Menneisyys mielessä - katse tulevassa

Ensi vuoden suunnitelmat

Mustalla on ensi vuonna tarkoitus jatkaa aktiivisemmin kilpailemista, mahdollisesti hankkia alueluvatkin. Kevät ja alkukesä jatketaan vielä 70-80cm luokissa, mutta syksyyn mennessä olisi tarkoitus totuttaa oma pää tuonne 90cm luokkiin. Eli ahkeraa treeniä luvassa. Mielessä siintää myös aluemestaruuksien aikuisluokka eli 80cm, ennen sitä ei vaan alueluokkiin voi mennä.
Koulupuolella olisi tarkoitus päästä starttaamaan helppoa A:ta ihan vaikka seuraluokkina ja hakea muutenkin rutiinia ja tasaisuutta B-luokkiin. Keskiaskellajien treenaus jatkuu heti kun pohjat sulaa.
Alkuvuosi käytetään hankea hyväksi niin kauan kuin sitä on ja treenataan voimaa ja kestävyyttä.

Katinka saa jatkaa työskentelyään tuntiponina, pyrin itse ratsastamaan tahi ohjasajamaan ponin kerran viikossa ellei tuntilaisissa ole osunut parempia ratsastajia ponin kyytiin. Kärryt siintää yhä haaveissa, jolloin ponin liikutus olisi itselleni paljon helpompaa.
Etsinnässä on myös uusi kilpailija Katinkalle Hennan kasvettua (valitettavasti) vähän liian pitkäksi. Russimestaruuksiin lähdetään tavoittelemaan parempia sijoituksia, 2012 Katinka saavutti kokonaiskilpailuissa kakkossijat molemmissa sarjoissa.
Hankitreenit ja hiihtis näytelköön osaa ponin lihaskuntotyöskentelyssä.

 

Dino jatkaa agilityssä Even kanssa, tarkoituksena päästä starttaamaan 1-luokissa ja sitä ennen tietenkin epiksissä kokemusta hakien. Tammikuussa jatkuu taas treenit Korkeavireellä ja hetken aikaa mennään treenejä 2x viikko.
Mercin kanssa parit näyttelyt kiikarissa (ainakin Lahden kv ja SJRT:n näyttely sekä TerriEri). Agility olisi tarkoitus aloittaa myös Mercin kanssa itse ohjaajana toimien. Perustottelevaisuutta treenataan kotona ja tätä pitäisi myös Dinon kanssa treenata useammin. Lisäksi tarkoitus aloittaa juoksuvyöhön kiinnitettyjen koirien kanssa juoksutreenit.

 

Tässä nämä lyhyesti ja ytimekkäästi.. luulisi tavoitteiden saavuttamisen olevan helpompaa, kun ne nyt on julkisesti kirjoitettu näkyviin.

Ilmassa taas

Esteitä, pellettejä ja muuta jorinaa

Maanantaina pääsin vihdoin viimein vähän hyppelemään. Annenkin piti alunperin tulla samaan aikaan jollain nuorellaan, mutta aikaa ei sitten riittänytkään vaan alkeistunti läheni uhkaavasti. Kenttä oli muutamasta kohdasta vähän huonompi, joten sijoitin esteet hyville kohdille missä oli tasainen. Melko keskelle kenttää parista kavalettipalikasta pysty, jota pystyi menemään ympyrällä. Toiselle pitkälle sivulle okseri (n.65cm) ja toiselle pysty (n.75cm). Laiska kun olen, raahasin vain yläpuomit ja laitoin maarajaksi okserin alle laatikot ja pystyn alle tötsiä. Pitkä hyppytauko näkyi ja tuntui kyllä omassa ratsastuksessa sekä hevosen menossa. Alkuverkan jälkeen hyppäsin kavaletti-pystyä ympyrällä molempiin suuntiin, niin että sain muutaman hyvän lähestymisen peräkkäin. Laukkojen kanssa ei suurempia ongelmia, mutta lähestymisen kanssa vähän enemmänkin. Sen jälkeen okseri muutaman kerran yksittäisenä ja sitten pysty. Pystylle osuttiin joka kerta melko hyvin, mutta okseri tuli turhan lähelle pari kertaa. Anne kävi kerran nostamassa kolauttamamme puomit alas ja muistutti odottamisen tärkeydestä. Kuvittelin kyllä odottaneeni, mutta paikat ei silti vaan osuneet. Annen muistutuksen jälkeen rupesin oikeasti odottamaan ja vaatimaan sitä Mustaltakin eli turhasta koheltamisesta vähän vauhtia pois ja painoa enemmän takajaloille - johan rupesi paikat löytymään.
Hyppäsin kolmea estette erilaisina rata yhdistelminä pienillä kävelytauoilla höystettynä ja lopetin kun tuli hyvä rata. Musta oli ihan innoissaan kun pääsi pitkästä aikaa hyppäämään ja hauskaa oli mullakin. Hikikin tuli vähän ponirukalle paksussa karvassaan.
Nopean loppuverkan jälkeen tallille odottamaan aloittelijoita (Musta viltin alla), mutta yksi olikin perunut, joten Musta ei mennytkään ollenkaan lasten tunnille. Hoidin ponin pois autettuani ensin aloittelijoita kentälle.
Noilla kolmellakin melko lähelle toisiaan sijoitetulla esteellä sai aikaiseksi ihan mukavia radan pätkiä (4-6 hyppyä).

kuva harjoituksesta

Tiistaina kiitin itseäni maanantain hypyistä, koska kentän pohja oli taas todella märkä ja hypyt eivät olisi enää onnistuneet. Ekalla tunnilla (alkeistunti) pohja oli vielä kohtuullinen, mutta tokalla ja varsinkin kolmannen tunnin kuluessa päädyt alkoi olla jo melko velliä :/
Musta meni kaksi tuntia (ekaa) ja ratsastin näiden jälkeen nopeasti ympyrällä eteen-alas ja ulkoavut kondikseen.
Katinka meni vain yhden tunnin, joten ratsastin itse sen jälkeen tiellä väistöjä, avoja ja laukannostoja, joissa vaadin ponia pysymään pyöreänä. Katinkalla on paha tapa heittää päätä ylöspäin laukannostoissa (tekee sen ravisiirtymisissäkin jos edellinen ratsastaja on vahingossa nykäissyt kädellä siirtymisissä), joten treenattiin vähän kuinka niitä nostoja voisi tehdä ihan selkääkin käyttäen.

Keskiviikkona pienen lumisateen jälkeen valjastettiin Katinka hyötykäyttöön vetämään pellavapaaleja pajan pihasta tallille liukureilla. Eli rintaremmi satulaan ja liinat kiinni. Liukurit liinoihin (kaksi peräkkäin kun yhteen liukuriin mahtui vain yksi paali). Anne ja Henna vielä hyppäsi liukurien kyytin, jolloin pyysin Hennaa hakemaan kypäräni sisältä ja hyppäsin itse Katinkan selkään (jos muutkin kerran menee kyydillä, niin en aio olla ainoa joka kävelee..)
Lopuksi tehtiin vielä kierros tarhojen ohi vähän totuttamaan kesällä tulleita heposia liukureihin. Katinka oli ihan innoissaan taas hommasta vaikka vähän raskasta olikin. Tämän jälkeen Henna vielä ratsasti Katinkan samalla kun itse menin Mustalla. Teimme isoa pääty-ympyrää kentällä (ainoa kohta, jossa ei tullut tilsoja). Henna haki ulkoapuja Katinkan kanssa tekemällä pieniä kulmia eli ratsasti ympyrää enemmänkin kahdeksan-kymmenen kulmiona ja vasta kun poni kääntyi rehellisesti ulkoa ilman että ulkolapa hävisi omille teilleen haettiin taivutusta. Tämän lisäksi koko ajan käynti-ravi siirtymiä. Itse ratsastin Mustalla avoa käynti-ravi siirtymillä. Laukkaa otettiin pikku pätkiä, koska ympyrä alkoi olla jo melko kurainen ja pehmeä. Haettiin siis hyviä siirtymiä. Katinkan kanssa niin, että nosto tulisi myös selän läpi ja poni pysyisi pyörenänä nostoissa. Apuna käytettiin Katinkan satulassa olevaa kauhukahvaa, jonka avulla Henna pystyi lukitsemaan ulkokäden ja estää sen mukaan lähtö ponin rykäistessä päänsä ylös. Vasempaan kierrokseen tulikin muutama ihan siisti nosto, oikea oli Katinkalla selvästi vaikeampi ja se tarjosikin enemmän paikallaan pomppimista. Mustan kanssa tein käynti-laukka-käynti siirtymiä, jotka oli ihan kohtuullisia. Välillä tarvi laukassakin ajatella avoa, jotta sai hevosen 'suoristettua' kaaren suuntaisesti. Loppuun vielä eteen-alas ja nyt Hennakin sai Katinkan venymään oikein hyvin.

Mimmille kiitos kuvasta

Torstaina Musta saikin vapaan, kun itse nukuin turhan pitkät päiväunet töiden jälkeen. Olin vain ihan poikki, enkä herännyt edes puhelimen soidessa.

Perjantaina Musta meni lasten tunnilla puomeja. Itse tein avoja suorilla käynnissä ja ravissa sekä keskityin kunnolla kulmissa kääntämiseen. Toisella pitkällä sivulla oli puomi, joka aina ylitettiin avossa. Laukkaa otin muutaman pätkän molempiin suuntiin ja myös tässä käänsiin avoon puomia ylitettäessä. Loppukäynnit tein maastossa, niin pääsin pois jaloista kun seuraava tunti alkoi. Kenttä oli melko kova ja lanauksen jäljiltä vähän irtomöykkyinen (lanattu pakastumisen jälkeen se kuralillukenttä..) ja tasainen pohja oli uran vieressä, jota siis käytettiin urana. Avot onnistui aika mukavasti ja Musta taipui kivasti, vaikka ei ihan parhaimmillaan ollutkaan.

Lauantaina Musta meni kaksi lasten tuntia, joista jälkimmäisellä puomeja. Itse kokeilin pitkästä aikaa pätkän kangilla, koska viikon päästä VEKARAn kisoissa mahdollisesti ratsastan helppo A:n. Lisätystä käynnistä voidaan kyllä vaan haaveilla, mutta muuten ohjelma olisi ihan kiva. Tässä tarkoituksessa testattiin vähän takaosakäännöksiä, joita ei tänä vuonna ole erityisemmin treenattu. Ihan hyvin meni, Musta ei jäänyt rullaamaan paikoilleen vaan polki hyvin. Tahdin kanssa on vielä vähän hiomista ja itse pitää olla tarkkana etten pidätä vahingossa liikaa ja taivutan vähän rohkeammin.
Katinka teki superisti 4 tuntia, joista Henna meni viimeiset 1,5h puomeja. Oli tosi reippaan näköistä menoa ja tuli jopa siistejä laukanvaihtoja puomeilla, mikä ei todellakaan ole Katinkalla mikään itsestäänselvyys, se raukka kun ei vaihtoja ole koskaan varsinaisesti opetellut. Esteillä kyllä vaihtaa, mutta puomeilla harvemmin. Näin tuli taas todistettua, että vanhakin poni oppii uusia temppuja. Loput 2,5h olikin alkeistunteja (eka puolikas ihan 4v. talutusta), joten paukkuja tuntui ponille vielä jäävän ja oli oikein reipas viimeisellä tunnillaan Hennan kanssa. Henna vielä venytti ponin jalat tunnin jälkeen.

Tyhjennettiin lisäksi Katinkan ja Mustan karsinat turpeesta ja laitettiin nappulaa tilalle eli ponit pääsevät nyt testaamaan olkipellettiä. Dinolle ja Mercille se ainakin tuntui maistuva turhankin hyvin, toivottavasti Katinka ja Musta tyytyy heiniinsä ja jättää pelletit rauhaan. Tällä hetkellä tallissa on kolmenlaista kuiviketta (tai oikeastaan neljää), joita käytetään yhdessä ja erikseen. Kylmän puolen karsinoissa on turpeen päällä olkea ja lämpöisellä puolella osalla turvetta, osalla pellavaa turpeen päällä ja Katinkalla sekä Mustalla nyt testauksessa tuota olkipellettiä.

Kovin paksua kerrosta ei näin ensi alkuun laitettu, jotta hajoaa nopeammin. Pellettiä pitäisi aloittaessa laittaa maks viisi senttiä ja lisätä viikon ajan päivittäin, jotta saadaan kunnon patja. Näillä kahdella saattaa patjaantumista kyllä hidastaa se, että molemmat on tosi siistejä karsinoissaan, mutta katsellaan ja raportoidaan (vaikka itse harvoin noita karsinoita siivoankin).

Tässä vielä vertailun vuoksi kuvasatoa (kännykkälaatu) turve-, turve-pellava- ja olkipellettikarsinoista.

Neopreeni ja Soft Shell

Nuo ihmemateriaalit

Ostinpa tässä päivänä muutamana uudet ratsarit. Oikeastaan ne tarttui mukaan tarjouskorista, kun olin ostamassa greenlinea Mustaa varten. Materiaalina Soft Shell eli veden ja tuulen pitävää. Käytännössä tätä ei vielä ole näiden housujen kohdalla todistettu, koska kumma kyllä, ei ole sadellut (kunnolla) ratsastaessa sen jälkeen kun nämä olen jalkaani kiskonut.

Nämä näyttää jokseenkin samalta..

Housut on sisäpuolelta pehmeää fleecen tyyppistä materiaalia ja ulkopuoli tosiaan tuota soft shelliä. Joustoa ei turhan paljon ole, mutta olen saanut housut kiskottua pitkistenkin päälle ja niissä on ihan ok ratsastaa. Aavistuksen ehkä tämä mun koko kinnaa polvesta, joten turhan lyhyillä jalustimilla menosta ei kannata haaveilla. Ajattelin kyllä, että olisivat materiaalina lämpöisämmät, mutta vaikka tuuli ei mene läpi, niin melko viileät alkaa näillä +5 asteen keleillä olemaan, pitkistenkin kanssa. Housut on kokonahkapaikkaiset ja voin lyödä vetoa, että sieltä se vesi sitten sateella menee läpi, nahkapaikan alla kun ei sitä soft shelliä ole. Selkeä suunnittelu virhe..
Merkkinä on TuffRider, minulle ihan tuntematon merkki, mutta pieni googlettelu vei ulkomaisille nettikauppasivuille ja merkillä tuntuu olevan paljonkin tuotteita.

Kuvittelin ostaessa, että housut olisivat olleet neopreeniä, joka on materiaalina erittäin lämpöä pitävää. Minulla on yhdet neopreeniset ratsastushanskat (jossain varmassa tallessa tällä hetkellä) ja niillä tarkeni hyvin ratsastaa sinne viiteentoista pakkasasteeseen ja senkin jälkeen kylmä hiipi sormiin niistä nahkaisista sormien kohdista. Kokonaan neopreeniset hanskat olisikin varmaan unelma lämpöiset talvikeleille. Nuo oli sateellakin niin hyvät, että on varmaan pakko kaivella esiin.

Ostin myös soft shell -takin, merkkiä Eurohunter. Väri on turhan vaalea tallikäyttöön eli näyttää nopeasti likaiselta, mutta -50% tarjousta ei vaan pysty ohittamaan. Muuten takki on tosi kiva. Sisäpuolella fleecevuori, joten on myös lämmin. Tallihommia tehdessä olen ottanut fleecepusakan pois alta ja pitänyt takkia ihan vain t-paidan päällä. Lisäksi tykkään, kun hihassa on vain pieni logo eli tuo Eurohunterin hevossiluetti, mikä kuvassakin on näkyvissä (ilman tekstiä tosin). En vaan yksinkertaisesti voi sietää tuotteita joissa valmistajan logo peittää puolet tuotteesta (erityisenä inhokkina voisin mainita mm. Eskadronin fleeceloimet joissa se Eskadron lukee koko kyljen mitalta.. yrgh!), minusta ne on aina näyttäneet vähän mauttomilta.

Nyt kun vielä löydän nuo mainitsemani hanskat, niin alkaa asukokonaisuus olla lupaavan vedenpitävä näin kosteaan syksyyn. Olenkin jo kyllästynyt kastumiseen..

Special 2: Yksityishevonen tuntikäytössä

Puolesta ja vastaan

Joskus vihreällä foorumillakin on ollut keskusteluita siitä, antaisiko oman hevosensa tuntikäyttöön. Omalla kohdallani tämä on arkipäivää ja ajattelinkin nyt pohtia asian hyviä ja huonoja puolia. Jokainenhan tekee oman päätöksensä omien lähtökohtiensa pohjalta ja riippuu paljon hevosestakin kuinka homma pelittää vai pelittääkö ollenkaan. Tällä hetkellä molemmat ponini tienaavat tallivuokransa työnteolla ja tämä on suuri taloudellinen etu minulle. Näitä asioita olen kuitenkin joutunut pohtimaan mielessäni sen jälkeen, kun Mustakin aloitti tuntitöissä. Katinkalla en itse paljon ratsastele, joten sen työnteko ei omiin liikutuksiini vaikuta, mutta Mustan kanssa tilanne on aivan toinen. Aloitetaan kuitenkin niistä positiivisista asioista:

* Hevonen saa varmasti liikuntaa vaikka omistaja olisikin kipeä/estynyt
* Alennusta tallivuokraan, mahdollisesti jopa koko tallivuokra hevosen tienaamana
* Hevonen liikkuu valvotusti vrt. esim vuokraajan yksinratsasteluun
* Parhaimmissa tapauksissa hevonen jopa edistyy
* Jos ratsastaa heti tuntien jälkeen itse, on hevonen valmiiksi verrytelty

Sitten niihin vähän negatiivisempiin asioihin:

* Joutuu sovittamaan oman aikataulunsa tuntien mukaan (tämä ei minulle ole mikään ongelma)
* Ei voi aina vaikuttaa kuka hevosellasi ratsastaa
* Hevonen voi mennä alaspäin (jos ei itse läpiratsasta) tai ainakin jäykistyä
* Treenisuunnitelmia tehdessä pitää ottaa huomioon miten hevonen on liikkunut tunneilla ja suunnitelmien teko on vaikeampaa
* Joskus hevonen on jo väsynyt kun itse pääsee selkään, jolloin oma ratsastus on lähinnä venyttelyä
* Hevosen harjaus/varustaminen on vähän sinne päin (Mustalla ongelma lähinnä satuloinnissa, rupeaa hirmu helposti pullistelemaan jos satulavyön kiristää liian nopeasti liian tiukalle tai jos satula läväytetään liian reippaasti selkään. Suitsimisen kanssa ei ongelmaa, Musta on kärsivällinen harjoituskappale suitsimista harjoitteleville.)
* Varusteet jätetään likaisina paikoilleen (kuolainten pesu, jalustinhihnat kierretään kuraisten jalustinten ympärille, harjat karvaisia ja puhdistamattomia yms.)

Kaikki nämä negatiiviset asiat on melko pieniä ja keskusteltavissa/sovittavissa olevia asioita. Itse olen perfektionisti tiettyjen asioiden suhteen, enkä esimerkiksi pidä siitä, että harjat jätetään harjauksen jälkeen puhdistamatta tai suitset niputetaan vääriin tai juurikin rullataan jalustinhihnat jalustimien ympärille. Tosin minun kohdallani nämä asiat sattuvat harvoin, kun itse olen lähes aina paikalla Mustan ollessa tunnilla ja voin opastaa ratsastajia toimimaan toivomallani tavalla.
Erityisen positiiviseksi asiaksi luen valvonnassa ratsastuksen ja se onkin suurin syy, miksi valitsen mielummin tuntikäytön kuin etsin vuokraajaa. Mustan kanssa lisäksi erittäin harvoin on ongelma, että se olisi 'mahdoton' ratsastaa jonkun jäljiltä, kun on niin miellyttämisen haluinen ja olen ratsastanut ainoana useamman vuoden, joten Musta tietää mitä minä siltä haluan tietyillä avuilla, vaikka joku muukin olisi selässä käynyt. Tämä ei tosin ole ihan niin vahvaa vielä kuin Katinkan kanssa, jolla on ihan sama kuka siellä selässä on edelliskerralla istunut. Katinka toimii aina samalla tavalla kanssani vaikka kuka olisi edelliskerralla mennyt, Mustalla on vielä välillä vähän hakemista joidenkin ratsastajien jäljiltä. Tunnit on yleensä lisäksi sen verran kevyitä peruskuntoiselle hevoselle, että Musta jaksaa hyvin työskennellä kahdenkin tunnin jälkeen aktiivisesti reilun puolituntia (ja loppuverkat) ilman ongelmia ja väsymystä. Musta pitää kyllä läpiratsastaa vähintään joka toinen päivä ja venyttää eteen-alas tai sen selkä jumittaa.
Minulla homma toimii tällä hetkellä ihan sillä mentaliteetillä, että Musta on tunneilla silloin kun tarvitsee (yleensä 1-2h päivässä) eikä sen tarkempaa aika määrettä ole sovittu. Tämä toimii, koska Ane on ystäväni ja pystymme keskustelemaan asioista ja järjestämään tarvittaessa Mustan tunteja. Vieraan tallinpitäjän kanssa tekisin tarkemman ja yksityiskohtaisen sopimuksen millaisilla tunneilla/kuinka paljon ja minä päivinä yms. Meillä homma toimii kuitenkin tälläisenään ja positiiviset asiat painavat vaakakupissa negatiivisia huomattavasti enemmän. Suurin ongelma on minun pääni sisäinen (esim. kuinka hevonen tulisi harjata tietyllä tavalla yms.).

Ideaalisin tilanne omalla kohdallani olisi, että Musta juoksisi joka päivä ennen omaa ratsastustani yhden tunnin. Näin se olisi hyvin vertynyt ja voisin aloittaa työnteon heti kunnolla. Tämä toteutuukin melko usein.

Katinka ja Musta tunnilla