Viikon viuhahdukset

Kuinka paljon menoa mahtuu yhteen viikkoon?

Keskiviikkona Musta meni yhden lastentunnin, jonka itse pidin. Anne on siis taas Ypäjällä lähijaksolla ja Marjut kävi pitämässä tiistain tunnin. Aluksi Musta oli tosi 'laiskan' näköinen ja ajattelin sen olevan väsy edellispäivän valkusta. Toisessa laukannostossa tuli kuitenkin ensin väärä laukka, jonka poni korjasi itse huomattuaan että tässähän mennäänkin oikeaan kierrokseen, mutta jäi ristilaukalle useammaksi askeleeksi. Tämä tietenkin tuntui vähän pompottovana selkään, jonka takia ratsastaja jännittyi, vaikka kerroin syyn olevan ristilaukassa. Jännittynyt ratsastaja taas sai ponin kierroksille ja se meinasi seuraavissa laukannostoissa ruveta hillumaan. Piti hakea tarhalta sitten riimunnaru ja ottaa ratsukko narunpäähän laukkaamaan pieni pätkä, jotta saatiin ratsastaja rentoutumaan ja uskaltamaan. Tämän jälkeen tulikin kunnon ravia eikä Musta näyttänyt enää yhtään väsyneeltä. Yksi ratsastajista perui, joten kun poni oli valmiina ja tarvitsi vähän liikettä otin Even tunnille mukaan Katinkalla.

Torstaina Milan piti tulla hyppäämään Katinkalla ja nostelemaan mulle esteitä Mustan kanssa, mutta ei päässytkään. Tosin kentälläkin oli niin paljon lunta, että hyppääminen olisi ollutkin turhan raskasta. Kävin sitten ylämäki-alamäki lenkin Mustan kanssa. Laukattiin takaisin päin ja sai kyllä koko ajan pidätellä, kun oli aavistuksen tilsamainen keli. Kävin toisenkin kerran takaisin päin, mutta en ihan päädyssä. Ponilla oli virtaa vaikka muille jakaa. Vilja tuli vielä ratsastamaan Katinkan ja pistettiin ponia vähän hangessa hommiin. Alkuverkaksi reipasta ravia uraa pitkin ja pätkät reipasta laukkaa kevyessä istunnassa. Sen jälkeen pienelle pääty-ympyrälle ja ratsastajalle ihan oikea ohjastuntuma. Mä autoin maasta vähän juoksutusraipan kanssa ponille takasia alle (eli huolehdin moottorista) ja Viljan tehtävä oli pitää poni ympyrällä, josta se karkasi heti ulko-ohjan kadottua ja paineen siirryttyä sisäohjalle. Viljallekin tuli vähän fiilistä kuinka napakan tuntuman Katinka ihan oikeasti tarvitsee liikkuakseen kunnolla. Tätä tehtiin molempiin suuntiin ravissa ja laukassa. Pieni hanki lisäsi vielä treenin tehokkuutta, joten kovin pitkään ei voinut työskennellä. Loppuraveissa pyysiin Viljaa hidastamaan ravia pelkällä kevennyksen hidastamisella, jolloin poni jäi aina välillä ihan mielettömän hienosti istunnan alle, venytti eteen rentona ja kantoi itsensä! Poni rukka oli kyllä ihan hikinen ja käskin Viljan kävellä niin kauan, kuin vain itse tarkenee. Itse ehdin sillä välin hakea melkein kaikki hepat sisään ja laittaa ponitarhaan aamuheinät valmiiksi.

Perjantaina ja lauantaina Musta oli tunneilla ja itse kotona lepäämässä, kun flunssa tuntui iskevän. Sunnuntaina käväisin melko aamupäivällä rauhallisen maaston ylämäki-alamäkilenkillä, jonka jälkeen suuntasin viemään Dinon porukoille hoitoon, josta lähdettiin siskojen kanssa Tukholman-risteilylle. Merci tiputettiin matkalla Noralle, jossa sitä oli vastassa yksi viimesistä pennuistaan. Ihan Mercin näköinen pikkuriiviö, Hyrrä. Onneksi oli laskettu reilusti aikaa, koska siinä meni hetki kun kaikki halusi pallotella pentua, oli kyllä ihan kuin isänsä nuolemisintoineen.

Maanantain vietin siis Tukholmassa talsien. Olimme Viking Linen risteilyllä, joten keskustaan pääsi ihan kävellen. Pingoin lopulta Kungsgatanille asti ja vierailin Tukholman Hööksissä, josta mukaan tarttui alehintaan ihanat punaiset ratsastushousut. Olen jo pitkään haaveillut punaisista pökistä, mutta en ole löytänyt mieleisiäni (tai sopivan hintaisia), joten tottakai tartuin tilaisuuteen. Tukholmaa risteillessä tuli käveltyä reilu kymmenen kilsaa, mutta olin silti hyvissä ajoin laivailla. Siskot lähti jo aiemmin kun kyllästyivät hiihtämään mun perässä (kävelin kuulemma liian kovaa vauhtia).

Musta on aika söpö klipattuna

Musta oli maanantaina tunnilla ja tiistaina rantauduinkin jo itse taas Suomen kamaralle ja alkuillasta kävin tallilla hyppelemässä vähän kavaletteja Mustalla. Musta oli ihan menossa ja kanttaili kulmia ollen muutenkin vähän.. poissa hallinnasta. En laittanut kentälle valoja, joten menin kavaletteja vain sen aikaa kun valoa riitti. Loppuajan hain asetuksia läpi kevennelle rentoa ravia. Kiva kun ponilla on kivaa vaikka ratsastaja vähän luisteleekin satulassa toppahousuissa ja estejalustimilla.

Kerrankin näin päin

Hoppaloikkaa!

Keskiviikkona menin Mustan kanssa koulutunnille, meitä oli vain kaksi, joten mahduttiin hyvin tekemään keskiympyrällä hommia. Alkuverkkana Musta kipitteli alkeistunnin ja me otettiin reipasta ravia ja keskiympyröitä alkuverkaksi. Sen jälkeen jäimme keskiympyrälle ja ensin käynnissä haettiin hyviä pysähdyksiä aina neljännesympyrän jälkeen (kartiot oli merkkaamassa ympyrää ja toimi meidän merkkipisteinä). Parin hätäisemmän pysähdyksen jälkeen sain käden rentoutettua juuri oikealla hetkellä ja pidettyä pohkeen hyvin lähellä niin Musta teki ihan superpysähdyksiä. Muutamat meni hieman liian aikaisin, kun poni reagoikin aivan liian nopeasti (jos näin nyt voi sanoa). Tämän jälkeen tehtiin enää hidastukset kartioille ja kartioiden välissä väistätettiin hieman takapäätä ulos ympyrältä, ihan muutama askel vain. Tämä on Mustan bravuuri ja jääkin helposti väistämään liikaa ja liian pitkäksi aikaa.
Kun käynti sujui hyvin, siirryttiin raviin ja tehtiin kartioille 4 askeleen käyntisiirtymät. Musta tuppasi kiirehtimään käyntiä ihan liikaa ja olikin tosi vaikeaa saada se pysymään rentona ja silti tulemaan tarpeeksi pidätteistä läpi, pariin viimeiseen olin kuitenkin tosi tyytyväinen. Muutettiin käyntisiirtymät hidastuksiksi ja kartioiden välit taas ratsastettiin selvästi eteen ravissa. Tämä on Mustan kanssa ihan erinomaista jumppaamista ja saa sen yleensä nopeaksi ja herkäksi pohkeelle. Mukaan otettiin vielä pienet takapään väistöt ulospäin hidastuksesta, jonka jälkeen piti vielä ratsastaa eteen ennen seuraavaa hidastusta. Suoristukset meni kyllä mulla välillä ihan päin prinkkalaa, kun harhauduin siinä ympyrän kaarella johonkin omille poluilleni väistöjen aikana.
Vielä muutamat laukannostot ja puoli ympyrällistä laukkaa kerrallaan ennen kuin huilattiin hetki ja vaihdettiin suuntaa.

Toisessa suunnassa aloitettiin suoraan ravilla ja hidastuksilla sekä väistöillä. Tämä oli vielä mun vaikeampi kierros (oikea) ja koko ajan tuntui kuin poni olisi tulossa sisäpohkeen päälle ja oikea käsi vaan jumitti ja jumitti ohjassa. Välillä piti ihan reilusti asettaa ulos, jotta sai ponin taas oikeille raiteille ja oman käden rentoutumaan (nimenomaan sen sisäkäden). Eikä tuo sisäpohjekaan tainut ihan kunnolla olla läpi. Kun vihdoin sain kättä vähän irti kaulasta ja enemmän johtavaksi, sain muutenkin homman toimimaan himpun paremmin, oikea vaan on ponillekin se vaikeampi suunta ja mielellään kaatuisi sisäpohkeen päälle. Voi miksi me ei voida olla erisuuntaan vinoja?
Laukatkin alkoi sujua paremmin kun tajusin olla kääntämättä liikaa kaulaa vaan mennä aavistuksen suoremmalla ponilla.
Loppuraveissa Musta oli taas ihanan rento ja venytti hyvin alas. Ehkä se tästä alkaa taas palautumaan pikkuhiljaa normaaliksi..

Torstaina kenttä oli jo tosi kuiva ja päätettiin käyttää hyvä ilma (ja pohja) hyödyksi ottamalla vähän hyppyjä. Rakennettiin Annen kanssa jumppasarja ja päädyttiin lopulta kolmeen isoon ristikkoon reilun kuuden metrin väleillä. Aluksi laitettiin 6,5 metriä, mutta sanoin, että noi on jo Mustalle tosi pitkät ja tulee helposti sitten puolellatoista askeleella, joten lyhennettiin. Foriolallehan tekee hyvää mennä lyhyttä laukkaa ja Musta voi opetella vähän pidentämään. 'Verkka' esteeks tehtiin vielä portista pysty, johon mä sitten fiksuna valitsin sen meidän isomman portin (65cm) ja siihen vielä puomi päälle, niin meidän verkkaeste olikin sitten sen lähemmäs 80cm (tuota porttia ei saa ihan maahan kiinni ja puomiakaan ei ihan porttiin kiinni, joten..) hyvä minä..

Verkaksi otettiin kuitenkin vinoja hyppyjä reunimmaisille ristikoille ja tehtiin vielä niin, että Foriola meni edellä ja mä tulin melko lähellä perässä.. Tästähän Musta oikein innostui ja sitä sai ihan pidellä. Hypittiin vinoja molempiin suuntiin ja sen jälkeen perään vielä tuo portti, sekin mentiin hirveellä paahteella yli kun Foriola meni edellä. Musta kyllä ekalla kerralla vähän epäröi ja kyseli, että mennäänkö, mutta päätin rohkeasti uskaltaa ja otin varmuuden vuoksi harjasta kiinni läntätessäni pohkeet ponin kylkeen, ja helposti meni.
Ristikoita tultiin aluksi oikeasta kierroksesta ja melko matalalla. Foriola meni ensin ja jäi toiseen päähän odottamaan. Anne sanoi, että väli tuntui Foriolan kanssa jopa pitkältä. Musta kuitenkin pisti hanaa eikä ollut mitään vaikeuksia mennä vain yhdellä, poni veti niin tosissaan, että jouduin oikeasti pidättämään, mikä on todella harvinaista 'herkkua' tämän kanssa esteillä. Kerrankin sai vain nauttia menosta eikä tarvinut puskea eteenpäin. Vaikka tultiin monesti huonolla hypyllä sisään, meni Musta helposti yhdellä askeleella molemmat välit ja mun päälle noi yhden askeleen välit on oikeasti ne kaikkein vaikeimmat. Kun en vaan osaa laskea yhteen.
Mila ystävällisesti välillä nosteli ristikoita meille ja välillä tultiin toisestakin suunnasta. Porttikin hypättiin vielä lopuksi sarjojen välissä (eli vaihdettiin suuntaa sen avulla), samoin muutama vinohyppy otettiin myös. Käytin taas hyödyksi Foriolaa ja mentiin vähän sen peesissä (kohtalainen väli jätettiin kuitenkin). Ihan lopuksi tulin vielä pari kertaa jumppiksen vasemmalta, jolloin ekalla kerralla Musta puski oikealla ekalla eikä todellakaan osuttu keskelle ja sen jälkeen jäi vähän hitaaksi (mutta meni silti yhdellä askeleella), vaikkakin reagoi nopeasti pohkeeseeni kun vaan itse osasin sitä käyttää. Vika kerta tultiinkin heti edellisen perään ja keräsin kunnolla vauhtia poniin, hyvä hyppy sisään ja sainkin jäädä vain odottamaan ja matkustamaan, olipas se helppoa!
Erittäin hyvä fiilis jäi hyppelystä ja kerrankin sai ponia vähän pidellä ja oli muutenkin kivasti tulta ja tappuraa -fiiliksellä menossa. Tätä vähän useamminkin kiitos!
Otin Foriolan vielä käsihevoseksi loppukävelyyn, niin Anne pääsi laittelemaan Orhideetä ja kerkesi näin ollen hypätä senkin kanssa valoisaan aikaan. Mila pääsi myös loikkimaan Miin kanssa mun toimiessani vuorostaan puominnostelijana.
Vertsu meni Katinkan kanssa tarhassa meidän hyppiessä ja satula näyttää todentotta pysyvän hyvin paikoillaan, hyvin pysyi myös edellispäivän tunnilla (jolloin meni myös Vertsu), joten saa nähdä kun joku isompi sinne istuu.
Henna kokeili satulaa Epronin kanssa ja sopi sillekin hyvin, Epronin omassa on todennäköisesti murtuma jossain, kun joustaa vähän epätasaisesti 'puristeltaessa'. Epron saattaa siis saada samanlaisen satulan itselleen..

on muuten sitten tosi vanha kuva.. ainakin pari vuotta :)

Jos tekstiini tulee outoja sanoja, johtuu se todennäköisesti siitä, että läppärini t-kirjain ei oikein ole toimintahaluinen ja joskus en huomaa, ettei kyseistä kirjainta tullutkaan ruudulle vaikka piti, pahoittelut siis mahdollisista oudoista sanoista..

Pikaviikot

3 viikon päivitykset putkeen..

Maanantaina Musta meni yhden lasten tunnin, jonka jälkeen itse menin about puolisen tuntia erittäin matalassa muodossa. Musta oli jälleen kiva ja toimiva.
Katinka meni ensimmäisellä tunnilla, mutta oli taas ep (tarhasta käveli puhtaasti). Anne ja minä tsekattiin jalat ennen tuntia eikä löydetty mitään, joten otettiin kokeiluun.
Keskeytyneen tunnin jälkeen testattiin Milan kanssa ponia. Otettiin satula pois ja Mila kyytiin -> poni liikkui puhtaasti. Kokeiltiin satulaan eri fyllinkejä (lampaankarvaa, geeliä, pintelipatjoja), mutta mikään ei auttanut. Lampaankarvan kanssa oli melko hyvä, geelin kanssa tosi ep. Todettiin, että epeys johtuu satulasta eli selkä jumissa sen verran takaa, ettei ilman satulaa mennessä ratsastaja osu, mutta satula osuu.
Henna kävi vielä maastossa vähän ravailemassa ja laukkailemassa ilman satulaa, jotta saatiin selkään vähän liikettä, jonka jälkeen hieroin selkää kevyesti ja loimitin yöksi fleecevuorellisella loimella.

Tiistaina Siiri meni Katinkalla tunnilla ilman satulaa ja poni oli puhdas. Musta meni 2 tuntia ja itse puolisen tuntia sen jälkeen hämärässä. Ympyröillä vain nopeasti pehmeäksi ja pyöreäksi sekä pohkeiden väliin. Vikalla tunnilla oli ollut vähän omilla poluillaan, joten oli taas vähän kiemura. Ekalla meni puomeja Viljan kanssa.
Tuiken kanssa kokeiltiin Katinkalle Cyffen satulaa, joka on samanlainen kuin sen oma, mutta tuuman lyhyempi. On tosin hieman eri mallinen kun on uudempi malli, mutta oli lampaankarvan kanssa ihan ok. Pitänee ruveta etsimään Katinkalle lyhyempää satulaa, voi tuo sydneykin olla himpun liian pitkä. Hieroin selän taas kevyesti ja loimitin yöksi. Eipä saa ainakaan selkä nyt kylmää.

Keskiviikon, torstain ja perjantain Musta sai vapaaksi omista kiireistäni johtuen.

Lauantaina Musta teki kaksi tuntia, jonka jälkeen itse menin tarhassa suoristuksia ja siirtymiä, kentän ollessa vielä varattu.

Sunnuntain Musta sai taas vapaaksi, kun olin itse ihan poikki enkä vaan jaksanut. Katinkan selkä on jo ok ja menee ihan puhtaasti satulankin kanssa. Olen nyt lisännyt lampaankarvan pysyvästi satulan alle vähän tuomaan lisäfyllinkiä. Mattes olisi tosin vielä parempi, tähän ei siis saa mitään täytepaloja.

Maanantaina pidin kaksi alkeistuntia, joista Musta (ja Katinka) meni molemmilla. Tunnit pidin tarhassa, koska kenttä oli ihan liian märkä. Tuntien jälkeen menin vielä Mustalla tarhassa suoristuksia (eli lähinnä avoja).

Tiistaina pidin yhden tunnin, jonka jälkeen menin Mustalla ilman satulaa kentällä. Onkin aikaa siitä, kun olen ilman satulaa mennyt (jos ei lasketa laitumelle ratsastuksia), joten ponin selkä tuntui kovin liukkaalta. Musta oli kuitenkin miellyttävä ja pehmeä ratsastaa.

Keskiviikkona kävin kävelemässä ja hölkkäilemässä maastossa, jonka jälkeen kiipesin lyhyttä, mutta jyrkkää rinnettä kolme kertaa. Sai kyllä pitää kunnolla harjasta kiinni, muuten olisi tippunut kyydistä.

Torstain ja perjantain Musta sai taas vapaaksi ja lauantaina ahkeroikin 3 lasten tuntia, jonka jälkeen itse ratsastin vähän ympyröitä ja siirtymiä. Loppuverkkana tein tiellä käynnissä pohkeenväistöjä.

Sunnuntain Musta sai myös vapaaksi, kun oma aikani meni muualla.

Maanantaina Musta meni lasten tunnin, jonka jälkeen itse ratsastin perusjutut läpi (vähän taivutuksia, pohkeiden väliin ja eteen-alas rennoksi).

Tiistaina Musta meni 2 tuntia, joiden jälkeen itse kävin vain kymmenisen minuuttia ravailemassa eteen-alas. Musta jäi myös yöksi sisään nyt ensimmäistä kertaa tänä syksynä, saas nähdä kuinka jäykkä on seuraavana päivänä.

Keskiviikkona Musta meni yhden lasten tunnin, jonka jälkeen kävin kiipeilemässä 3 mäkeä, tällä kertaa lyhyen mäen kiipeilyiden välissä kerran myös yhden vähän pidemmän ja himpun jyrkemmän. Loppuravit kävin ottamassa vielä kentällä ja poni sai jäädä toiseksi yöksikin sisään. Oli edellisyönä tosin kinannut Orhideen kanssa, joka oli naapuri karsinassa. Onneksi se ei siinä talvisin majaile vaan on pihatossa.

Torstaina tein kentällä suoristukisa puomeilla. Kolme puomia keskihalkaisijalla noin 12 metrin välein. Tein aina puomin jälkeen ympyrän vuoretellen molempiin suuntiin ja tulin saman puomin uudestaan eli yhdellä suoralla tulikin kuusi puomin ylitystä. Käynti ja ravi oli hyviä, samoin vasen laukka pysyi hyvässä tahdissa ja poni pyöreänä sekä avuilla. Oikeassa laukassa Mustalla olikin vähän turhan kivaa ja yritti kiikutella. Laukassa tulin välillä koko ajan samaa laukkaa ja ympyrät samaan suuntaan, välillä taas tein laukanvaihdon ylittäessäni puomia toisen kerran, jolloin seuraava ympyrä tulikin eri suuntaan. Vaihdot oli hyviä ja sujuvia.
Erittäin tehokas harjoitus ja saa ainakin minut keskittymään suoristamiseen paremmin kuin ilman puomeja mennessä. Puomit kun toimii jonkinlaisena maamerkkinä.

Perjantaina vedin Mustalla kevyen maaston, jossa loppuaika mentiin kentällä, jotta halukkaat pääsi vielä laukkaamaan. Mustan kanssa lähinnä seisoskeltiin kentän keskellä tuo loppuaika eli tosi kevyt lenkki tänään. Hoidin vielä ponit laitsalle (Musta ja Roventa, oli tosi tuskallista tuoda niitä pois yhtäaikaa, kun Rovis kävelee taluttaessa niin turkasen hitaasti..)
Kissamieskin oli pysynyt laitumella ilman emäänsä, kun ei antanut kiinni mun hakiessa Missiä, niin oli pakko jättää sinne.

Lauantaina vedin aamusta kevyen alkeismaaston, jossa Epron oli ekan puolituntia käsihevosena. Muutenkin mentiin vain käyntiä ja ravia, Venla sai tulla Katinkalla muutaman pätkän laukkaa perässä.
Mila auttoi aamulla hakemaan ponilauman laitumelta ja laitteli sen jälkeen mulle esteitä kentälle. Vilma lähti viemään kahta seuraavaa maastoa ja mä hyppelin sillä aikaa esteitä Mustalla. Pitkällä sivulla oli okseri-pysty suora n. 6 askeleella ja molemmilta suoran esteiltä pääsi kaartaen yksittäisille pystyille. Tulin suoraa myös pysty-okseri suuntaisena. Aloitin nopeasti parin laukannoston jälkeen, kun tunti oli jo verkattu maastossa. Aloitin jostain seiskakympistä ja otin erilaisia sarjoja esteillä. Askeleet osui melko kivasti ja Musta meni hyvin eteen. Mila nosteli esteitä jonkin verran ja lopuksi tultiinkin ensin pysty-pysty kaarevalla linjalla, josta okseri-pysty kaarevalla linjalla ja siitä vielä toisen kerran pysty-pysty linja, kun se ekan kerran tuli vähän huonosti. Okserin jälkeinen pysty tuntui korkealta ja huudahdinkin Milalle siinä hypyn aikana, että tää on varmaan 90cm. Musta tuli tosi lähelle siihen, mutta pääsi hienosti yli. Eikä korkeus edes tuntunut pahalta vaikka näyttikin korkealta. Okserikin oli 85cm (takapuomi) ja tuntui hyvältä. Siihen tultiin kerrankin hyvällä hypyllä ja suorana.
Hypyistä jäi tosi hyvä fiilis ja pohja oli ihan superhyvä.

Sunnuntaina pidin tunnin lauralle ja yksi 2-vuotias oli talutettavana puolituntia. Siiri tuli vielä illalla ratsastamaan Katinkalla joka oli taas satulan kanssa ep, mutta ilman satulaa ok. Aamusta vielä klippasin vihdoinkin Katinkan, se oli jo lauantaina ihan läpimärkä ensimmäisen puolen tunnin jälkeen. Ihan nakuksi en vetänyt, vaan jätin lyhyen lyhyen karvan. Muuten ajelematta jäi vain jalat ja pää.
Henna meni Katinkalla ilman satulaa, kun ei oltu varmoja tuleeko Siiri. Katinka liikkui reippasti ja nätisti pyöreänä.
Mustan juoksutin gramaaneilla ja sen jälkeen päästin hetkeksi irtojuoksemaan ja vähän irrottelemaan. Tuntui hieman jäykältä selästä eilisen jäljiltä.

Kirii kirii

Laahataan auttamattomasti jäljessä - vielä elokuuta

Perjantaina ratsastin Mustan kevyesti kentällä ennen tunteja. Oli hieman väsyneen oloinen, mutta meni kivasti. Taivuttelin kunnolla ympyröillä ja tein parit laukanvaihdot vastalaukkaympyrällä. Musta kipitteli vielä pari lasten tuntia.
Kengityshommeleiden takia oli valkun jälkeinen yö ensimmäinen laitumella tällä viikolla ja ajattelin sen tarkoittavan perjantaina ties minkälaista kikkailua Mustan kiinnisaamiseksi. Poni kuitenkin yllätti mut totaalisesti kävelemällä laitsalla luokse!
Katinka pääsi hetkeksi laiduntamaan Cyffen, Orhideen ja Foriolan kanssa ja oli onnessaan. Cyffeä vähän tutustutettiin Katinkaan ja isoihin heppoihin samalla, kun on ollut tarhassa vain Bobbyn kanssa (molemmat uusia). Kuvailin vähän samalla, jotta saataisiin Cyffestäkin edustava kuva nettiin.

Lauantaina olin turhan ajoissa paikalla ja Musta valmiina tunnille tuntia liian aikaisin. Lähdin siis itse käymään kevyen maaston ja sain sieltä mukaani pari hirvikärpästä (YÖK!). Hyvin verrytelty poni ahkeroi pair lasten tuntia, joista jälkimmäisellä puomeja. Tuntien jälkeen vietiin Musta, Mi ja Oromis yhdelle laitsalle, jota ei olla vielä keretty syöttämään kertaakaan koko kesän aikana. Heinä siis sen mukaisesti tosi pitkää ja tietysti vähän vanhentunuttakin, mutta hyvin näytti pojille maistuvan.
Katinka ahkeroi peräti neljä tuntia, joista yksi tosin oli hyvin hyvin kevyt köpöttely. Oli viimeisellä tunnilla kuitenkin vähän väsyneen oloinen.
Henna ja Tuike pesi Katinkan ja Mustan satulahuovat, jotka olikin jo taas melko likaisen näköisiä. Mitenhän tää palvelu tulee toimimaan talvella, jään kyllä kaipaamaan kun pitää taas itse ruveta enemmän hinkkaamaan noita.

Musta sai sunnuntain (25.8.) ja maanantain vapaaksi. Katinka taas kävi Hennan kanssa maastossa sunnuntaina ja maanantaina pari rauhallista maastoa tuntilaisten kanssa.

Tiistaina tehtiin vielä viimeisteleviä hyppyjä Katinkalla seuraavan viikon viikonlopun (tuliko tarpeeksi epäselvästi?) Russimestaruuksien finaaleja varten. Henna sai valita esteet ja hyppelin itse Mustalla mukana. Yllättäen kentällä ei ollut yhtään 'normaalia' estettä, kun Henna halusi kaikkia pelokkeita (joita Katinka ei kyllä enää pelkää ollenkaan). Mimmi oli kuvaamassa ja Mila nostelemassa esteitä, niin saatiin vauhdilla vedettyä homma!

Pelokkeiden käytössä on sekin hyvä puoli, että puomeja tarvii raahata vähemmän

Katinka ja 'hieman' kaukaa hyppy okserille. Henna hyvin mukana menossa

Portti, johon en oikein kertaakaan saanut hyviä askelia

Tämä oli meidän hurja aloituskorkeus

ja tähän lopetettiin. Molemmat tuli hyvin tätä korkeampaakin. Tää oli 80 tai 85, en nyt muista.

Hyppelyjen jälkeen vedin vielä maaston Vystillä, joka oli lievästi kierroksilla, kun maasto olikin ihan rauhallinen eikä sellainen reipas vedätysmaasto, mitä se on tottunut viime aikoina tekemään. Nyt joutui treenaamaan hitaan hidasta ravia (piti istua harjoitusravissa, jotta onnistui) ja oikein hidasta laukkaa. Sekä menemään muutenkin pyöreänä. Katinka lähti maastoon mukaan, Musta ei.

Viikosta viikkoon

Vähän jäljessä

Keskiviikkona Mustan saalistus oli melko haasteellista, mutta ankara työ tuotti lopulta tuloksen (kauraämpärin voimalla).
Musta teki kaksi lastentuntia ja ratsastin niiden jälkeen itse vain hetken pyöreäksi ja kantamaan itseään, sekä eteen-alas.
Ponin syödessä kuvailin tyttöjen estetuntia, joka onneksi loppui ennen kuin sade kunnolla alkoi. Kaikki hevoset lisäksi vietiin tien toiselle puolelle laitumelle (tytöt perälle, tyhjä lohko väliin ja pojat etummaiselle. Siinä hommassa kyllä kastuttiinkin.
Katinkalle hain vielä kunnon satsin heinää ja hoitelin muutenkin. Katinka teki yhden lasten talutustunnin.

Torstaina kuskasin Anne, Vilman, Hennin ja Emman lentokentälle ja poikkesin takaisin tullessa Hööksissä. Aletavaraa ei juurikaan ollut jäljellä, mutta löysin parit sukat sekä hyvät hanskat (joista olin valmis maksamaan sen 14e mikä hintalapussa luki), jotka yllätyksekseni olikin vain 3,5e! Vielä tarjousriimu ja termosmuki mukaan, niin se riitti tällä kertaa. Riimun otin ponikokoisena, vaikka epäilinkin mahtuuko se Mustan päähän. Väri ei ole ihan Katinkalle paras, mutta cob-koko näytti taas niin isolta, että olisi varmaan tippunut Mustan päästä. Kaipa tuo suurimmilleen säädettynä mahtuu. Hankalan kokoinen pää ponilla.
Molemmat ponit sai vapaata, alunperin tarkoitus oli hypätä Mustalla, mutta koko yön jatkunut sade oli tehnyt kentästä vähän turhan märän.

Perjantaina otin muutaman hypyn kentällä Hennan ja Milan viipotellessa poneilla ilman satulaa ja riimuilla puomeja. Musta oli aluksi vähän väsähtäneen oloinen vapaapäivästä huolimatta, mutta piristyi hypyistä eikä tuntunut yhtään tahmealta vaikka pohja olikin vähän 'liisterimäinen'.
Teki hyviä isoja hyppyjä pikkupystyille ja puomeillekin paineli ihan liian kovaa. Kivaa, että sitäkin saa välillä pidellä.

Ylälinja alkaa olla ihan kivassa kondiksessa..

Lauantaina aamulla raahattiin heposia laitumelta ja vedin ensin 1,5h reippaamman maaston Foriolalla, jonka jälkeen vielä erittäin rauhallisen maaston Mustalla, missä Katinkakin oli mukana. Laukattiin hiljaa yksi pätkä, muuten mentiin käyntiä ja lyhyehköjä ravipätkiä. Alkoi vähän sataa tihutella loppuvaiheessa, mutta onneksi kunnon sade alkoi vasta päästyämme jo tallille.

Sunnuntaina oli vihdoinkin satamatta ja kenttäkin alkoi olla ihan mukavan kuiva. Tietysti se oli vähän kostea vielä eikä pohja ihan sileä (kun siellä oli niin märällä menty aika paljon). Vertsu tuli ratsastamaan Katinkalla samalla kun hyppelin vähän Mustalla. Mimmi jaksoi tulla vielä kuvailemaan, joten vähän materiaalikin tältä päivältä näytille.
Käytin samoja esteitä, jotka oli koko viikonlopun kentällä ollut, nyt vähän korkeampana kun pohja oli parempi. Okserille Musta lähti joka kerta yllättävän kaukaa ja minä roikuin mukana miten parhaiten taisin.. Muutenkin teki ihan kivoja hyppyjä ja vaikka oli alkuverkassa hyvin kyllästyneen ja hitaan oloinen, lämpeni hypyille kivasti.
Henna oli ratsastanut Katinkalla kevyesti aiemmin päivällä. Oli aluksi kuulemma vähän jäykkä, mutta vertyi liikkuessa. Laukka oli ok.

Korvat hörössä eteenpäin

Maanantaina ratsastin ennen tunteja puolisen tuntia kevyesti taivutellen ja keskittyen siirtymiin. Musta ja Katinka teki molemmat yhden lasten tunnin, jossa ratsastivat kulmia.
Mustan syödessä kaurojaan, revin Katinkalta etusista kengät irti, ne kun vähän kilkatti jo. Oli ihan hirveä homma vaikka sainkin kotkaukset katkottua. Naulat ei vaan millään ois halunnut tulla pois.. Katinka onneksi jaksoi olla kärsivällinen mun häärätessä sen kavioiden kimpussa. Ei arkonut yhtään tietä tarhaan viedessä.
Olen Katinkalle antanut nyt päivittäin pienen määrän löysää greenlinea, kun heinä mitä tällä hetkellä on, ei mitään turhan huippua ole.

tälle okserille lähti hypyt aina jotenkin kaukaa, vaikka yritin tuoda kaarteella erikohtiin. Pari ekaa kertaa olin vähemmän mukana menossa, mutta sitten lopulta uskoin, että tuosta se ponnistaa eikä ota miniaskelta.

Tiistaina ehdin melkein laitumella, kun alkoi ihan järkky sade. Olin täysin läpimärkä ja Musta oli taas yliherkkä eikä uskaltanut aluksi tulla ottamaan edes makupalaa. Onneksi oli vain Clara seurana, joten vein sen ulkopuolelle ja sen jälkeen Mustaakin alkoi kiinnostaa mukaan tulo. Tuntuu, että Musta on aina vaikea ottaa kiinni niinä päivinä, kun on edellispäivänä ollut tunnilla. Ihan sama onko ollut alkeistunti vai talutustunti vai vähän rankempi ja kuinka monta. Jos olen vain itse mennyt, antaa se hyvin kiinni seuraavana päivänä, vaikka itse ratsastaisin hyvinkin rankasti.
Nyt pääsikin suoraan karsinaan vähän kuivattelemaan ja syömään. Heitin satulaan rasvaa sateensuojaksi, mutta sade onneksi loppui ennen Mustan tuntia. Jatkoivat samaa kulmien ratsastusta (tarhassa tosin, kenttä oli melko märkä). Kello oli jo aika paljon, joten en itse ratsastanut ollenkaan vaan hoidin ponin vaan takaisin laitumelle.

Keskiviikon ja torstain Musta sai vapaaksi. Onneksi laitoin molemmille poneille loimet päälle, koska vettä tuli ihan järjettömästi taas molempina päivinä.

Jumppista

Kouluratsastuksessa ja esteillä

Maanantaina pikatreenausta kentällä. Laitoin kanget, koska mulla olikin aikaa vaan vähän reilu puolituntia sen ajattelemani reilun tunnin asemesta. Musta oli vapaapäivästä huolimatta kovin väsyneen oloinen.
Tein ensin käynnissä pohkeenväistöjä keskihalkaisijalta uralle. Sen jälkeen pohkeenväistöjä keskihalkaisijalle ja siitä takaisin uralle. Toisella pitkällä sivulla ravissa alkuun ja loppuun voltit, ensimmäinen reilulla myötäasetuksella ja toinen vasta-asetuksella. Volttien väliin vielä käyntisiirtymä ponin herättelyksi. Muutamat pohkeenväistöt myös ravissa. Tätä molempiin suuntiin, jonka jälkeen hetki leikittely käynnillä ja suoralla (suorana!) laukannosto ja laukassa pari volttia. Musta ei olisi oikeaan kierrokseen taas halunnut nostaa laukkaa suorana vaan työntää peppua sisään, joten otin sen reilusti avotaivutukseen ja tein noston siitä. Molempiin suuntiin laukassa taipuminen oli vaikeaa.
Tein vielä muutaman laukanvaihdon (oikeasta vasempaan, argh, vasemmasta oikeaan himpun parempi) ja hieman keskilaukkaa, jotta liikkuisi reilusti eteen. Lopuksi vielä ravissa parit keskiravit, jotka aluksi meinasi mennä kipittelyksi, mutta parani hetken yrittämisen jälkeen. Piti koota takapäätä erittäin voimakkaasti alle, jotta kykeni yhtään pidentämään. Loppuun vielä isoja ympyröitä eteen-alas venyttäen. Käynnissä hetki vielä pohkeenväistöjä ennen loppukäyntejä tiellä.
Musta yritti vähän nojailla kuolainta vasten, jota tekee harvoin ja selkäkin tuntui aavistuksen jäykältä. Venyttelin takajalat ja ruokinnan jälkeen vielä leipäpalasella selkää pari kertaa. Aluksi ei olisi millään halunnut/pystynyt laittamaan päätä jalkojen väliin ja venyttämään, mutta onnistui se lopulta. Leivänhimo vei voiton. Kovin jäykänoloinen kuitenkin vielä, joten jumppatuokiot jatkuu. Tiistaina voisi vaikka hypätä pientä jumppasarjaa kavaleteilla, viikonloppuna Mustakin joutuu estekurssille niin mitään isoa ei viitsi hypätä.


Tiistaina hyppäsin, kerrankin ihan suunnitelmien mukaisesti. Mila tuli nostelemaan puomeja ja Henna kuvailemaan kameralla, kerrankin oli apua paikalla. Tein perinteisen neljän kavaletin jumppasarjan, tällä kertaa vaan vähän pidemmillä etäisyyksillä. Eli kavalettien väliin n.6m (taisi kyllä jäädä himpun vajaaksi) ja puoleen väliin puomi tahdittamaan (enemmän ehkä mua kuin Mustaa). Eli neljä kavalettia ja kolme puomia. Ekat kerrat tulin niin, että keskimmäiset kavaletit oli ihan ala-asennossa, jotta vähän nähtiin onko etäisyydet millään tavalla sopivat. Ala-asennossa piti tulla vähän reippaampaa laukkaa, mutta kun kaikki kavaletit oli pystyssä ja niiden päälle laitettiin vielä puomit, niin laukankaan ei tarvinut olla enää niin reipasta.

Tulin vuorotellen molemmista suunnista, oikealta oli huomattavasti helpompi tulla. Vasemmalta tullessa poni puski vähän oikean pohkeen päälle ja viimeisellä kavaletilla oltiin yleensä melko oikeassa reunassa. Kuten oheisesta videostakin näkee..



Lopuksi nostettiin viimeinen kavaletti tokavikan päälle (ja otettiin viimeinen puomi pois). Tätä tulin aina molemmista suunnista vähintään kerran, ennen kuin kavalettia käännettiin ylöspäin. Lopuksi muutaman kerran niin, että päällimmäinenkin kavaletti oli pystyasennossa eli 90cm. Ihan helposti tuli vähän löysemmälläkin laukalla, kun alkoi jo vähän väsyä. Itse olin pikkuisen välillä epäröimässä, mutta onneksi Musta hoiti homman kotiin.



Alkuverkkana otin vain tempon vaihteluita ensin ravissa ja sitten laukassa. Inka talutteli Mustan alku- ja loppukäynnit samalla kun itse laitoin ja siivosin esteitä. Jalkoihin laitoin savet, kun jostain syystä meillä ei ole nyt kylmävesihanassa pitkää letkua, niin en päässyt vedellä kylmettämään.

n.75cm

90cm

Ei voi olla totta!

TAAS flunssassa

Lauantaina menin aamusta tallille, jotta ei menisi koko päivää ja ehtisin käydä kaupassakin ennen niiden sulkemista. Kentällä oli tunnit, joten kävin taas hiekkakuopalla taivuttelemassa kevyesti ja ennen sitä kävelemässä sekä hiukan ravaamassa käärmetiellä.
Hiekkiksella tein lähinnä siirtymisiä ja jonkin verran taivuttelua. Poni oli paljon keskittyneempi heti alusta lähtien kuin viimeksi hiekkiksella ja ratsastinkin vain puolisen tuntia. Sen jälkeen poni meni vielä alkeis-jatko tunnille.
Pesin yhdet suitset tunnin aikana ja sen jälkeen satulan. Musta pääsi laitsalle yhdessä Katinkan, Roventan ja Claran kanssa. Pitkästä aikaa sai tammaseuraa ja oli silminnähden tyytyväinen. Varsinkin kun kerkisi olla siellä yksinään ennen tyttöjen tuloa.
Autoin vielä Annea yhden laitumen lankojen kanssa ennen kotiin lähtöä.



Sunnuntai ei alkanut hirmu hyvin. Heräsin päänsäryn ja ihanasti vuotavan nenän kanssa. Lepäilin rauhassa aamupäivän, Henna kun olisi tulossa vasta illalla tallille (lomaltaan) ja tarkoitus oli hypätä Katinkan kanssa.
Valitettavasti sunnuntaina alkoi sade juuri kun pääsin tallille ja vettä tulikin ihan reippaasti yhdessä vaiheessa. Kerittiin onneksi Mimmin kanssa käydä saalistamassa ponit laitsalta ennen sitä kaikkein pahinta. Kenttä vaan veti tosi pehmeäksi, joten mentiin käymään ensin maastossa niin, että Mimmi tuli Katinkalla ja Henna ratsasti samalla Epronin. Hennaa ja Epronia odotellessa taivuttelin Mustaa kevyesti hiekkakuopalla ja Vertsu ratsasti Katinkalla.
Maaston jälkeen käytiin katsomassa kentällä olisiko pieni auringonpaiste ja tuuli kuivattanut tarpeeksi. Toisessa päässä oli kuivempaa ja laittelin sinne yhden ristikon ja kaksi kavalettia vähän kuin ympyrälle, mutta melko pienelle. Näitä sitten tultiin erilailla, ensin toista kavalettia suoralla linjalla molemista suunnista (suunnan vaihto halkaisijan kohdalla olevalla kavaletilla) ja sen jälkeen peräkkäin kaikkia kolmea ympyrällä, mutta niin, että hypättiin aina joka toinen. Olivat niin lähekkäin, että tuolla vähän pehmeällä pohjalla peräkkäin hyppääminen olisi ollut liian vaikeaa. Lopuksi vielä muutamat laukanvaihtoharjoitukset keskihalkaisijalla olevalla kavaletilla.
Mustan kanssa otin muutamat hypyt myös samalla tavalla Katinkan hyppyjen välissä. Pehmeä pohja söi tosi paljon Mustan intoa, mutta ristikolle tuli kivat hypyt ja laukat pari kertaa lukuunottamatta, joten olin ihan tyytyväinen. Varsinkin oman kuntoni huomioonottaen (taju meinas lähteä muutamissa kohdissa).

Maanantaina aamulla vielä raahauduin töihin, mutta varasin samantien ajan läääkärille. Onneksi oli vielä muutama vapaa aika. Ja loppuviikko saikkua, olo olikin kyllä ihan karmaiseva ja buranat ei yhtään auttaneet päänsärkyyn. Illemmalla vielä porukoilla mittasin kuumetta, niin olikin jo 38, mihin mulla nousee tosi harvoin eli ei ihme kun olo oli ihan järkky. Äiskä onneks jakso lenkittää koiria ja Merci lähtikin tiistaina tyttöjä iskemään, niin helpotti sekin vähän.
Nyt olen vain yrittänyt saattaa blogia ajantasalle ja lepäillyt (katsellut videoita youtubesta ja netflixistä).
Musta on ollut tunneilla alkuviikon, joten ei ole jäänyt toimettomaksi seisomana. Maanantaina tosin ei kuulemma meinannut antaa laitumelta kiinni vaan oli painellut pukkilaukkaa karkuun.. Mutta sellainen se on, jos sitä kohti mennään yhtään liian ronskisti niin painelee karkuun. Nyt viimeaikoina ollut tavallista herkempi ja jännittyneempi laitumelta haettaessa. Mä meen yleensä vähän kylki edellä, joskus jopa ihan peruuttaen jos on tosi jännittyneen näköinen, en koskaan kohti suoraan päätä kohti vaan enemmänkin kaulaa. Sitten ensin vähän silitellään ja rapsutellaan kaulasta ja laitetaan naru kaulan ympärille, ennen kuin yritetään laittaa riimua päähän tai ottaa riimusta kiinni. Jopa silloin kun tulee itse luokse eikä ole jännittynyt, niin silittelen ensin.
Silloin kun on vähänkin jännittynyt ja tekee itte jonkun äkkinäisen ja yllättävän liikkeen, niin Musta kyllä katoaa paikalta ja sen jälkeen sen kiinni saaminen onkin huomattavasti vaikeampaa. Jahtaaminen ei tän kanssa onnistu kuin korkeintaan hyvin hyvin pienessä tilassa (tullut kokeiltua yksi kesä ihan kunnolla), kun taas Katinkalla se toimii erinomaisesti. Musta vaan on niin herkkis poika tietyissä asioissa.

Kolmen päivän treenituokio

Juhannusviikonloppu

Perjantaina suuntasin jo melko aikaisin (no, kymmenen tienoilla) tallille, jotta pääsisin tien yli ennen puolenpäivän autoryysistä. Musta oli melko kaukana, joten koirien kanssa köpsittiin hakemaan poni mettälaitumelta. Hyppäsin kiven päältä selkään ja kotimatka olikin näin ollen vähän kevyempi, ei tosin koirille jotka oli ihan läkähdyksissään kun päästiin tallille.
Hepan puunaus ja välissä Katinkan haku laitsalta. Kiva kiima iskenyt pikkutammalle, kun Beetu on tullut Juhannusvierailulle ja on nyt samalla laitsalla Katinka, Missin ja varsan kanssa. Katinka ei yleensä kiimaansa juuri näyttele, mutta nyt jäi pissille Beetun nenän eteen eikä muutenkaan millään olisi halunnut kävellä Beetusta pois päin. Vaikka Beetu kuulemma oli sitä jahtaillut ja kurmottanut edellisiltana tullessaan.


Vertsu on niin söpö Katinkan kanssa

Oli niin lämmin, että Katinkalla oli hiki jo vähän valmiiksi ja takajalkojen väli ihan ryönäinen tuon kiimailun takia. Vertsu harjaili ponia samalla kun itse laittelin Mustaa ja pääsi sitten samaan aikaan ratsastamaan. Pauliina tuli vielä Beetulla köpsimään kentälle ja Katinka lähti aina tilaisuuden tullen seuraamaan Beetua.

ylitaivutusta

Itse tein Mustan kanssa pitkään käynnissä töitä, ympyrällä ylitaivutuksia molempiin suuntiin ja samaa ravissa. Oli melko jäykän oloinen, mikä ei kyllä ole mikään ihme.. Suorilla sivuilla muutamat avot ja pohkeenväistöt, avossa melko reilu taivutus.
Jatkoin vielä ravissa samalla ympyrällä ja otin sitten Vertsun seuraksi muutaman pätkän laukkaa. Musta oli myös hieman väsyneen oloinen, syyksi epäilen kuumuutta ja laitumen ötököitä.

Vertsun kyllästyessä pääsi Henna Katinkan selkään. Ensin ylitaivutuksia käynnissä ja ravissa, sen jälkeen askeleen pidennystä ravissa (muutamia melko kivoja pätkiä tuli). Ponin paikkoja kunnolla auki parilla reippaalla laukkakierroksella, jonka jälkeen vielä siirtymisiä ravin sisällä ja sen jälkeen laukannostoja. Poni alkoi tosin olla jo sen verran kierroksilla, että ehdotteli niitä laukkoja itse, mikä aiheutti muutamat väärät laukat.
Mustan kanssa tein vielä muutamat ylitaivutukset laukassa ympyrällä samaan aikaan. Oli ihan järkyn hiostava ilma ja Katinka-rukka oli hikinen jo laitumelta haettaessa. Molemmat ponit pääsi sitten koko-vartalo-pesulle.

Lauantaina taas melko aamusta paikalle, Katinkan saalistus laitumelta (ei olekaan tamma yrittänyt vuosiin karkuun, onneksi nytkin tyytyi vain hölkkäilemään) ja sitten rakentamaan esteitä. Anne toi mulle Mustan samalla kun vei Foriolan laitsalle, niin ei tarvinut lähteä sitä hakemaan. Musta pääsi tarhaan siksi aikaa, että Henna hyppäsi ensin Katinkalla mun nostellessa esteitä ja kuvatessa, sekä antaessa vähän ohjeistusta. Henna on viimeksi hypännyt Katinkan kanssa joskus syksyllä seuransa mestaruuskisoissa, mutta eipä taukoa huomannut. Alotettiin helposti vähän maasta irti olevalla puomilla pääty-ympyrällä. Kunnon laukassa molemmista suunnista tarkoituksena vain säilyttää rytmi ja vähän hakea etäisyyttä. Sen jälkeen toiseen päätyyn, missä kavaletit ympyrän molemmilla reunoilla ja tässäkin molempiin suuntiin ympyrää tarkoituksena säilyttää myötälaukka ja tasainen rytmi.

poni vauhdissa

isoja loikkia pikku kavalettien yli

Tässä vaiheessa Henna tajusi, että oli unohtanut turvaliivin, joten kipitin hakemaan sen ponin saadessa ansaitun kävelytauon. Aloitettiin varsinainen hyppääminen pysty-okseri linjalla, johon olin laskenut 12 metriä. Katinkalle se tarkoittaisi neljää askelta normaalilaukalla ja ehkä kolmea jos tulisi superpitkää laukkaa (+ isot hypyt). Laitoin okserinkin aluksi vain ristikoksi ja nostin ekan kerran jälkeen takapuomin ja sen jälkeen vasta etupuominkin suoraksi. Näin saatiin varmasti hyvät hypyt jo ekoilla kerroilla eikä laitettu ponia pahaan paikkaan vaan kasvatettiin itseluottamusta. Askeleet sopi hyvin ja sai tulla ihan normaalia laukkaa, varsinkin toisesta suunnasta tultaessa (okseri-pysty).

korvat hörössä :)

Sen jälkeen pysty-pysty sarjaa yhdellä askeleella. Väli oli Katinkalle laitettu n. 5,5 metriin, mutta tuli siihenkin helposti puolellatoista askeleella eli piti päästä sisään isolla hypyllä ja heti pohkeet kiinni, niin venyi yhdelläkin.

venyi yhdellä..

Tätäkin mentiin ensin ristikkona, jonka jälkeen nostin pystyiksi ja pikkuhiljaa hilasin esteitä vähän ylöskin. Tultiin vielä laine yksittäin, aluksi laskin yläpuolisesta toisen pään alas, kun Katinka alkuverkan aikana oli tuota pelkäävinään (vaikka on siitä hypännyt useastikin). Eipä se sitä hypätessä katsellut.

Laineelta tultiin vielä pari kertaa okserille kaareva linja ja sen jälkeen muutama erilainen ratasovitelma, johon vielä nostin kavalettien päälle toiset kavaletit keskiasentoon. Hyppykorkeus jäi siihen 60-75cm, korkeampaa ei ollut oikein tarvis, kun russimestaruuksissa hypätään vain tuo 60cm. Tärkeintä oli saada ponille (ja ratsastajalle) hyvä fiilis ja menoa, mikä onnistuikin loistavasti.
Vertsu vielä ratsasteli Katinkalla sillä aikaa kun laittelin Mustaa kuntoon.

ponilla meno päällä!



kuvatus harjoituksesta

Mustan kanssa aloitin suoraan kahdella kavaletilla toisessa päädyssä (alkuverkkojen jälkeen tietysti) ja sainkin ihan kivat ympyrälliset molempiin suuntiin ennen kuin alkoi sataa. Vettä alkoi tulla sen verran reippaasti, että pidin pienen tauon katoksessa ja odottelin sateen loppumista. Onneksi se ei älyttömän kauan kestänyt ja pääsin jatkamaan. Otin vielä kavaleteilla hyvät ympyrät molempiin suuntiin ennen kuin siirryin toiseen päähän yksittäiselle kavaletille, missä oli toinen päällä. Siihen tuppasi tulemaan hypyt tosi lähelle eikä esteiden sijoittelusta johtuen oikein ympyrää saanut aikaan vaan eräänlaisen soikilon. Hypyt oli kyllä teräviä ja kivoja, vaikka lähelle tulikin.

vinoon menee..

vähän parempi

Sen jälkeen otin 12 metrin ristikko - okseri -linjaa pari kertaa ja Musta tuli helposti 3:lla askeleella vaikka ristikolle tulikin välillä vähän pienempi hyppy. Sen jälkeen reilun kuuden metrin pysty-pysty sarjaa, joka yllätyksekseni tuli tosi helposti yhdellä askeleella, vaikka olikin aluksi ristikoina eikä tultu millään jättimäisellä hypyllä sisään. Tästä jatkoi toiselle linjalla, nyt 'väärästä' suunnasta eli ensin okseri ja sitten ristikko. Ekalla kerralla ajauduin vähän turhasti ulkoreunaan ja linja menikin kiemurrellen, mutta silti helposti kolmella askeleella. Sarjaa pari kertaa pystyinä ja korotettuina molemmista suunnista. Yhden kerran tultiin toisesta suunnasta niin onnettoman pienellä hypyllä sisään, että vauhti hyytyi siihen, enkä kerinnyt itse reagoida asiaan oikein, joten tultiin kahdella hyvin pienellä askeleella (tai yhdellä melko normaalilla ja yhdellä oikein minillä). Sarjan jälkeen vielä laineelle ja sieltä okserille, mutta se kaari jäi koko ajan turhan lyhyeksi Mustalle ja vaikka yritin eri teitä, niin okserille tultiin kiinni koko ajan.

huono sisääntulo - iso hyppy jälkimmäiselle..

Pyysin Hennaa nostelemaan esteitä aina välillä, hyvin jo oppinut ettei mulle voi kertoa korkeuksia, kun Vertsu kyseli, et monella nostavat, niin Henna sanoi, ettei voi kertoa kun Heli kuulee :D
Tulin loppuun pari kertaa vielä korotettua ristikko - okseri -linjaa (okseri n.75cm), ekalla kerralla tuli ihan kiinni okseriin ja Musta joutui tekemään ihan hirmu hypyn ylöspäin, tokalla kerralla tuli hyvin. Sen jälkeen vielä sarja - laine - päädyssä oleva pysty (kavaletti) ja toinen kavaletti pysty keskemmällä kenttää (tässäkin kaksi päällekäin, n. 75cm). Lopuksi vielä kavalettia niin, että päälimmäinenkin oli pystyasennossa eli korkeus 90cm. Tultiin melko lähelle, mutta hienosti Musta kiipesi yli. Tulin vielä yksittäisen tuon muutaman kerran (taas aika lähelle), mutta vika tuli jo melko hyvään kohtaan.

vähän läheltä..

Jostain syystä tuo kavalettirakennelma ei pelota mua yhtään, mutta jos samankokoisen tekisi tolpista ja puomeista, niin heti jännittäisi. Vaikka se olisi turvallisempikin..
Kaikenkaikkiaan Musta oli tosi reipas ja liikkui hyvin eteen. Olin tosi tyytyväinen sarjoihin, joissa osasin itsekin tällä kertaa laskea yhteen, se on jostain syystä mulle kaikkein hankalinta.

viimeinen 90cm hyppy

Sunnuntaina käytiin reippaalla laukkapainotteiselle 1,5h maastolla. Vilma lähti Foriolan kanssa kärkeen ja Mimmi, Henna ja Suvi lähti Oromiksella, Epronilla ja Katinkalla. Yksi ratsastaja vielä Vystillä mukaan niin joukko oli kasassa. Kaikki oli ihan innoissaan menossa ja mentiinkin pitkää pätkää ja reippaasti, pääsi ponit hyvin aukomaan paikkojaan laukatessa. Hiki kyllä virtasi niin ratsastajilla kuin hevosillakin, mutta hauskaa oli ja se oli pääasia. Vysti oli ainut joka näytti vähän väsymyksen merkkejä vikassa rauhallisemmassa laukassa, muut olisi jaksaneet vielä toisen samanlaisen lenkin.

huh, tämän julkaisussa vähän kesti, kun kuvat eivät suostuneet yhteistyöhön..

Kadonneen keskivartalon lihasten metsästys

CR-harjoitteet osaksi jokapäiväistä ratsastusta - tavoitteena parempi istunta

Maanantaina heti toteuttamaan istuntaharjoitteita, mitä viikonloppuna opittiin. Alkukäynneissä pidin erityisesti huolta, että lonkat eli ja kantapää ei painunut alas. Välillä nousin hetkeksi seisomaan ja tarkistin tasapainon. Kaikki tuntui jo paljon helpommalta kuin viikonloppuna.
Ravissa tarkkailin kevennystäni ja lantion asentoa. Välillä nousin myös hetkeksi seisomaan ja tein pätkät valssikevennystäkin. Keventäessä Musta lähti jo hyvin nostamaan selkäänsä vaikka olikin vielä ihan pitkä ohja.
Käyntityöskentelyssä yritin pitää lonkat liikkeessä samalla kun vähän ratsastin Mustaa ohjan ja pohkeen väliin. Tein käynti-ravi siirtymiä ympyrällä ja tarkkailin samalla omaa asentoani (ja varsinkin käsien asentoa, vasen tuppaa helposti valumaan tosi alas..)
Laukkaa työstin myös ympyröillä. Kurssilla emme ehtineet laukassa vielä tehdä istuntaharjoitteita, mutta kiinnitin yhä vain huomiota lonkkien liikkuvuuteen sekä ylävartalon kiertoon laukan- sekä ympyränsuuntaisesti (erityisesti ettei oikea hartia lähde johtamaan). Kokeilin myös pätkät seistä jalustimilla ja joustaa koko jalalta.
Poni toimi ihan kivasti, mutta huomasi hyvin, ettei ole taas hetkeen kunnolla vaadittu mitään, kun se työnteko oli niin kamalan vaikeeta (muka).
Musta jatkoi vielä alkeistunnille ratsasteluni jälkeen.

ei viitsitä katsoa noita mun käsiä, eihän?

Tiistaina kävin pellolla vähän loikkimassa siellä olleita kavaletteja. Tila on huomattavasti pienempi kuin kentällä ja ura sielläkin on jo liukas, mikä vähentää käytettävää tilaa entisestään. Toisessa reunassa oli kavaletti ala-asennossa ja sen jälkeen vajaan 3m päässä (ehkä 2,6m) kavaletti ja puomi. Tulin pari kertaa ravilla sisään molemmista suunnista (eli matalalta puolelta ja korkealta puolelta) sekä heti perään laukalla sisään. Musta oli ihan innoissaan eikä meinannut malttaa pudottaa raville laukasta. Tämän jälkeen tulin 'okserin' (kavaletti+puomi, toinen kavaletti keskiasennossa takana ja vielä maapuomi korkeamman kavaletin edessä) molemmista suunnista, tilaa oli kyllä onnettoman vähän ja ponin vauhti vähän turhankin kova tuohon tilaan ja noille korkeuksille. Hyvin ja epäröimättä hyppäsi tuon vähän oudon näköisen rakennelman. Nämä kaksi harjoitetta oli lähes linjassa, joten tulin niitä vielä peräkkäin molemmista suunnista pari kertaa. Lopuksi kävin vielä laukkailemassa ravirataa ympäri molempiin suuntiin reilut kierrokset. Oikeassa kierroksessa Musta ihan innostui suoran alussa ja varmasti olisi pukkia lentänyt, jos olisi ohja valahtanut pitkäksi. Itse yritin pysyä kevyessä istunnassa ja joustaa koko jalalla.
Alkuverkaksi tein taas perusistunta harjoitteita käynnissä ja ravissa. Pikkuhiljaa helpottuu tuo kantapään ja nilkan asento..

vanha hyppykuva, mutta kavaletit on samat ;)

Musta oli kyllä noilla kavaleteilla niin innoissaan menossa, että Robby olisi varmasti itkenyt onnesta sen nähdessään. Nyt onkin ollut vähän hyppytaukoa, niin ponikin on innommalla mukana. Hyppäsin poikkeuksellisesti koulusuitsilla eli kapeammalla kuolaimella, ehkä sillä oli jotain vaikutusta..
Musta meni vielä alkeistunnille ja alkeis-jatkotunnille (puomeja). Tuntien jälkeen laitoin Mustalle kylmäkääreet ja villaloimen, kun tuli vähän hikiseksi tuolla pellolla. Sen jälkeen lähdinkin ajamaan Tamperetta kohti, jossa tarkoituksena viettää muutama päivä sekä käydä Hööksissä.
Hööksillä on facebookissa kisa käynnissä ja halutessaan mun asukokonaisuutta voi käydä äänestämässä oheisesta linkistä: äänestä!

Keskiviikon ponskit sai vapaaksi, ellei Vertsu päässyt Katinkaa ratsastelemaan. Itse tosiaan shoppailin Hööksissä (ostoksista oma postaus tulossa), missä oli kaikki koiratarvikkeet -15%. Tarttuihan sieltä mukaan vähän muutakin..

Horse Fair -messuilla

Ja muutakin viikonlopusta

Perjantaina hömpsyttelin ilman satulaa. Matalalla kaulalla ja selkäkin lähti jo jonkin asteisesti mukaan, Musta oli muutenkin rennompi. Käynnissä kevyitä taivutteluita ympyrällä, ravisiirtymiä ja pikku pätkiä laukkaa. Ilman satulaa vain sen takia, että oli melko kylmä ja näin pysyi oma takapuoli jotakuinkin sulana.
Katinka oli Vertsun kanssa tunnilla hölkkäilemässä.

Lauantaina käytiin Annen ja Päivin kanssa Helsingin Horse Fair 2013 -messuilla. Anne oli mukana Paletin suokki-näytöksessä, jossa mä käyttelin toisen Annen videokameraa ja vilahdin kyllä areenallakin sen verran, että autoin vaihtamaan Paletille satulan avustajien kadottua mystisesti jonnekin.
Ihan kaikkia ständejä en kerinnyt edes kierrellä, kun jotenkin ne askeleet vei aina samoja polkuja. Ostin kyllä HU:n Reilu-Metri sarjakuvakirjan sekä Kuva ja Kamera -messujen puolelta Canonin melko ohuen valokuvauskirjan sekä linssinpuhdistus liinan. Shoppailut jäi melko vähille siis.
Kuvailtua tuli Rohan Tallin ritarinäytöstä, joka oli kiva. Siitä laittelinkin kuvia Kuvapoxiin jo heti illalla.
Heposilla siis vapaata meidän messupäivän kunniaksi. Katinka tosin köpötteli alkeistunnilla, jonka Milla kävi pitämässä parille lapselle. Huhtikuussa suunnataan vielä Tampreen hevosmessuille, joilla tuli käytyä pari vuotta sitten viimeksi.

 

 

Sunnuntaina oli lauantain tunnit ja Mustakin kipitteli pari alkeis/jatkotuntia, joiden välissä oli kyllä tunnin tauko. Tokalla tunnilla menivät puomeja, joita menin sitten itsekin, pidentäen tosin aavistuksen väliä, kun olivat melko nöpövälejä. Tein muutamia taivutuksia ensin ympyrällä, mutta lähdin ravailemaan melko nopeasti, olihan poni jo lämmitellyt. Aluksi Musta ei hokannut, että välit olivat pidempiä ja tuli osaan väleistä kahdella askeleella (linjalla kaksi kolmen puomin sarjaa). Välissä hyppäsin pientä (n.70cm) pystyä koko-rata-leikkaalla muutaman kerran molemmista suunnista. Ekat kerrat tuli melko lähelle, tosin tulin hyvin rauhallisessa laukassa. Lisäsin aavistuksen kaasua ja tuli hyvällä hypyllä, eikä ottanut pikkuaskelta. Kerkesin myös itse hyvin mukaan, en siis jäänyt tapani mukaan epäröimään. Hennan kanssa puhuttiin seuraavan viikon koulukisoista, joihin Henna on menossa Epronin kanssa. Pääsen samalla kyydillä Mustan kanssa ja pienen harkinnan jälkeen päätin mennä vain tuttarin ja k.n. specialin. Vaihtoehtona olisi ollut myös toinen b-ohjelma (aikuisohjelma), mutta vaikka Musta on ollut nyt paljon parempi, en ole varma jaksaisiko se kunnolla kaksi b-ohjelmaa. Lisäksi Henna menee nuo samat, niin ei kestä päiväkään sitten niin pitkään.

Viikonlopun viiletykset

Ja pieni video..

Perjantaina Musta kipitteli puomitunnin ja ratsastin itse sen jälkeen reilun puolisen tuntia. Oli jostain syystä vähän vastahakoinen (ja vähän väsynyt, tosin se ei ole ihme). Osittain syy saattoi olla uusien ohjieni, jotka ovat vielä kovin jäykät ja 'taittuneet' yhdestä kohtaa. Hankala pitää sopivalla tuntumalla vaan valahtavat koko ajan liian pitkiksi, mikä aiheuttaa oman käden jännittymistä.
Taivutteluilla ja siirtymillä pikku hiljaa lämpeni ja rentoutui.
Tallissa venyttelin etuset ja lapoja sekä makupalalla selän.
Katinka meni yhden alkeis-jatko tunnin ja edellinen päivä sillä olikin poikkeuksellisesti vapaata, kun en itse ehtinyt liikuttamaan ja torstain tuntilaiset oli kipeinä/peruneet. Keskiviikkona oli päässyt pääkaupunkiseudun hiihtolomaratsuksi.

Lauantaina Musta meni alkeistunnin ja jatkotunnin. Itse kävin vain hölkkäilemässä pellolla rauhallista laukkaa ja ravia Mercin kanssa. Dino jäi johonkin puoleen väliin ja hissutteli takaisin tallille päin meidän ollessa pellolla. Otinkin Dinon sitten hihnaan ja käytiin vielä kävelemässä pelto kertaalleen ympäri. Loppupäiväksi Musta pääsi Mi:n pikkutarhaan, kun Mi oli valloittanut ponitarhan (loput ponit sisällä odottamassa vielä viimeistä tuntia).
Katinka ahkeroi kolme tuntia, joista kaksi pellolla hölkkäillen ja alkeis+jatkotunti kentällä. Alkeistunnilla Venla (5v.) pääsi harjoittelemaan Katinkalla laukkaa. Yleensä Venla menee Mustalla ja sillä ei ole vielä päässyt laukkaamaan.

Kävin lisäksi kamerani kanssa vakoilemassa pihattolaisia ja hepot tuntien varauduin lyhyellä putkella. Olisi varmaan tarvinut makro-putken kun taas ne tunki ihan kiinni (ja Vysti yritti maistella mun kameralaukkuakin) eli kuvaan meinasi useamminkin kuin kerran tulla vain puolikas pää. Pitkällä putkella tuolla on ihan mahdoton kuvailla.. Mimmi oli auttamassa ja yritti pitää heposet kauempana musta. Muutamia tosi kivoja otoksia kyllä sain, niitä on tuolla Kuvapoxissa näytillä. Lisäksi kuvailin Venlan ja Saaran laukkoja Katinkalla ja Mustalla, ihan äitien iloksi. Molemmat tosiaan laukannut vasta vähän.

Sunnuntaina kuvailin Simpasta rakennekuvia Nealle palkkioksi kuvaamisista ja omaksi harjoitteluksi. Muutamia kivoja otoksia tulikin, niistä myöhemmin Kuvapoxissa lisää. Nea lähti ratsastamaan Simpalla ja itse hain Katinkan puunailtavaksi. Ensin ajattelin ratsastaa, mutta päädyinkin ohjasajoon. Hetkeen en ole joutanut ohjasajamaan, mutta homma sujui ihan hyvin. Muutaman kerran seisoin itse vähän huonosti poniin nähden ja Katinka meinasi ruveta peruuttelemaan ja temppuilemaan. Hain ponin ympyrällä toimivaksi ja tuli myös molempiin suuntiin oikein nättejä laukannostoja, joissa poni pysyi pyöreänä. Vian siis pitää löytyä satulanpäältä (niin kuin yleensäkin), kun ratsasten on ongelmia. Vertsu ratsasti vielä Katinkalla ja mä hain vuorostani Mustan. Laitoin kentän keskelle pituushalkaisijalla pari kavalettia ja puomin niiden väliin. Olin laskevinan väliksi 6,5 metriä eli saman kuin viimeksi Robertin valkussa. Väli oli kyllä vähän lyhyempi (vaikka Anne sitä vähän pidensikin) tai sitten valkussa olikin pidempi väli. Tai sitten keskellä oleva puomi auttoi mua ratsastamaan. Okei, muutaman kerran tultiin totakin kahdella askeleella (tai 1,5) eli Musta otti miniaskeleen puomin jälkeen, mutta nää oli ihan vaan muutamia kertoja. Joka tapauksessa väliin osuminen oli paljon helpompaa eikä ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Puomeilua

Alkuviikon treenailut

Maanantaina Musta kipitteli yhden lasten alkeistunnin, jonka jälkeen tein hetken ympyrällä työskentelyä käynnissä ja ravissa (ylitaivutusta) ja lähdin sen jälkeen pellolle raviradalle Nean ja Simpan seuraksi. Hölkkäiltiin rauhallisesti rataa ympäri ja pyrin vain pitämään Mustan edessä alhaalla. Muutamat pätkät otin rauhallista laukkaa antaen Simpan mennä ensin hetken matkaa edelle. Pari pätkää tuli hyvää pitkää ravia ja sanoinkin Nealle, että ens kerralla tullaan kunnolla ravaileen ja laitan kanget, niin voidaan Mustan kanssa harjoitella keskiraveja Simpan hölkätessä normaalisti edellä.

Tiistaina ratsastin Mustan ennen tunteja ja koska oli vielä valoisaa, hyppäsin pientä jumppasarjaa. Laitoin 4 kavalettia n. 2,5 metrin väleillä ja keskityin vain tuomaan Mustan hyvin ekalla ja sen jälkeen istumaan nätisti. Harjoittelin myös käyttämään uusia ekstra lyhyitä estejalustimia, joilla en vielä tunne oloani oikein kotosaiksi. Mila tuli ottamaan muutaman kuvan kamerallani, jonka kanssa Milalla oli vähän tähtäysongelmia..
Lopuksi otin vielä muutaman hypyn niin, että sarjan toiseksi viimeinen kavaletti nostettiin viimeisen päälle. Tarkoitus säilyttää sama rytmi koko harjoituksen läpi. Muutaman kerran niin, että päällimmäinen kavaletti oli ala-asennossa ja sen jälkeen keskiasennossa (n.75cm). Musta hyppäsi kivasti ja oli innoissaan, muutaman kerran meinasi kavaletit kolista kun pyrki liian reippaassa tahdissa sisään.

 

Tämän jälkeen Musta sai odotella karsinassa viltin alla tuntien alkua ja meni kahdelle tunnille. Molemmilla tunneilla tehtiin puomeja. Ensimmäinen oli alkeisjatko ja toinen jatkotunti. Ratsastin tuntien jälkeen vielä nopeasti ravissa eteen-alas.
Katinka teki kolme tuntia, joista ensimmäinen ihan alkeistunti ja seuraavat samat puomitunnit, joilla Mustakin oli.

Keskiviikkona jatkoin puomityöskentelyä, kun puomit oli valmiina kentällä. Toisen pitkän sivun vieressä oli kaksi puomia (kavalettia ala-asennossa) 12 metrin välillä ja toisen pitkän sivun vieressä 4 puomia n. 3 metrin väleillä. 12 metriin päästiin reippaassa laukassa kolmella askeleella tai rauhallisemmassa laukassa neljällä askeleella. 4 puomin sarja tuottikin vähän ongelmia. Kaksi laukka-askelta oli vähän turhan paljon, mutta yhdelläkään ei oikein meinannut venyä. Ihan aluksi työskentelin ympyrällä yliasettaen käynnissä ja ravissa molempiin suuntiin ja tehden muutamia käynti-ravi siirtymisiä. Sen jälkeen ensin puomeja ravissa, tehden osan puomeista ympärille voltin (joilla Musta ei olisi halunnut taipua). Kun olin saanut neljän puomin sarjankin sujumaan laukassa, jossa yhdessä vaiheessa Musta meni vähän turhan kovaa ja välittämättä mihin jalkojansa laittaa, jatkoin ympyrällä työskentelyä tehden nopeita käynti-ravi -siirtymisiä melko korkeassa ja lyhyessa muodossa sekä lyhyitä pätkiä lyhyttä laukkaa. Koska Musta oli päässyt puomeilla innostumaan, sujui siirtymiset oikein kivasti.
Katinka oli aamupäivällä ollut Vertsun ratsuna noin tunnin verran, joten en itse ruvennut enempää liikuttelemaan. Oli kuulemma ollut reipas ja Vertsu laukkaillut paljon.

Tässä näkyy koko tiistain harjoitus

Torstain Musta sai vapaaksi.

Koirat on nyt olleet vain 'kotiliikunnalla' eli Dinolla on ollut agilitysta taukoa. Joulun jälkeen oli ensin Mercillä yskää ja sen jälkeen Dinolla, joten tietenkään emme pariin viikkoon voineet treeneihin mennä. Seuraavalla kerralla oli Evellä selkä kipeä, enkä vaan jaksanut yksin lähteä ajelemaan. Treenit pitäisi kuitenkin jatkua Korkeavireellä viikolla 6, joten sen jälkeen enemmän koira-juttujakin tiedossa.

Pojat järven jäällä hillumassa