Vertsun ratsuna.
Dinon kanssa käytiin agilityssä ja vaikka poitsu yritti alussa jäädä pöydän alle mun jalkojen juuren, suostui melko pienellä suostuttelulla radalle Even kanssa ja teki ihan supertyötä. Kepit, rengas, hypyt, putket.. kaikki tosi hienosti! Alkoi myös nopeammin löytyä sitä vanhaa tuttua Dino-vauhtia ja ekan pätkän jälkeen lähti mielellään tekemään töitä Even kanssa. Itse leikin kameralla ja voi luoja, että siellä hallissa oli pimeää (kameralle). Piti laittaa asetukset ihan itse, kun urheilu-kuvaus käytti ihan liian hidasta suljinaikaa, jotta kuvista ois mitään selvää saanut. Muutamia ihan ok kuvia tulikin, harmi että se näyttävin rengashyppy-kuva oli otettu niillä automaattiasetuksilla ja näin ollen jäi epätarkaksi.

Dino ja perus jättiloikka

Perjantaina kävin Mustan kanssa pienen maastopätkän, tien toisella puolella oli sen verran hyvä mennä, että päästiin vähän laukkaamaankin. Poni tosin meinasi unohtaa jarrut, mutta suostui sitten nätisti hidastamaan ennen tietä (onneksi..) Tienylitystä ei kyllä meinannut malttaa odottaa, perjantairuuhka kun oli juuri alkamassa. Kentällä tein hetken ympyrällä siirtymiä ja Musta oli aika kiva ja rento vaikka olikin pari vapaata takana. Poni jatkoi vielä alkeisjatkotunnille, jossa menivät muutamaa puomia.
Anne sitten muistutti, että meidän CR-kurssi olisi viikonloppuna (mä olin jotenkin siinä luulossa, että se olis huhtikuun lopussa..), joten lähdin ripeästi kotiin nukkumaan.

Tällä kertaa saatte nauttia Dinon agilitykuvista, ilman vilaustakaan heposista!

Kopsista Kopseen koulukisoissa

Ei kuvia eikä taatusti videota..

Perjantaina ratsastin ensin kevyesti pellolla Hennan ja Epronin kanssa. Sen jälkeen kentällä hetken aikaa ympyrällä, mutta Mustalta katosi keskittyminen kun tuntilaiset alkoi kantaa puomeja kentälle. Mentiin muutamia puomeja ravilla pari kertaa ja siirryin sen jälkeen tielle tekemään väistöjä ja avoja. Musta ei ollut ihan yhtä hyvä kuin edellispäivänä, mutta ok. Tarkoitus oli muutenkin mennä vähän kevyemmin.

Lauantaina Musta meni kaksi alkeistuntia, jonka jälkeen käytiin Hennan ja Epronin kanssa puolisen tuntia kävelemässä maastossa (takaisin tullessa muutamia ravisiirtymiä) tehden käynnissä töitä. Sen jälkeen Henna meni hetken pellolla ja minä tein tiellä avoja ja niiden sisällä käynti-ravi siirtymiä. Laukassa ratsastin Mustan vain suoraksi. Laukattiin vielä pellolla rauhallista ja pitkää laukkaa yksi kierros, Epron edellä. Sen jälkeen pitkää ravia eteen-alas venyttäen ja kunnon loppukäynnit. Meni vähän enemmän aikaa kuin ajattelin alunperin, mutta käveltiin yli puolet siitä vajaasta tunnista jota ratsastettiin, niin ei ollut liian rankkaa. Venyttelin vielä kaikki jalat ja porkkanan avulla selän sekä kyljet.

Lauantaina vähän kiireellä kisoihin letityksen ja muiden hommien jälkeen. Kiireellä, koska hoitaja perui viime hetkellä ja matkaan lähdettiin vain Hennan ja kuskina toimineen Pasin (Hennan isä) kanssa. Henna kipitteli sitten ilmoittamaan meidät molemmat sillä aikaa kun minä suitsin ponit ja otin ne ulos kopista Pasin avustuksella. Nopeasti satulat molemmille ja Henna talutteli hetken mun kiskoessa saappaita jalkaan (jotka menikin ihan vastustelematta kiinni). Ulkokentällä oli ihana auringon paiste, mutta maneesissa jäätävän kylmä. Toisen radan jälkeen sormet oli jo ihan tunnottomat. Radat meni melko ok, tuttarissa ei tullut rikkoja vaan oli tasainen, mutta hevonen vähän jännittynyt eikä yhtään pyöreänä, joten melko hankala ratsastaa. Specialissa vähän paikoitellen rentoutui, mutta itse olin jo ihan jäässä ja jotenkin se ratsastaminen jäi. Ihan ok kohtia eikä hirmu suuria rikkoja, mutta ei todellakaan mitään supersuoritusta. Tuomarointi melko iisiä ja prosentit oli jotain 62 ja 59 luokkaa. Tuttarissa tuolla suorituksella pääsi toiseksi, mutta itse en ole hirveän tyytyväinen kumpaankaan rataan.
Ulkokentällä muksahdin erään sattumuksen seurauksena oikealle polvelleni alas Mustan selästä ja tästä kärsittiin sitten seuraavat pari päivää. Lisäksi tuppasin istumaan vähän vinossa oikealle (kuka käski vaihtaa jalustinhihnat toisin päin juuri ennen kisoja..)
Yllättävän pitkään meni kisoissa, vaikka lähtöjä oli vähän.

Kohti kisoja

Kisoja edeltävät treenailut

Maanantaina Musta meni alkeistunnilla, jonka jälkeen lähdin itse pellolle käpsimään. Pellon 'kentällä' on jonkinverran hankea, joten se oli melko raskasta. Ravailin ja laukkailin ensin muutaman kierroksen radalla ja tein sen jälkeen taivutuksia ympyröillä 'kentällä'. Musta ei ollut parhaimmillaan, mutta melko ok. Selkä alkaa toimia kivasti, eikä enää tunnu kuin istuisi laudan päällä.

Huomaa, että kevät on tulossa, Mustalta irtoaa ihan järjettömästi karvaa.. Onneksi vielä on käytössä toppavaatteet, niin ei tartu hirmu pahasti kiinni. Fleece-vaatteilla ois ihan toivotonta.

Tiistaina Musta meni alkeis- sekä alkeis-jatko tunnit. Lähdin tämän jälkeen pellolle vähän laukkailemaan. Koska Nea oli ehtinyt jo ratsastaa Simpan, otin Viljan Katinkalla mukaan. Menimme pari kierrosta molempiin suuntiin melko reippaastikin. Aluksi ja lopuksi ravia (lopussa Musta venytti jo kivasti eteen-alas) ja pari kierrosta vielä kävelyä. Koska Musta meni ekana, ei se ollut niin reipas kuin yleensä, paitsi oikeassa kierroksessa takakulmassa. Siellä jostain syystä lähtee kaikki mielellään kiihdyttelemään. Vilja pärjäsi Katinkan kanssa oikein hyvin ja sai sen liikkumaan reippaasti.

Keskiviikkona poniset sai vapaan molemmat ja minä nukuin univelkaani pois. Melko karua nousta aamuisin kolmelta, kun iltaisin ei paljon ennen kymmentä kerkeä nukkumaan. Onneksi iltapäivisin kerkiää joskus tunnin-kaksi torkkua.

 

Torstaina otin pikku nokoset ennen tallille lähtöä ja olinkin melko virkeä. Jostain ihmeestä vaan alkoi sataa lunta (taas) ja nappasin Katinkan samalla sisään kun Mustankin. Vilma oli erehdyksessä laittanut sille kaulakappaleettoman loimen, joten otin suojaan lumelta. Merci oli jo lukittu Katinkan karsinaan, joten laitoin tamman haahuilemaan Mustan karsinaan siksi aikaa, kun yritin vähentää Mustan karvakertymää ja liikuttaakseni sen. Katinka nauttikin antoisasti Mustan suolakivestä, sillä itsellään kun ei sellaista voi pitää, vaan saa suolan annosteltuna ruokaan.

Musta oli riekkunut Mi:n kanssa (myös keskiviikkona ja alkuviikosta jo) ja jäljet oli sen näköistä. Koko alakaula on ihan 'kupruilla' puremajäljistä ja hieman turvoksissa, vaikka kaikki haavat on ihan pintanaarmuja. Lisäksi Musta oli polkenut hokilla reijän vasempaan takaseen melko alas. Ei arkonut onneksi ratsastaessa yhtään kaulaansa eikä jalkaa. On vaan melko karun näköinen.

Mustalle otin viltin alkukäynneiksi vähän suojaamaan sateelta ja nopeuttamaan lihasten lämpenemistä. Tein pitkään käynnissä töitä taivutellen ympyrällä voimakkaasti sisään ja ulos (molemmissa suunnissa) ja sen jälkeen nopeita käynti-ravi siirtymiä. Nea tuli jossain vaiheessa istumaan ympyrän keskelle ja juttelemaan siinä samalla. Yhtäkkiä Musta alkoi toimia tosi hyvin: kantoi itsensä, tukeutui hyvin ohjaan ja liikkui rentona sekä pyöreänä. Aavistuksen olisi voinut olla herkempi pohkeelle, jos nyt jotain valituksen aihetta pitäisi keksiä. Oli ihan superhyvä fiilis ja teinkin paljon siirtymiä ravin sisällä sekä pätkittäin laukkaa. Alkoi tulla jo pientä ajatusta taas keskiravista ja hyvin malttoi olla kiirehtimättä kun pyysi ravissa vähän eteen, vaan alkoi vähän venyttää askelta.
Koska poni oli niin super, lopetin hyvissä ajoin ennen kuin alkoi väsymään. Loppuravit vielä eteen-alas ja pienet käpsyt tiellä.

Dino kepeillä

Nea ratsasti puolisen tuntia Katinkalla, enkä itse olisi ehtinytkään vaikka tarkoitus alunperin oli. Piti rientää Dinon agilitytreeneihin ja poikeat kaupassa hakemassa lihapullia pojalle evääksi. Dino on nyt pari viikkoa käynyt agilityssä 'yksin', kun itse olen samaan aikaan ollut hyppäämässä Mustan kanssa Robbyn valkuissa. Edelliskerralla ei ollut suostunut tekemään oikein mitään, kun oli ihan pelokkaana jonkun kaadettua tuolin treenien alussa. Ekalla kerrallakin oli vähän kyräillyt, mutta tehnyt ihan ok varsinkin kepit. Oli siis hyvä, että meillä oli estetreeneistä tauko ja pääsin Dinon seuraksi hallille. Pihalla ja ennen treenejä Dino oli taas ihan kierroksilla ja haukkui sekä murisi kaikelle mahdolliselle, mitä ei siis muualla ikinä tee. Treenien alettua meni kuitenkin ihan puihin, vaikka homma aloitettiin helposti kontakteilla eikä suoraan radan pätkällä. Yritti vain karata treenialueelta (mitä oli edelliskerrallakin tehnyt, paennut suoraan koppaansa). Keppejä tehdessä minä menin sitten antamaan palkkiota sinne toiseen päähän ja Dinokin rohkeni mennä vähän vauhdikkaammin. Kesti kuitenkin ihan loppuun saakka, että alkoi radalla irrota edes vähän dinomaista menoa. Viimeisest hypyt olikin sitten tosi vauhdikkaita. Ensi viikon kuvioista en vielä tiedä, mutta olisi hyvä jos pääsisin agilityyn mukaan nyt toisen kerran peräkkäin, jotta saadaan Dinon itsetunto taas kohdilleen hommassa. Se ei oikein kestä, kun puudelit meluaa ja niitä joutuu siellä vähän komentamaan. Lisäksi, kun jätän sen tienposkeen Evelle ja joutuu hetken olemaan Kikalla ja Evellä puudelien 'kiusattavana', niin on sitten treeneissäkin vaisu. Se on harmi, että nää osuu näin samalle päivällä, mutta Evelle ei käy mikään muu päivä ja Robby-päivä on vain torstai..

ei onneks lähde yhtään liiotellusti hyppyihin toi Dino..

Horse Fair -messuilla

Ja muutakin viikonlopusta

Perjantaina hömpsyttelin ilman satulaa. Matalalla kaulalla ja selkäkin lähti jo jonkin asteisesti mukaan, Musta oli muutenkin rennompi. Käynnissä kevyitä taivutteluita ympyrällä, ravisiirtymiä ja pikku pätkiä laukkaa. Ilman satulaa vain sen takia, että oli melko kylmä ja näin pysyi oma takapuoli jotakuinkin sulana.
Katinka oli Vertsun kanssa tunnilla hölkkäilemässä.

Lauantaina käytiin Annen ja Päivin kanssa Helsingin Horse Fair 2013 -messuilla. Anne oli mukana Paletin suokki-näytöksessä, jossa mä käyttelin toisen Annen videokameraa ja vilahdin kyllä areenallakin sen verran, että autoin vaihtamaan Paletille satulan avustajien kadottua mystisesti jonnekin.
Ihan kaikkia ständejä en kerinnyt edes kierrellä, kun jotenkin ne askeleet vei aina samoja polkuja. Ostin kyllä HU:n Reilu-Metri sarjakuvakirjan sekä Kuva ja Kamera -messujen puolelta Canonin melko ohuen valokuvauskirjan sekä linssinpuhdistus liinan. Shoppailut jäi melko vähille siis.
Kuvailtua tuli Rohan Tallin ritarinäytöstä, joka oli kiva. Siitä laittelinkin kuvia Kuvapoxiin jo heti illalla.
Heposilla siis vapaata meidän messupäivän kunniaksi. Katinka tosin köpötteli alkeistunnilla, jonka Milla kävi pitämässä parille lapselle. Huhtikuussa suunnataan vielä Tampreen hevosmessuille, joilla tuli käytyä pari vuotta sitten viimeksi.

 

 

Sunnuntaina oli lauantain tunnit ja Mustakin kipitteli pari alkeis/jatkotuntia, joiden välissä oli kyllä tunnin tauko. Tokalla tunnilla menivät puomeja, joita menin sitten itsekin, pidentäen tosin aavistuksen väliä, kun olivat melko nöpövälejä. Tein muutamia taivutuksia ensin ympyrällä, mutta lähdin ravailemaan melko nopeasti, olihan poni jo lämmitellyt. Aluksi Musta ei hokannut, että välit olivat pidempiä ja tuli osaan väleistä kahdella askeleella (linjalla kaksi kolmen puomin sarjaa). Välissä hyppäsin pientä (n.70cm) pystyä koko-rata-leikkaalla muutaman kerran molemmista suunnista. Ekat kerrat tuli melko lähelle, tosin tulin hyvin rauhallisessa laukassa. Lisäsin aavistuksen kaasua ja tuli hyvällä hypyllä, eikä ottanut pikkuaskelta. Kerkesin myös itse hyvin mukaan, en siis jäänyt tapani mukaan epäröimään. Hennan kanssa puhuttiin seuraavan viikon koulukisoista, joihin Henna on menossa Epronin kanssa. Pääsen samalla kyydillä Mustan kanssa ja pienen harkinnan jälkeen päätin mennä vain tuttarin ja k.n. specialin. Vaihtoehtona olisi ollut myös toinen b-ohjelma (aikuisohjelma), mutta vaikka Musta on ollut nyt paljon parempi, en ole varma jaksaisiko se kunnolla kaksi b-ohjelmaa. Lisäksi Henna menee nuo samat, niin ei kestä päiväkään sitten niin pitkään.

Vauhdin hurmaa

Peltorallailua ja rauhallisempaa menoa estevalkussa

Musta verkkaili kahdella alkeis- ja alkeisjatkotunnilla ennen pellolle menoa. Oli oikein sopivasti lämmitelty. Laitoin vähän lyhyemmät jalustimet kuin normaalisti, en kuitenkaan ihan estejalustimia, ja pysyinkin hyvin kevyessä istunnassa laukkakiekat. Vähän piti kurveissa hillitä, kun Musta olisi halunnut mennä vain tallatulla 'uralla' ja vauhtia oli melkoisesti. Simppa pääsi pitkästä aikaa vähän revittelemään kunnolla ja se kyllä näkyi.. Lopussa Mustakin pystyi jo vähän venyttämään ravissa eteen-alas.

Keskiviikkona oli tarkoitus ratsastella kevyesti ja venytellä poni lopuksi. Valitettavasti uni maistui paremmin ja jäin töiden jälkeen kotiin suoraan nukkumaan.

alkoi jo kyllästyttää nuo lumitaustaiset kuvat..

Torstaina käytiin taas hyppäämässä Robbyn valkussa. Aluksi mentiin ravipuomeja, joissa tähdättiin keskelle, pitkää linjaa ja suora hevonen eli paluu perusasioihin. Musta sai rennon kerran ja annettiin sen mennä mukavuusalueella eli sai ottaa puomien väliin kaksikin askelta (kolme ja kolme puomia), toinen väli tuli aina yhdella ja toinen kahdella vähän pienemmällä askeleella. Toinen puomiryhmä nostettiin ristikoksi ja tultiin yhä ravilla linjaa. Suuntaa vaihdettaessa toiset puomit nostettiin okseriksi ja tultiin ristikon kautta sisään linjalle (ravilla), jonka jälkeen viisi askelta okserille (Musta tuli ekalla kerralla kuusi, mitä ei sallittu kun viidelläkin hyvin pääsisi). Tästä piti jatkaa suoraan hyvillä kulmilla ja myöhemmin koko-rata-leikkalle kapeammalle pystylle, joka piti ylittää suorana ja ehdottomasti keskeltä. Toinen peruspysty ei tuottanut mitään ongelmia, ehkä aavistuksen hidastusta ovelle päin hypätessä. Toisella halkaisijalla oleva okseri oli meidän 'testieste' eli katsottiin rupeaako Musta (eli minä) epäröimään sillä, oli vähän 'normaalia' pidempi. Hyvin meni molemmista suunnista ja Musta oli muutenkin mukavan rento hypätessä. Viimeisen radan kaarre saatiin mennä kaarteena ja ottaa se ylimääräinen askel sinne ja melkein jäi liian lyhyeksi vaikka en patistanut ponia eteenpäin. Eka tultiin kyllä kaarteelle vähän huonosti, joten otettiin se vielä uusiksi yksinään. Loput teki vikaksi oman sovelluksen radasta ja jokaisella tuttuun tapaan vähän eri tavoite.
Lopuksi Robby totesi, että ainakaan tämä ei ollut huono kokeilu (päästää Musta vähän löysemmällä, vaikka se ei itse lähtenytkään puomeilla venyttämään), kun ei tullut kieltoja ja monta pikkuaskeltakin jäi pois, jotka poni olisi voinut esteille ottaa. Katsotaan mitä ensi viikolla, pääsenkö ollenkaan, kun seuraavat kaksi viikkoa menen töihin jo 4.15 ja valkkuillat menee niin myöhään.

Punaiset viivat puomeja, jotka siirrettiin alun jälkeen pois. Ja linjan pysty oli itseasiassa ristikko ja puomi.

Jumitusta

Mustiksen selässä

Lauantaina suunnattiin Eholle estekisoihin kyydissä Oromis ja Epron. Hennalla ja Epronilla on takana vähän pidempi hyppytauko, joka varmasti osaltaan vaikutti ja Epron päättikin olla hyppäämättä lainetta. Este olikin melko vaikeaan paikkaan laitettu, suoraan kohti nurkkaa ja isoa ikkunaa. Minä keskityin lähinnä kuvaamiseen, Marianne hoiteli Oromista ja Hennan äiti Epronia. Valaistusolosuhteet oli vähintäänkin mielenkiintoiset isojen ikkunoiden takia, joten kuvista ei hirveän moni onnistunut.

Tallilla esittelin Foriolaa ratsain ostajaehdokkaille ja Henna onneksi liikutti jäätävästä tuulesta huolimatta Katinkan, joka oli sitten vähän hillunut pellolla. Oli paljon vetreämmän näköinen kuin edellispäivänä. Ehkä ulkona vietetty yökin vaikutti (Katinka ja Foriola lainasi karsinoitaan parille pihattolaiselle yöksi ennen kisoja). Jäätävästä tuulesta johtuen en itse yksinkertaisesti tarennut ratsastaa, vaan irtojuoksutin vain Mustan. Oli kovin jäykän oloinen selästään, mutta ravissa alkoi etuset venyä jo ihan kivasti ja liikkua lavoistaankin. Pari kertaa tuli jo ihan kunnon ojennus, mutta muutaman askeleen jälkeen alkoi takaset kopista etusiin. Kyllä se siitä.. Pari pukkiakin onneksi tuli, joten ehkä se selkä siitä vetreytyy. Pitää tosiaan alkaa harkita toista satulaa, Katinka voisi hyvin käyttää tuota sydneytä.

Sunnuntaina menin aamusta Mustan kanssa perustunnille, jossa teimme pohkeenväistöjä. Musta ei kunnolla rentoutunut selästään koko tunnin aikana vaan fiilis oli enemmänkin kuin laudan päällä istumista. Jotain tosi järkyttävää.. Musta jatkoi vielä alkeis-jatkotunnille ja kävin sen jälkeen ensin pikaisesti Katinkan selässä ottamassa muutaman laukannoston ja sen jälkeen vielä Mustan selässä koittamassa ravia eteen-alas. Katinka teki muutaman ihan kohtuullisen noston, vasempaan paremmat, mutta Musta ei ollut vieläkään yhtään parempi, vaikka lihasten olisi pitänyt kyllä olla jo lämpimät. Katinkaakin sai tosin ensin vähän suostutella, kun veti hirveet kilarit heti kun kiipesin selkään. Vissiin arvas, et nyt joutuu töihin eikä pääse lintsailemaan.

Maanantaina Anne kerkesi vähän hiplata Mustan selkää ennen alkeistuntia ja totesi, että pitkät selkälihakset (molemmin puolin) on jumissa. Ei välttämättä johdu satulasta, vaan todennäköisemmin ei vaan ole palautunut kunnolla. Ja kun tarkemmin miettii, niin Musta oli viimeksi tosi hyvä Pilvin valkussa ja sen jälkeen mennyt pikku hiljaa huonommaksi. Maneesilla liikkuu kivasti ja hyvin eteen eli ehkä pohjakin, vaikka hyvä onkin, vähän jännityttää ponia. Anne lupasi kokeilla tunnin jälkeen josko saisi rennoksi ja kiikutinkin Annelle kypärän alkeistunnin jälkeen. Itse otin Katinkan ohjasajoon samalla ja sainkin taas näppäriä laukannostoja, jopa ilman juoksutuspiiskaa. Anne taivutteli Mustaa käynnissä ja ravissa todeten saman kuin minäkin: ei vaan pysty eikä kykene. Ei harannut vastaan, mutta ei vaan pystynyt ottamaan selkää mukaan. Eli melko pahat jumit on. Kaula ja lavat on hyvät ja rennot, selkä ei vaan tuu mukana. Ratsastuksen jälkeen hieroin kevyesti Mustan selkää ja sovittiin Nean kanssa treffit seuraavaksi päiväksi pienelle laukkairroittelulle pellolle. Reipas laukka voisi auttaa selän jumitukseen ja Simpalla ainakin riittää vauhtia vetää..

Hiljaista hiihtolomaa

Vaikka mulla kyllä on ihan normaalisti töitä..

Maanantaina molemmat poni hiippaili alkeistunnilla ja Mustan ratsastin sen jälkeen. Tein isolla ympyrällä pysähdyksi ja peruutuksia. Aluksi Musta peruutti kovasti kättä vasten, mutta pikku hiljaa alkoi sujua. Aina kun peruutti heti nätisti, otin vain muutaman askeleen ja heti reippaasti eteen. Avoimilla sivuilla tein isohkon voltin ulospäin, välillä ravissa välillä laukassa. Ympyrällä otin nopeita siirtymiä askellajista toiseen. Anne piti koulutuntia yhdelle ratsastajalle samalla keskiympyrällä, joten osa siirtymistä oli tuntilaisen väistelyä. Musta oli ihan ok ja tuli hyviä pysähdyksiä, mutta ei ollut parhaimmillaan. Ravissa ja laukassa rentoutui paremmin kuin käynnissä.

Tiistaina Katinka kävi päivällä pellolla ja kentällä sen jälkeen sekä iltapäivällä alkeistunnilla kentällä. Musta oli vain alkeistunnilla. Työstin sen jälkeen suoristaen ja pohkeenväistöillä sekä siirtymillä ympyröillä. Menin melko kevyesti ja vain vähän aikaa, koska poni vaikutti kyllästyneeltä.

Keskiviikkona onnistuin kaatumaan töissä ja iltapäivä menikin sitten lääkärillä ja röntgenissä. Onneksi ei murtumia vaikka ranne vähän kipiä onkin. Ponit saikin sitten vapaapäivän, vaikka torstain estetreenejä ajatellen ei mikään loistoidea Mustan kohdalla..

Torstaina Robbyn valkkuun ja yllättäen Musta olikin ihan kiva ratsastaa. Se on nopea oppinen ja oppinut jo aika hyvin, että tuolla maneesilla liikutaan eteen! Alkuverkassakin oli nopea pohkeelle ja teinkin paljon nopeita siirtymiä.
Alkuverkaksi hypättiin pientä pystyä, jonka edessä ja takana oli puomit ja takana lisäksi kaksi puomia muodostaen kujan. Ajattelin, että Musta saattaisi noita takana olevia puomeja tuijottaa ja tulihan se ekalla kerralla aika pänä hypyllä, mutta ei sen enempää katsonut. Tästä oli viiden askeleen päässä pieni kavaletti korkuinen pysty (jota nostettiin parin kerran jälkeen). Tosin tuon pänä hypyn takia me tultiin tuo väli ekalla kerralla kuudella askeleella.. Linjalle oli lisäksi ravi lähestyminen, tosin Musta tuli pari kertaa laukalla, kun lähti hyvin imemään eteen..
Tämän jälkeen ristikko-ristikko -linjaa, joka piti tulla kolmella askeleella, me tosin tultiin monta kertaa 3,5 askeleella, mutta ekasta suunnasta osuttiin kerran jopa kolmellakin. Robbyhan oli ihan riemuissaan.. Toisesta suunnasta tultiin kyllä taas 3,5.
Sen jälkeen pari pientä ratatyyppistä harjoitusta. Pystyltä okserille 4 askeleen linja, joka me saatiin Mustan kanssa tulla kyllä viidellä. Neljä ei olisi ollut mahdoton, jos Musta ei olisi jostain syystä himmaillut joka kerta okserille paria viimeistä askelta (kielsi siihen ekalla ja ois kieltänyt seuraavillakin, jos ois sallinut). Siitä kaarre koko-rata-leikkaan pystylle ja kaareva linja (4 askelta) pystylle. Me taas Mustan kanssa saatiin tuo kaarre mennä melko suoraan (eli vinosti ekalle), jotta saatiin siihen se neljä. Tätä pari kertaa, että sujui. Viimeiseksi radaksi ristikot, pysty-okseri, pysty-pysty ja ristikot. Meillä alku rauhallisesti ja ristikot sujuvalla neljällä, seuraava linja viidellä, sen jälkeen kunnolla eteen ja 'kaarre' neljällä ja vikat ristikot kolmella. Ja kaikki meni ihan täydellisesti! Ihan superhyvin sekä multa että ponilta, Robbykin oli tosi tyytyväinen, koko treeniin meidän osalta, kun Musta alkoi jo ajatella eteen päin itsekin. Plus mun asento alkaa pysyä kivasti kevyenä. Toi viimeinen kolme askelta ei ollu oikeesti edes vaikea..

numeroitu vika rata. punaisella puomit, jotka oli alkuverkassa.

Perjantaina ei ollutkaan kuin yksi tunti ja Musta ei mennyt edes siihen. Katinkallekin valitettavasti osunut nyt kaksi vapaata peräkkäin, kun torstain tuntilaiset unohti tulla (tai peruuttaa..)
Olin laittelemassa Mustaa, kun Vertsu ilmoitti, että haluaa ratsastaa sillä. Otin ponin ja likan sitten narun perään ja käytiin pellolla käppäilemässä. Pellon 'kentällä' ravattiin pikkupätkiä ja napsin muutamia kuvia ratsukosta sekä kauniista auringonlaskusta puiden takana. Takaisin tietä pitkin ravattiin koko matka, pakkasta ei ollut paljon, mutta tuuli oli jäätävä ja pikku ratsastaja lähes jäässä. Itse menin tiellä sik-sak pohkeenväistöjä sekä avoja käynnissä ja ravissa. Laukkaa otin vain vähän eteen-alas venyttäen. Musta ei vieläkään oikein kunnolla rentoutunut, liekö tällä kevyemmällä viikolla osuutta asiaan vai istuuko satula huonommin kuin kuvittelenkaan.
Henna tarkeni onneksi vielä Epronin jälkeen ratsastaa Katinkan, jossa kyllä selvästi näkyi pari vapaapäivää jäykkyytenä. Yritettiin sitten keksiä hyviä keinoja noihin laukannostoihin, jotka ei vaan ratsastajan kanssa meinaa sujua siististi. Poni on muutenkin suustaan tosi eriparinen, mutta onneksi ell on tulossa huhtikuuhun mennessä rokottamaan pari ponskia ja varasinkin samoin tein samaan reissuun raspaukset molemmille poneille.

laamaeläin

Viikonlopun viiletykset

Ja pieni video..

Perjantaina Musta kipitteli puomitunnin ja ratsastin itse sen jälkeen reilun puolisen tuntia. Oli jostain syystä vähän vastahakoinen (ja vähän väsynyt, tosin se ei ole ihme). Osittain syy saattoi olla uusien ohjieni, jotka ovat vielä kovin jäykät ja 'taittuneet' yhdestä kohtaa. Hankala pitää sopivalla tuntumalla vaan valahtavat koko ajan liian pitkiksi, mikä aiheuttaa oman käden jännittymistä.
Taivutteluilla ja siirtymillä pikku hiljaa lämpeni ja rentoutui.
Tallissa venyttelin etuset ja lapoja sekä makupalalla selän.
Katinka meni yhden alkeis-jatko tunnin ja edellinen päivä sillä olikin poikkeuksellisesti vapaata, kun en itse ehtinyt liikuttamaan ja torstain tuntilaiset oli kipeinä/peruneet. Keskiviikkona oli päässyt pääkaupunkiseudun hiihtolomaratsuksi.

Lauantaina Musta meni alkeistunnin ja jatkotunnin. Itse kävin vain hölkkäilemässä pellolla rauhallista laukkaa ja ravia Mercin kanssa. Dino jäi johonkin puoleen väliin ja hissutteli takaisin tallille päin meidän ollessa pellolla. Otinkin Dinon sitten hihnaan ja käytiin vielä kävelemässä pelto kertaalleen ympäri. Loppupäiväksi Musta pääsi Mi:n pikkutarhaan, kun Mi oli valloittanut ponitarhan (loput ponit sisällä odottamassa vielä viimeistä tuntia).
Katinka ahkeroi kolme tuntia, joista kaksi pellolla hölkkäillen ja alkeis+jatkotunti kentällä. Alkeistunnilla Venla (5v.) pääsi harjoittelemaan Katinkalla laukkaa. Yleensä Venla menee Mustalla ja sillä ei ole vielä päässyt laukkaamaan.

Kävin lisäksi kamerani kanssa vakoilemassa pihattolaisia ja hepot tuntien varauduin lyhyellä putkella. Olisi varmaan tarvinut makro-putken kun taas ne tunki ihan kiinni (ja Vysti yritti maistella mun kameralaukkuakin) eli kuvaan meinasi useamminkin kuin kerran tulla vain puolikas pää. Pitkällä putkella tuolla on ihan mahdoton kuvailla.. Mimmi oli auttamassa ja yritti pitää heposet kauempana musta. Muutamia tosi kivoja otoksia kyllä sain, niitä on tuolla Kuvapoxissa näytillä. Lisäksi kuvailin Venlan ja Saaran laukkoja Katinkalla ja Mustalla, ihan äitien iloksi. Molemmat tosiaan laukannut vasta vähän.

Sunnuntaina kuvailin Simpasta rakennekuvia Nealle palkkioksi kuvaamisista ja omaksi harjoitteluksi. Muutamia kivoja otoksia tulikin, niistä myöhemmin Kuvapoxissa lisää. Nea lähti ratsastamaan Simpalla ja itse hain Katinkan puunailtavaksi. Ensin ajattelin ratsastaa, mutta päädyinkin ohjasajoon. Hetkeen en ole joutanut ohjasajamaan, mutta homma sujui ihan hyvin. Muutaman kerran seisoin itse vähän huonosti poniin nähden ja Katinka meinasi ruveta peruuttelemaan ja temppuilemaan. Hain ponin ympyrällä toimivaksi ja tuli myös molempiin suuntiin oikein nättejä laukannostoja, joissa poni pysyi pyöreänä. Vian siis pitää löytyä satulanpäältä (niin kuin yleensäkin), kun ratsasten on ongelmia. Vertsu ratsasti vielä Katinkalla ja mä hain vuorostani Mustan. Laitoin kentän keskelle pituushalkaisijalla pari kavalettia ja puomin niiden väliin. Olin laskevinan väliksi 6,5 metriä eli saman kuin viimeksi Robertin valkussa. Väli oli kyllä vähän lyhyempi (vaikka Anne sitä vähän pidensikin) tai sitten valkussa olikin pidempi väli. Tai sitten keskellä oleva puomi auttoi mua ratsastamaan. Okei, muutaman kerran tultiin totakin kahdella askeleella (tai 1,5) eli Musta otti miniaskeleen puomin jälkeen, mutta nää oli ihan vaan muutamia kertoja. Joka tapauksessa väliin osuminen oli paljon helpompaa eikä ylitsepääsemättömän vaikeaa.