Hiihtoloma

tai siis joillain on, ei minulla

Sunnuntaina ratsastin Mustan vain kevyesti eteen-alas lauantain vastapainoksi jolloin joutui kunnolla hankeen. Tosin meillä on kentälläkin nyt kohtalainen hanki eli ei ole ihan kevyttä sielläkään. Maanantaina Musta oli tunnilla ja minä pidin vapaapäivän rankan työpäivän päätteeksi. On se kamalaa aina lomalta palata töihin..
Eilen ratsastelin n. 20 minuuttia eteen-alas ravissa ja vähän laukassa, jonka jälkeen Musta jäi vielä tunnille. Tunnin aikana juoksutin Katinkan liinassa. Lotta oli siis ratsastamassa Katinkalla eikä vielä pärjää ilman talutusta. Tuli hyvää keventely harjoitusta, kun poni ravasi vähän isommin hangen takia. Ravilla mentiinkin lähes koko puolituntia niin sai Lotta kerrankin ravata sydämensä kyllyydestä. Loppukäynnit käytiin tekemässä tiellä. Ennen tuntia Katinka esitti taas kuinka viekas pieni poni voi halutessaan olla. Olin menossa kentälle ja Anniina haki Katinkan tarhasta tarkoituksenaan harjata ja laittaa kuntoon. Tallin ovella Katinka esitti näin-ryöstät-itsesi-irti-taluttajalta -temppunsa ja kipitteli takaisin tarhoille päin. Pete oli onneksi auraamassa tietä ja bloggasi ponin kulun isolle tielle päin. Me riennettiin vielä Mustan kanssa tukkimaan tietä lisää joten Anniina sai ponin helposti kiinni. Menin auttamaan riiviön talliin ja naruihin kiinni ennen kuin palasin kentälle töihin Mustan kanssa.
Musta oli muuten mukava ja pehmeä, mutta puski vähän vasemman pohkeen päälle, etenkin oikeassa kierroksessa.

Tänään olikin Mustalla astetta rankempi päivä. Ensin päivällä kaksi tuntia (joista toinen kyllä alottelijoiden tunti) ja itse hyppäsin iltapäivällä. Kaksi kavaletti rakennelmää suorassa kulmassa toisiinsa nähden lähes kentän keskellä (eli siis koko-rata-leikkailla). Toisen päällä puomi, toisessa kaksi kavalettia päällekäin, korkeus about 50-70cm. Näillä tein isoa kahdeksikkoa, koska en halunnut mennä uralle asti (se oli jo kohtalaisen syvä). Musta innostui ja jaksoi yllättävän hyvin. Tein hyvin nopean alkuverkan, jotta Musta ei väsyisi ja verkaksi hyppäsin matalampaa muutaman kerran molempiin suuntiin. Tämän jälkeen vasta tuota kahdeksikkoa. Pohja oli hyvä hyppäämiseen, mutta kohtalaisen raskas. Emma ja Anne oli Vepsillä ja Foriolalla yhtä aikaa kentällä, joten tuli hyvin tehtyä välikäyntejäkin hyppyjen välissä. Lähestymiset ei aina osuneet ihan priimaan, mutta hyvin Musta nousi vaikka pari kertaa tuli todella lähelle. Loppukäynnit taluteltiin kentän ja tallin ympärillä jossa sekä hevosten että meidän ihmisten oli huomattavasti kevyempi kävellä. Musta jopa hikosi vähän, mikä on aika harvinaista.. Huomenna sitten hyvin kevyesti joko eteen-alas tai vaikka väistöjä tiellä. Tai jos Anne tarviikin Mustan tunnille niin menee sitten vain sen, enkä itse mene.

Otsikossa on hiihtoloma mainittu, koska kyseisen seikan vuoksi tällä viikolla ei ollut Dinon agitreenejä ollenkaan. Saas nähä mitä ens viikolla saadaan aikaan, kun on kahden viikon tauko ollut ja mun pitäisi olla ohjaamassa koiraa.. Toivottavasti on jotain tosi simppeliä treeniä..

Tänään ei kuvia, kun lataaminen ei syystä tahi toisesta onnistunut..

Paluu elävien kirjoihin

tai jotain sinne päin..

Kirjoittelussa on nyt ollut pidempi tauko, ihan siitä syystä, ettei mitään kirjoittamista ollut. Olen ollut pienessä jatkuvassa flunssassa viimeiset pari viikkoa eikä olo vieläkään tunnu täysin normaalilta. Tämän viikon olen onneksi saanut huilia kunnolla, kun on ollut lomaa. Tai tiedä tuosta huilimisesta, kun Alma tuli hoitoon..
Alma on Dinon siskopuoli, emän edellisestä pentueesta (mistä ensimmäinen koirani Tacokin oli). Viehättävä russelinarttu, jolla minun riemukseni alkoi juoksut maanantaina. Dinohan on leikkaamaton uros, joten nyt pitää olla ekstra tarkkaavainen noiden kahden kanssa. Ensi viikolla töihin mennessä on siis pakko lukita eri huoneisiin päiväksi, ihan just-in-case. Onneksi Alman tärppipäivät on aika kaukana juoksun alusta, joten vielä nuo ovat leikkineet ihan normaalisti ja nätisti keskenään.

Dinon tämän viikon treenit jäi väliin, kun Eve oli kunnon flunssassa myös. Viivyimme siis Tampereella vähän pidempään (la-ke) kyläilemässä siskoni luona. Oli siinä aika katras elukoita pienessä kerrostaloasunnossa (3 koiraa ja 3 kissaa), mutta kaikki sieti toisiaan onneksi sen verran hyvin ettei mitään kamaluuksia tapahtunut. Edellisviikon treeneissä oli putken lisäksi 3 peräkkäistä hyppyä. Välit ei Dinolle olleet ihan sopivat (tai kun se ei vielä laukkaansa osaa kunnolla näköjään säädellä), mutta muuten meni tosi hyvin. Harjoitus alkoi aina putkelta ja sen jälkeen eri määrä hyppyjä, joskus takaakierron kautta yms. Pisimmät oli putki-3 hyppyä - kierto - 2 hyppyä ja putki (tai 2 hyppyä ja takaakierto - 3 hyppyä). Parhaimmillaan Dino veti tuon pätkän n. 13 sekuntiin, ei ihme, että Eve vähän huohotti aina oman vuoronsa jälkeen ;)
Harjoitukset meni ihan superhyvin ja vauhtia piisasi. Nämäkin videoin Even iphonella, joten niitä saattaa tänne blogiinkin jossain vaiheessa ilmestyä.

Mustalla on ollut nyt vähän turhan pitkä loma tuon sairasteluni takia, mutta perjantaina se onneksi meni tunnille, samoin tänään. Lisäksi itse kävin köpöttelemässä (kahlaamassa) pätkän maastossa. Henna tuli Katinkalla mukaan. Olin tunnin aikana rääkännyt Katinkaa tiellä pohkeenväistöillä ja muutamilla siirtymisillä. Väistöt meni lähinnä siihen, että juu, kyllä täällä on tämä pohje ja sitä pitää väistää sekä ponin suorana pitämiseen (mikä poni, ennemminkin jonkinlainen mato..). Musta väsyi hangessa tosi nopeasti, joten mentiin vain lyhyt pätkä ja sen jälkeen vielä pienet pätkät laukkaa ja ravia tiellä. Katinka jäi vielä ilman satulaa ratsasteluun, kun hoitajilla oli tänään yhteinen puuhastelupäivä. Lisäksi Anne veti vielä hiihtistä Kitimalla hoitajille. Tallilla on siis hevosilla hoitajat, jotka ovat käyneet hoitokurssin. Hoitajilla on yhteinen 'hoitopäivä' noin kerran kuussa, johon sisältyy yleensä ratsastusta jossain muodossa ja syvennetään opittuja asioita.
Mustalla ei ole hoitajaa, mutta Katinkalla on ja täytyy kyllä myöntää, että suitset oikein kiiltelee puhtauttaan nykyään, niin ahkera Henna on (Hennan blogiin pääset tästä). Hoitajat käyvät siis viikoittain tallilla (jotkut useampanikin päivänä) ja heidän hommiinsa kuuluu mm. hoitsun varusteiden puhdistus, ruokakupin puhdistus, tallin yleinen siistinä pito (lattioiden lakaisu yms.) ja kaikkea muuta pientä. Näitä asioita opeteltiin hoitokurssilla, jonka jälkeen hoitsua sai toivoa. Tähän asti ainakin homma on toiminut hyvin. Yhteiset hoitopäivät ovat tietenkin ilmaisia ja toimivat eräänlaisena kannustimena hoitajille.

pikkuvarsa spurttaili hangessa todella suloisena. Videokameran olisi tarvinut.

hiihtistä, toinen kyytiläinen jo lumisempi..

Satulassa

Vihdoin jälleen..

Maanantaina vihdoin kiipesin takaisin satulaan ja nimenomaan vielä satulaan. Ajattelin, että Musta saattaa 'muutaman' vapaapäivän jälkeen olla kohtalaisen pirteä, joten satulan maasto ei kenties ole paras mahdollinen idea. Eli satula selkään ja kentälle. Kentällä oli toisen pitkän sivun vieressä kolme puomia (pitkillä väleillä) joita käytin sitten apuna. Ratsastelin kevyesti reilun puolisen tuntia, jonka jälkeen reidet olikin jo ihan jäässä. Puomeja käynnissä ja ravissa niin, että puomin jälkeen aina voltti kentän keskustaa kohti, jonka jälkeen sama puomi siis ylitettiin uudestaan. Poni oli yllättävän pehmeä, mutta todella väsyneen oloinen. Käynnissä työskenteli hyvin, mutta ravissa väsyi nopeasti. Puomeilla ja volteilla kokosin ihan aavistuksen ja heti puomien jälkeen ratsastin vähän reippaammin ja annoin venyttää eteen-alas. Toisella pitkällä sivulla aina muutamia erikokoisia ympyröitä tarpeen mukaan. Lopuksi vielä laukkaa molempiin suuntiin parin ympyrän kera. Laukassa vähän innostui, mutta väsyi siinäkin todella nopeasti. Loppukävelyt tein maasta, jotta itse vähän lämpenisin ja sain samalla kakit siivottua kentältä pois. Musta saikin jäädä sisälle syömään heinää ja greenlinea.

Katinkan hain myös sisään ja päätin juoksuttaa sen siinä matkalla. Eli liina mukaan ja loimet kentän aidalle odottamaan. Tulipahan taas muistutus miksi Katinkaa ei koskaan ikinä juoksuteta riimulla! Ravissa nyt vielä jotenkin meni, vaikka poni kyllä katseli kaikkialle muualle kuin ympyrän suuntaisesti tai sisälle asettuen, mutta ne laukka yritykset.. Katinka lähti siinä vaiheessa liesuamaan ihan omille teilleen ja minä juoksen epätoivoisena perässä, irtihän EI päästetä! Parin perässä hiihtämisen jälkeen virittelin riimun sivurenkaista ja niskan kautta, niin saatiin kohtuu asiallinen ympyrä laukkaakin otettua. Sitten päästin ponin vapaaksi, jotta pääsisi kunnolla laukkaamaan ja tietenkin piehtaroimaan ilman loimia lumeen. Ponin kirmaillessa minä etsin pimeältä kentältä (laiskuri ei jaksanut laittaa valoja) sinne pudottamaani juoksutuspiiskaa, ihmeen huonosti vihreä hangesta erottui pelkässä kuun loisteessa. Ensi kerralla kyllä laitan ne suitset ja muut vermeet, ei tuossa muuten mitään järkeä tuon kanssa ole..

Dinon tiistain treenit meni ihan kivasti. Rataharjoituksia ja Dinon kanssa ei muuta tehtykään, jotta jaksaisi keskittyä koko treenin ajan. Radat meni muuten kivasti, mutta yhdessä kohtaa mattoa (hallissa on ruohomatto) oli Dinon mielestä jotain inhottavaa ja siihen ei voinut mennä kuin ehkä pakolla.. Toiset koirat kyllä innoissaan nuuskutteli siinä. Dino on hassun hienohelma agitreeneissä. Se ei voi missään nimessä mennä matolle sellaiseen kohtaan johon joku on mahdollisesti pissinyt/kakkinut (vaikka se ei kyllä sallittua ole ja jäljet siivotaan aina ihan kunnon aineilla) tai esteille joissa on 'hassu' haju. Tallilla kyllä voi piehtaroida hevosen lannassa tai hiiren raadossa tai kotona voi yrittää ryöstää kissanhiekkalaatikosta 'makupaloja'. Kesän kisat on onneksi suurelta osin ulkona ja todennäköisesti hiekkakentillä, joten ongelmaa ei pitäisi ilmetä.
Hyvin Dino jaksoi treenit, vaikka oli päivän riehunut Hermeksen kanssa. Dino on vihdoin tottunut pentuun ja uskaltaa leikkiä sen kanssa. Eve 'lintsasi' koulusta, joten koirilla oli koko päivä aikaa leikkiä keskenään.

Kesää odotellessa..

Spesiaalia

Videoita vuosien takaa

Koska mittari näyttää yhä huitelevan reilusti tuolla pakkasen puolella, taidan jäädä tänäänkin kotiin pitämään takapuoleni lämpimänä. Tosin jos laskee (tai nousee, riippuu mistä päin katsoo) sinne lähelle -20 puoleen päivään mennessä, niin lähden kyllä tallille käymään ja edes irtojuoksuttamaan/juoksuttamaan elukkeet. Enivei, pakkasen kunniaksi parit vanhat videot näytille. Nämä ovat ajalta ennen Mustaa ja kuten näkyy, ei Katinkalla ollut tuolloin istuvaa satulaa, joten ilman mentiin.. Tuolloin oli estetunneilla aina paljon porukkaa (nostelemassa puomeja ja kuvaamassa), kun nykyään ei tunnu ketään olevan maisemissa, tosin kamerani akku on ihan surkeakin, että semmoista. Nämä kuvattu siis ihan perus pokkarikameralla, joten laatu on kohtalaisen heikko, kai niistä silti jotain näkee. Yritän laittaa edes jonkinlaiseen kronologiseen järjestykseen ja kaivelen myöhemmin lisääkin esiin.

Tämä on vissiinkin vuodelta 2006, pitää tarkistaa kun löydän 'alkuperäisen'. Kyseessä joku perus linjaharjoitus. Korkeus about 70cm.

Tämäkin on vuodelta 2006. Perusrataharjoitus, korkeus joku 50-60cm. Tätä hypättiin myös reilu 70cm, mutta en ainakaan vielä löytänyt siitä videota. Rata alkoi laineesta, eka hyppy jäänyt pois kuvasta. Korkeammasta radasta on kyllä valokuvia (ainakin laineen hypystä, sillä taisi olla korkeutta lähemmäs 90cm).

hurrr..

Ja pakkanen jatkuu

Sunnuntaina tarkenin käydä vielä ratsastamassa, tosin vain puolisen tuntia maastossa ilman satulaa. Sen jälkeen ei olekaan hevosen selkään tarjennut kiivetä kun mittari näyttää (varsinkin iltaisin kun tallille asti kerkiää) 25 pakkasastetta. Ihan liian kylmää meikäläiselle, joka ei ymmärrä mihin on keväällä muuton yhteydessä piilottanut toppahousunsa. Viikonloppuna siis oli vielä lähes inhimilliset kelit (eli alle 20 pakkasastetta) ja käytiin Mustan kanssa ylämäki-alamäki -maastossa. Käyntiä ja ravia pois päin tallilta ja reipasta laukkaa takaisin. Päässä tehtiin hetken ympyrää käynnissä ja ravissa taivutellen molempiin suuntiin. Laukan jälkeen Musta olikin taas ihan kierroksilla ja meinasi loppuverkasta tulla turhan reipasta.

Tiistaina oli Dinon treenit, halli on onneksi lämmitetty niin, että on aina plussan puolella (mutta ei siellä mikään turhan lämmin ole, toppatakin tarvii päälle, että tarkenee seisoskella). Alkutreenit meni ihan hyvin. Keinun, A:n ja pujottelun jälkeen harjoituksena oli puomi, jonka nousupään alla oli putki mutkalla. Koiralle siis periaatteessa 3 vaihtoehtoa mihin mennä (putken päät ja puomi) ja ylläri ylläri, Dino tietty kävi aika monta kertaa siinä putkessa heittämässä lenkin ennenkuin osui puomille. Lopuksi vuorossa oli rata, jossa oli sekä puomi että A. Jostain syystä Dino ei tehnyt hyviä kontakteja niin kuin yleensä. Saattoi tietty olla jo väsynytkin, kun oli paljon eri asioita tehty. Vaikutti jotenkin hämmentyneeltä. Pituus este oli myös Dinon mielestä jotain, joka oli mukavampi kiertää. Tosin siitä onkin aikaa kun sitä on viimeksi tehty. Pohdittiin sitten Even kanssa, että Dinolle sopii paremmin ne harjoitukset, joissa tehdään rataa heti alusta ja noita uusia asioita lopussa, jossa ei jaksa enää keskittyä niin hyvin. Mutta pojalla oli hauskaa ja se on pääasia.

Keskiviikkona kävin tekemässä iltatallin ja irtojuoksutin Katinkan ja Mustan yhtäaikaa. Vapautin Katinkan pienen verkan jälkeen myös sisäloimesta, jotta pääsi piehtaroiman kunnolla (Katinkan lempipuuhaa). Molemmat veti ihan kilipäinä pukkilaukkaa, Katinka yritti jopa hypätä aina ennen pukkia vähän pystyyn, mutta on sen pukit aika pikkuisia Mustan leiskautuksiin verrattuna. Musta taas otti hirveitä spurtteja, varsinkin jos Katinka sattui olemaan toisessa päässä. Ponien aluksi köpötellessä laitoin aamuheinät tarhoihin valmiiksi. Tarhasta hakiessa sain pienoisen paniikin, kun Katinka ei ollutkaan portilla Roviksen ja Mustan kanssa odottamassa niinkuin yleensä. Tarhan perältä sitten löytyi ja sieltä tulikin juosten kun näki ja kuuli minun tulevan. Siellä oli kuulemma hummaillut edellisenäkin iltana ja melkein jäänyt ulos kun ei meinannut tulla portille. Ei sillä ilmeisesti ainakaan kylmä ole noissa loimissaan, kun ei sisään ole kiire vaikka muilla on ja yleensä iltaisin kaikki on portin lähistöllä odottelemassa.

Sunnuntaina muistin jopa ottaa mitat Katinkan kaulakappaleesta (koko full), joten odotan vain inspiraatiota ommella vähän pienemmän toppakaulakappaleen, joka istuisi paremmin eikä aina valahtaisi silmille. Dinon uusi takkikin odottaa ompelua ja jos innostusta riittää, teen Katinkalle myös mahakappaleen. Dinolle olisi tarkoitus tehdä paksu takki, joka pysyisi päällä myös kovemmassa menossa (Pomppaan menee lunta 'sisälle' hangessa ja punaisesta itsetehdystä aukenee tarra reippaammassa menossa) sekä vähän ohkasempi ja nopeasti puettava/riisutta treenitakki. Treeneissä on vuoroa odottaessa pakko pitää takkia päällä, kun halli on sen verran viileä.

Alma (Dinon isosisko) ja Dino viimetalvena jäällä. Kuvassa näkyy Dinon punainen takki (itsetehty).