perjantai 23. tammikuuta 2015

Viikon viuhahdukset

Kuinka paljon menoa mahtuu yhteen viikkoon?

Keskiviikkona Musta meni yhden lastentunnin, jonka itse pidin. Anne on siis taas Ypäjällä lähijaksolla ja Marjut kävi pitämässä tiistain tunnin. Aluksi Musta oli tosi 'laiskan' näköinen ja ajattelin sen olevan väsy edellispäivän valkusta. Toisessa laukannostossa tuli kuitenkin ensin väärä laukka, jonka poni korjasi itse huomattuaan että tässähän mennäänkin oikeaan kierrokseen, mutta jäi ristilaukalle useammaksi askeleeksi. Tämä tietenkin tuntui vähän pompottovana selkään, jonka takia ratsastaja jännittyi, vaikka kerroin syyn olevan ristilaukassa. Jännittynyt ratsastaja taas sai ponin kierroksille ja se meinasi seuraavissa laukannostoissa ruveta hillumaan. Piti hakea tarhalta sitten riimunnaru ja ottaa ratsukko narunpäähän laukkaamaan pieni pätkä, jotta saatiin ratsastaja rentoutumaan ja uskaltamaan. Tämän jälkeen tulikin kunnon ravia eikä Musta näyttänyt enää yhtään väsyneeltä. Yksi ratsastajista perui, joten kun poni oli valmiina ja tarvitsi vähän liikettä otin Even tunnille mukaan Katinkalla.

Torstaina Milan piti tulla hyppäämään Katinkalla ja nostelemaan mulle esteitä Mustan kanssa, mutta ei päässytkään. Tosin kentälläkin oli niin paljon lunta, että hyppääminen olisi ollutkin turhan raskasta. Kävin sitten ylämäki-alamäki lenkin Mustan kanssa. Laukattiin takaisin päin ja sai kyllä koko ajan pidätellä, kun oli aavistuksen tilsamainen keli. Kävin toisenkin kerran takaisin päin, mutta en ihan päädyssä. Ponilla oli virtaa vaikka muille jakaa. Vilja tuli vielä ratsastamaan Katinkan ja pistettiin ponia vähän hangessa hommiin. Alkuverkaksi reipasta ravia uraa pitkin ja pätkät reipasta laukkaa kevyessä istunnassa. Sen jälkeen pienelle pääty-ympyrälle ja ratsastajalle ihan oikea ohjastuntuma. Mä autoin maasta vähän juoksutusraipan kanssa ponille takasia alle (eli huolehdin moottorista) ja Viljan tehtävä oli pitää poni ympyrällä, josta se karkasi heti ulko-ohjan kadottua ja paineen siirryttyä sisäohjalle. Viljallekin tuli vähän fiilistä kuinka napakan tuntuman Katinka ihan oikeasti tarvitsee liikkuakseen kunnolla. Tätä tehtiin molempiin suuntiin ravissa ja laukassa. Pieni hanki lisäsi vielä treenin tehokkuutta, joten kovin pitkään ei voinut työskennellä. Loppuraveissa pyysiin Viljaa hidastamaan ravia pelkällä kevennyksen hidastamisella, jolloin poni jäi aina välillä ihan mielettömän hienosti istunnan alle, venytti eteen rentona ja kantoi itsensä! Poni rukka oli kyllä ihan hikinen ja käskin Viljan kävellä niin kauan, kuin vain itse tarkenee. Itse ehdin sillä välin hakea melkein kaikki hepat sisään ja laittaa ponitarhaan aamuheinät valmiiksi.

Perjantaina ja lauantaina Musta oli tunneilla ja itse kotona lepäämässä, kun flunssa tuntui iskevän. Sunnuntaina käväisin melko aamupäivällä rauhallisen maaston ylämäki-alamäkilenkillä, jonka jälkeen suuntasin viemään Dinon porukoille hoitoon, josta lähdettiin siskojen kanssa Tukholman-risteilylle. Merci tiputettiin matkalla Noralle, jossa sitä oli vastassa yksi viimesistä pennuistaan. Ihan Mercin näköinen pikkuriiviö, Hyrrä. Onneksi oli laskettu reilusti aikaa, koska siinä meni hetki kun kaikki halusi pallotella pentua, oli kyllä ihan kuin isänsä nuolemisintoineen.

Maanantain vietin siis Tukholmassa talsien. Olimme Viking Linen risteilyllä, joten keskustaan pääsi ihan kävellen. Pingoin lopulta Kungsgatanille asti ja vierailin Tukholman Hööksissä, josta mukaan tarttui alehintaan ihanat punaiset ratsastushousut. Olen jo pitkään haaveillut punaisista pökistä, mutta en ole löytänyt mieleisiäni (tai sopivan hintaisia), joten tottakai tartuin tilaisuuteen. Tukholmaa risteillessä tuli käveltyä reilu kymmenen kilsaa, mutta olin silti hyvissä ajoin laivailla. Siskot lähti jo aiemmin kun kyllästyivät hiihtämään mun perässä (kävelin kuulemma liian kovaa vauhtia).
Musta on aika söpö klipattuna
Musta oli maanantaina tunnilla ja tiistaina rantauduinkin jo itse taas Suomen kamaralle ja alkuillasta kävin tallilla hyppelemässä vähän kavaletteja Mustalla. Musta oli ihan menossa ja kanttaili kulmia ollen muutenkin vähän.. poissa hallinnasta. En laittanut kentälle valoja, joten menin kavaletteja vain sen aikaa kun valoa riitti. Loppuajan hain asetuksia läpi kevennelle rentoa ravia. Kiva kun ponilla on kivaa vaikka ratsastaja vähän luisteleekin satulassa toppahousuissa ja estejalustimilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rohkeasti vaan!