perjantai 16. marraskuuta 2012

Ilmassa taas

Esteitä, pellettejä ja muuta jorinaa

Maanantaina pääsin vihdoin viimein vähän hyppelemään. Annenkin piti alunperin tulla samaan aikaan jollain nuorellaan, mutta aikaa ei sitten riittänytkään vaan alkeistunti läheni uhkaavasti. Kenttä oli muutamasta kohdasta vähän huonompi, joten sijoitin esteet hyville kohdille missä oli tasainen. Melko keskelle kenttää parista kavalettipalikasta pysty, jota pystyi menemään ympyrällä. Toiselle pitkälle sivulle okseri (n.65cm) ja toiselle pysty (n.75cm). Laiska kun olen, raahasin vain yläpuomit ja laitoin maarajaksi okserin alle laatikot ja pystyn alle tötsiä. Pitkä hyppytauko näkyi ja tuntui kyllä omassa ratsastuksessa sekä hevosen menossa. Alkuverkan jälkeen hyppäsin kavaletti-pystyä ympyrällä molempiin suuntiin, niin että sain muutaman hyvän lähestymisen peräkkäin. Laukkojen kanssa ei suurempia ongelmia, mutta lähestymisen kanssa vähän enemmänkin. Sen jälkeen okseri muutaman kerran yksittäisenä ja sitten pysty. Pystylle osuttiin joka kerta melko hyvin, mutta okseri tuli turhan lähelle pari kertaa. Anne kävi kerran nostamassa kolauttamamme puomit alas ja muistutti odottamisen tärkeydestä. Kuvittelin kyllä odottaneeni, mutta paikat ei silti vaan osuneet. Annen muistutuksen jälkeen rupesin oikeasti odottamaan ja vaatimaan sitä Mustaltakin eli turhasta koheltamisesta vähän vauhtia pois ja painoa enemmän takajaloille - johan rupesi paikat löytymään.
Hyppäsin kolmea estette erilaisina rata yhdistelminä pienillä kävelytauoilla höystettynä ja lopetin kun tuli hyvä rata. Musta oli ihan innoissaan kun pääsi pitkästä aikaa hyppäämään ja hauskaa oli mullakin. Hikikin tuli vähän ponirukalle paksussa karvassaan.
Nopean loppuverkan jälkeen tallille odottamaan aloittelijoita (Musta viltin alla), mutta yksi olikin perunut, joten Musta ei mennytkään ollenkaan lasten tunnille. Hoidin ponin pois autettuani ensin aloittelijoita kentälle.
Noilla kolmellakin melko lähelle toisiaan sijoitetulla esteellä sai aikaiseksi ihan mukavia radan pätkiä (4-6 hyppyä).
kuva harjoituksesta

Tiistaina kiitin itseäni maanantain hypyistä, koska kentän pohja oli taas todella märkä ja hypyt eivät olisi enää onnistuneet. Ekalla tunnilla (alkeistunti) pohja oli vielä kohtuullinen, mutta tokalla ja varsinkin kolmannen tunnin kuluessa päädyt alkoi olla jo melko velliä :/
Musta meni kaksi tuntia (ekaa) ja ratsastin näiden jälkeen nopeasti ympyrällä eteen-alas ja ulkoavut kondikseen.
Katinka meni vain yhden tunnin, joten ratsastin itse sen jälkeen tiellä väistöjä, avoja ja laukannostoja, joissa vaadin ponia pysymään pyöreänä. Katinkalla on paha tapa heittää päätä ylöspäin laukannostoissa (tekee sen ravisiirtymisissäkin jos edellinen ratsastaja on vahingossa nykäissyt kädellä siirtymisissä), joten treenattiin vähän kuinka niitä nostoja voisi tehdä ihan selkääkin käyttäen.

Keskiviikkona pienen lumisateen jälkeen valjastettiin Katinka hyötykäyttöön vetämään pellavapaaleja pajan pihasta tallille liukureilla. Eli rintaremmi satulaan ja liinat kiinni. Liukurit liinoihin (kaksi peräkkäin kun yhteen liukuriin mahtui vain yksi paali). Anne ja Henna vielä hyppäsi liukurien kyytin, jolloin pyysin Hennaa hakemaan kypäräni sisältä ja hyppäsin itse Katinkan selkään (jos muutkin kerran menee kyydillä, niin en aio olla ainoa joka kävelee..)
Lopuksi tehtiin vielä kierros tarhojen ohi vähän totuttamaan kesällä tulleita heposia liukureihin. Katinka oli ihan innoissaan taas hommasta vaikka vähän raskasta olikin. Tämän jälkeen Henna vielä ratsasti Katinkan samalla kun itse menin Mustalla. Teimme isoa pääty-ympyrää kentällä (ainoa kohta, jossa ei tullut tilsoja). Henna haki ulkoapuja Katinkan kanssa tekemällä pieniä kulmia eli ratsasti ympyrää enemmänkin kahdeksan-kymmenen kulmiona ja vasta kun poni kääntyi rehellisesti ulkoa ilman että ulkolapa hävisi omille teilleen haettiin taivutusta. Tämän lisäksi koko ajan käynti-ravi siirtymiä. Itse ratsastin Mustalla avoa käynti-ravi siirtymillä. Laukkaa otettiin pikku pätkiä, koska ympyrä alkoi olla jo melko kurainen ja pehmeä. Haettiin siis hyviä siirtymiä. Katinkan kanssa niin, että nosto tulisi myös selän läpi ja poni pysyisi pyörenänä nostoissa. Apuna käytettiin Katinkan satulassa olevaa kauhukahvaa, jonka avulla Henna pystyi lukitsemaan ulkokäden ja estää sen mukaan lähtö ponin rykäistessä päänsä ylös. Vasempaan kierrokseen tulikin muutama ihan siisti nosto, oikea oli Katinkalla selvästi vaikeampi ja se tarjosikin enemmän paikallaan pomppimista. Mustan kanssa tein käynti-laukka-käynti siirtymiä, jotka oli ihan kohtuullisia. Välillä tarvi laukassakin ajatella avoa, jotta sai hevosen 'suoristettua' kaaren suuntaisesti. Loppuun vielä eteen-alas ja nyt Hennakin sai Katinkan venymään oikein hyvin.
Mimmille kiitos kuvasta

Torstaina Musta saikin vapaan, kun itse nukuin turhan pitkät päiväunet töiden jälkeen. Olin vain ihan poikki, enkä herännyt edes puhelimen soidessa.

Perjantaina Musta meni lasten tunnilla puomeja. Itse tein avoja suorilla käynnissä ja ravissa sekä keskityin kunnolla kulmissa kääntämiseen. Toisella pitkällä sivulla oli puomi, joka aina ylitettiin avossa. Laukkaa otin muutaman pätkän molempiin suuntiin ja myös tässä käänsiin avoon puomia ylitettäessä. Loppukäynnit tein maastossa, niin pääsin pois jaloista kun seuraava tunti alkoi. Kenttä oli melko kova ja lanauksen jäljiltä vähän irtomöykkyinen (lanattu pakastumisen jälkeen se kuralillukenttä..) ja tasainen pohja oli uran vieressä, jota siis käytettiin urana. Avot onnistui aika mukavasti ja Musta taipui kivasti, vaikka ei ihan parhaimmillaan ollutkaan.

Lauantaina Musta meni kaksi lasten tuntia, joista jälkimmäisellä puomeja. Itse kokeilin pitkästä aikaa pätkän kangilla, koska viikon päästä VEKARAn kisoissa mahdollisesti ratsastan helppo A:n. Lisätystä käynnistä voidaan kyllä vaan haaveilla, mutta muuten ohjelma olisi ihan kiva. Tässä tarkoituksessa testattiin vähän takaosakäännöksiä, joita ei tänä vuonna ole erityisemmin treenattu. Ihan hyvin meni, Musta ei jäänyt rullaamaan paikoilleen vaan polki hyvin. Tahdin kanssa on vielä vähän hiomista ja itse pitää olla tarkkana etten pidätä vahingossa liikaa ja taivutan vähän rohkeammin.
Katinka teki superisti 4 tuntia, joista Henna meni viimeiset 1,5h puomeja. Oli tosi reippaan näköistä menoa ja tuli jopa siistejä laukanvaihtoja puomeilla, mikä ei todellakaan ole Katinkalla mikään itsestäänselvyys, se raukka kun ei vaihtoja ole koskaan varsinaisesti opetellut. Esteillä kyllä vaihtaa, mutta puomeilla harvemmin. Näin tuli taas todistettua, että vanhakin poni oppii uusia temppuja. Loput 2,5h olikin alkeistunteja (eka puolikas ihan 4v. talutusta), joten paukkuja tuntui ponille vielä jäävän ja oli oikein reipas viimeisellä tunnillaan Hennan kanssa. Henna vielä venytti ponin jalat tunnin jälkeen.

Tyhjennettiin lisäksi Katinkan ja Mustan karsinat turpeesta ja laitettiin nappulaa tilalle eli ponit pääsevät nyt testaamaan olkipellettiä. Dinolle ja Mercille se ainakin tuntui maistuva turhankin hyvin, toivottavasti Katinka ja Musta tyytyy heiniinsä ja jättää pelletit rauhaan. Tällä hetkellä tallissa on kolmenlaista kuiviketta (tai oikeastaan neljää), joita käytetään yhdessä ja erikseen. Kylmän puolen karsinoissa on turpeen päällä olkea ja lämpöisellä puolella osalla turvetta, osalla pellavaa turpeen päällä ja Katinkalla sekä Mustalla nyt testauksessa tuota olkipellettiä.

Kovin paksua kerrosta ei näin ensi alkuun laitettu, jotta hajoaa nopeammin. Pellettiä pitäisi aloittaessa laittaa maks viisi senttiä ja lisätä viikon ajan päivittäin, jotta saadaan kunnon patja. Näillä kahdella saattaa patjaantumista kyllä hidastaa se, että molemmat on tosi siistejä karsinoissaan, mutta katsellaan ja raportoidaan (vaikka itse harvoin noita karsinoita siivoankin).

Tässä vielä vertailun vuoksi kuvasatoa (kännykkälaatu) turve-, turve-pellava- ja olkipellettikarsinoista.



2 kommenttia:

  1. Jänskän näköistä tuo pellava! :) Kerro jatkossakin sitten vielä, miten itse kukin toimii... :)

    VastaaPoista
  2. Se on luonnossakin oudon näköistä, kun on tottunut lähinnä turpeeseen ja puruun. Imukyvyltään ja maatumiseltaan turpeen luokkaa, mutta käsittääkseni ei patjaannu niinkään eli millekään helikopteri-hevoselle ei ehkä paras ratkaisu. Turpeeseen sekoitettuna vähän kuohkeuttaa sitä ja valaisee. Eikä myöskään pöllyä sitäkään vähää mitä turve eli hengitysongelmaisille hyvä. Kuulemma helppo siivota (tästä ei omakohtaista kokemusta, ainakaan vielä), paakkuuntuu pissasta vähän kuin kissanhiekat eli helppo ottaa märät pois. Ehkä pääsen noita itsekin siivoilemaan jossain vaiheessa, niin pääsen tekemään kunnon analyysiä.

    VastaaPoista

Rohkeasti vaan!