Palautteluviikko

Josta tulikin turhan rankka..

Kisojen jälkeisenä päivänä on hyvä mennä kevyesti, mutta ei jättää missään tapauksessa liikuttamatta, vaikka meidän tallilla hepat tarhaileekin koko päivän. Musta pääsi lämmittelemään lasten alkeistunnille, jonka jälkeen itse verkkasin ponin vielä eteen-alas ravissa ja parissa laukkapätkässä. Musta oli kovin jäykän oloinen vielä lasten tunnin jälkeenkin, mutta vertyi ratsastettaessa melko nopeasti. Ratsastus oli mun osalta tosi pikainen, koska viikonlopun pikkuyskä äityi kisoista niin pahaksi, että äänikin meni. Pihisten sain päivän aikana kuitenkin itseni ymmärretyksi jopa töissä..

Tiistaina Musta meni kaksi tuntia (alkeis-jatko ja normitunti), joista jälkimmäisellä hyppäsivät pientä rataharjoitusta kavaletti(+puomit) korkeudella. Jälkimmäinen tunti oli melko nopea tempoinen eli lähes koko ajan ravia (ja myöhemmin laukkaa). Vasta kun alkoivat lopussa tulla ratana, pääsi vuoroaan odottelevat hetkeksi huilaamaan. Tunnin jälkeen hyppäsin itse muutaman kerran, samaa radan tynkää, ristikko vain nostettiin pystyksi (koko-rata-leikkaan alussa ristikko eli pysty, josta loiva kaarre kavaletille -> 4 laukkaa toiselle kavaletille kaartaen -> toisella koko-rata-leikkaan alussa kavaleteista 1 askeleen sarja, josta loiva kaarre okserille ja okserilta pystyi jatkamaan taas tuolle ristikolle. Oletattavasti tämä epämääräinen selitys tarvitsisi kuvan tullakseen ymmärretyksi.) Menin radan putkeen muutaman kerran, Musta oli vähän pohkeiden päälle etenkin tiukemmissa kaarteissa, mutta ei kovin pahasti. Olinkin asiasta varoittanut Mimmiä, joka Mustalla tunnilla hyppäsi, joten Mimmi keskittyi erityisesti ratsastamaan kaarteissa avut läpi. Hyppyjen jälkeen vielä rento eteen-alas venyttely ensin laukassa ja sitten reippaassa ravissa. Hengitys meinasi kyllä salpautua hyppyjen aikana, kun yskä ei vieläkään ole antanut periksi ja äänestäkään ei ole paljon tietoa (lääkäriaika keskiviikko-iltapäivällä). Viileä ilma ei edesauta asiaa. Ratsastuksen jälkeen Mimmi kylmetti Mustan etuset ja heitin vielä yöksi linimentit ja lämppärit jalkaan.

Katinka meni vain yhden tunnin (alkeis-jatkon), joten ohjasajoin sen pikaisesti sen jälkeen. Oli vähän myös jäykän oloinen vielä eikä mielellään hakeutunut eteen-alas, joka onkin kyllä vaikeampaa ohjas-ajaen kuin selästä käsin. Lopuksi oli melko vertyneen oloinen ja Vilja teki vielä loppukäynnit selästä käsin, jonka jälkeen poni pääsi puunaukseen.

Pojat hienoissa takeissaan - jakohihna ei ole enää ehjä, kun joku nimeltä mainitsematon (*köh Merci köh*) söi toisen puolen siitä poikki. Oli erittäin kätsy kapistus taluttaa kahta koiraa yhtäaikaa..

Keskiviikkona kävin lääkärissä kuulemassa, että minulla on kurkunpääntulehdus ja saamassa antibioottikuurin sekä silmien-pyörittely-katseita sen johdosta, että olen ollut töissä.. Apteekin kautta pikavisiitti tallille, jossa Mustan nopea ratsastus. Musta ei halunnut yhtään keskittyä ratsastukseen, kun kentällä oli vielä edellispäivän esteet, joten tulin kavaletteja muutaman kerran saadakseni ponin edes jotenkin kuulolle. Sarjaa tulin molemmista suunnista ja toisesta Musta yritti väkisin ottaa kaksi askelta sen yhden asemesta, keskustelinkin Annen kanssa ja kuten olin jo arvannut, oli hän vähän pidentänyt väliä nuorille heposilleen. Toisesta suunnasta Musta meni kyllä oikein mallikkaasti yhdellä. Lopuksi vielä muutaman kerran yksittäinen pysty sarjan viereiseltä pitkältä sivulta (jota tiistaina en hypännyt ollenkaan eikä tuntilaisetkaan ehtineet), johon osui tosi kivasti askeleet. Muutaman hypyn jälkeen ponikin malttoi keskittyä ja sain taivuteltua ympyrällä matalassa muodossa, jonka jälkeen vielä eteen-alas ravit. Sen jälkeen laitoin vielä ponien safkat valmiiksi myös seuraavaa päivää varten (tälläisiä tapauksia varten olen tuonut pienet kannelliset ämpärit varustettuina ponien nimillä). Yleensähän käyn joka päivä tallilla, joten laitan iltaruuat vasta silloin.
Katinka syö aamuisin vajaan litran kauraa ja iltaisin melassileikettä ja pellavaista (2dl ja 1dl - turpoaa yhteensä pariksi litraksi) sekä muita lisukkeita. Musta taas saa aamuin illoin litran kauraa ja lisäksi iltaisin reilun puoli litraa greenlinea ja desin verran pellavaista (greenline turpoaa n. kolminkertaiseksi). Nämä turvotettavat mössöt tein siis valmiiksi, kun tiesin, etten seuraavana päivänä voi tulla tallille, vaan on parempi viettää päivä punkan pohjalla lepäillen.

Eli torstaina Mustalla oli vapaa ja Katinka oli tunnilla (hyppyjä). Mikään ei muuten ole kipeänä kamalampaa kuin kaksi täyteen ladattua russelia, jotka haluaisi kunnon lenkille ja joutuu purkamaan energiansa sisällä hilluen..

Perjantaina käväisin 'nopeasti' tallilla saikusta huolimatta. Ajattelin, että Musta menee perinteisesti lasten tunnille ja menin reilusti ennen, jotta ehtisin ratsastaa ensin. Musta meni kuitenkin vasta jälkimmäiselle tunnille (ja tuntien välissä tauko), joten puunailin ponin rauhassa ja lähdin maastoon köpsimään. Koska oli jo hämärää, varustauduin heijastinloimella, vaikka metsässä autoja ei liikukaan.. Köpsyttelyn jälkeen menin kentälle, jossa taivuttelin ponia isolla ympyrällä. Ensin ylitaivutusta käynnissä ja sen jälkeen ravissa, Musta väitti taas, ettei voi taipua oikealle yhtään, mutta antoi pienen keskustelun jälkeen periksi. Keskusteluun liittyi muutama pieni pukki ja näytelty provosoituminen kevyestä raipalla huomautuksesta. Musta myös väitti, ettei jaksa polkea laukassa yhtään eli kääntyminen ei voinut onnistua. Suoraan herra kyllä pystyi laukkaamaan. Tunnilla hyppäsivät pieniä kavaletteja ja kävin vielä sen jälkeen selässä ratsastamasa eteen-alas. Marianne pääsi harjoittelemaan jalkojen kylmäystä. Laitoin vielä ponien safkat seuraavalle päivälle valmiiksi, kun tiesin olevani poissa tallilta.

Jos ei tällä näy, niin ei sitten millään!

Lauantaina Mustan piti mennä pari lasten tuntia, itse olin saattamassa rakasta kummitätiäni hänen viimeisellä matkallaan, joten talleilut jäivät käymättä.

Sunnuntaina sain vihdoin opelini huollosta ja sain roudata tavarat ladast vihdoin viimein taas opeliin. Olin kovin väsynyt, joten en jaksanut lähteä tallille ennen Dinon treenejä (jotka meni tosi kivasti) ja treenien jälkeen kello olikin jo niin paljon, että päätin antaa Mustalle toisenkin vapaan samalle viikolle. Dinon treeneissä ei ollut kaikkia koiria paikalla, joten lopussa jäi vielä hyvin aikaa. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja tutustutin Merciä muutamiin esteisiin. Merci tuli muutaman ihan pikku hypyn ja mulkoili vähän putkea. Ei kuitenkaan jaksettu Even kanssa ruveta työntämään putkea kasaan, jotta Merci olisi uskaltanut sinne mennä.. Esteitä enemmän Merciä kiinnosti kaikki hajut mitä hallissa oli.

Maanantaina palattuani virallisesti elävien kirjoihin (ja töihin) päätin viimeisten 'kesäisten' (sääennustusten mukaan) päivien kunniaksi käyttää pehmeää kentän pohjaa hyväkseni ja hypätä Mustalla pienen treenin. Koska oli vielä melko valoisaa, päätin hypätä vähän korkeampaa ja kasasin muutaman esteen kentälle. Pääty-ympyrälle kavalettipalikoista kaksi pystyä, puoli-rata-leikkaalle okseri (maarajaksi pari laatikkoa) ja pitkälle sivulle pysty (maarajaksi kartiot). Koska olen laiska kantamaan yksin esteitä laitoin pystyyn ja okseriin vain yläpuomit ja maarajaksi kevyempiä tavaroita.. Poni nopeasti kuntoon ennen päivän valon katoamista ja selkään. Nopeus oli kyllä kyseenalaista, koska harjat oli lauantain jäljiltä ihan järkyttävässä kunnossa ja niiden siivoukseen meni aikaa..
Verkaksi ympyröitä ravissa ja laukassa, poni rennoksi ja apujen väliin. Aloitin lähes keskellä kenttää olevalla kavalettipystyllä (n.75cm), jonka Musta ihme kyllä tyrkkäsi etusillaan alas. Ylempi kavaletti putosi onneksi sopivasti toisen viereen enkä jaksanut tulla alas selästä, vaan jätin kavaletit matalaksi okseriksi. Ympyrällä toiselle kavalettipystylle, jolla Mustakin (tai ratsastaja) terästäytyi ja päästiin yli ongelmitta. Muutaman kerran hyppyjä ympyrällä molempiin suuntiin, jonka jälkeen toista pystyä ja okseria yli yksittäisenä. Okserille tuli eka kerralla ohi meno, mutta sen jälkeen hyvin yli. Tämän jälkeen pieniä erilaisia ratoja. Ongelmat okserilla kyllä jatkui, Musta tuli välillä ihan kiinni ja hyppäsi kamalan hypyn lähes paikoiltaan tai meni monta kertaa ohi (okei, oli vähän vasemman pohkeen päällä, varsinkin toisesta suunnasta tullessa). Muutaman kerran saatiin kiva linja okserilta pystylle. Viimeisillä hypyillä Musta pääsi yllättämään mut ja veti sen verran rajusti sivuun (okserilla) että tulin tahtomattani alas. Laskin okserin etupuomia ja tein taso-okserista nousuokserin, takaisin selkään ja yli (melko hirvellä hypyllä). Vielä kerran yli hyvällä hypyllä ja linja pystylle (joka myös tippui alas, mutta se ei enää haitannut). Viimeiseksi vielä ilmava hyppy pikku-okserille. Musta oli kovin väsyneen oloinen vapaapäivän jäljiltä ja kun minulle tiistaina selvisi, että lauantain toinen lastentunti olikin vaihtunut puolentoistatunnin estetuntiin en ihmetellyt asiaa enää yhtään. Kuusi hyppykertaa yhdeksän päivän sisään on vähän turhan paljon ja olisinkin jättänyt maanantain hypyt suosiolla tekemättä jos olisin asiasta tiennyt.

kuva harjoituksesta

Tiistaina olin hieman käärmeissäni Annelle, kun ei ollut vaivautunut tuosta lauantaista kertomaan, vaikka maanantaina kerroin että aion hypätä ja vähän isompaa (75-80cm). Niinpä epäsin Mustan menon hyppytunnille vaikka olisivat (kuulemma) hypänneet vain kavaletteja. Sanoin, että poni oli edellisenä päivänä tosi väsyneen oloinen, enkä olisi itsekään todellakaan hypännyt, jos olisin tuosta lauantaista tiennyt. Niinpä tiistaina käytiin Mustan ja Mercin kanssa maastossa kävelemässä (Merci hihnassa), jonka jälkeen menin vielä kentälle taivuttelemaan ponia käynnissä ja ravissa sekä ottamaan muutamat pätkät rentoa laukkaa pitkässä ja matalassa muodossa. Liikutuksen jälkeen venyttelin Mustan jalat ja takana oli havaittavissa selvää kireyttä. Takajalkoja en saanut venyteltyä ristiin, kun ei ollut ketään auttamassa ja Musta ei vaan ymmärrä miksi sen pitäisi nostaa vasen takajalka jos olen itse toisella puolella (ja vice versa), vaikka antaakin tosi nätisti venyttää myös ristiin, kunhan joku muu nostaa jalan sieltä normaalilta puolelta.

PUM!

sanoi pakoputki..

Keskiviikkona piti eläinlääkärin tulla rokottamaan pari heposta ja raspaamaan osa. Mä painan töissä kuin hullu, jotta kerkeäisin paikalle ja olin jo edellisenä päivänä ilmoittanut, että ylityöt ei passaa. Päivällä Anne soittaa, ettei elli pääsekään, kun on yksin töissä, tuleekin ensi viikon tiistaina. Helpompi ehkä näin, koska tunnille oli tulossa 6 aloittelijaa. Liinatuntia oltiin kyllä suunniteltu eli riimut päässäkin oisi onnistunut. Raspauksen jälkeenhän ei samana päivänä suositella kuolainten käyttöä, jotta suu saa rauhoittua kunnolla. Liinassa pyöritettiin silti lapsia osan aikaa, kun kerran kerkesin avuksi tunninpitoon. Olin jopa niin ajoissa, että laittelin Katinkan kuntoon ja ratsastin sillä puolisen tuntia ennen lapsia. Oli takaa todellä jäykkä eikä laukka pyörinyt juuri ollenkaan (yritti ravata takapäällä). Mielellään venytti kyllä oikein alas, eteen ei eli pää meni enemmänkin jalkojen väliin, mutta venyttäähän se tuokin selkää. Jumppasin ympyrällä yliasetuksilla ja taivutuksilla hieman ja tekemällä ravissa tempon muutoksia.
Mustan ratsastin tunnin jälkeen. Oli vielä hieman väsyneen oloinen sunnuntain hyppelöistä, joten venytin vain eteen-alas kevyessä ravissa ja laukassa. Sen jälkeen vauhdilla loput hevoset sisään ja safkat naamojen eteen sekä kotiin nukkumaan. Anne oli vähän kipeä, joten tein iltatallin.

Torstaina tytöillä oli estetunti, näin kauden aluksi puomeja ja pikku ristikoita. Suorat linjat näytti osittain olevan hakusessa, samoin vielä tiet, mutta eiköhän se siitä kun pääsevät rutiiniin kiinni. Mila meni Mustalla, joka oli melko innostuneen oloinen. Ratsastin tunnin jälkeen eteen-alas isoja ympyröitä kevyessä ravissa ja seuraavan tunnin alkaessa siirryin tiellä tekemään muutamat laukannostot ja raviväistöt. Tiellä tallille päin väistöihinkin tuli jo hieman lennokkuutta, mitä on yritetty harjoitella. Musta oli yllättävän hyvä suusta Milan jäljiltä, vaikka Milalla on vielä hieman kova käsi silloin tällöin. Lihaksisto on selvästi palautunut sunnuntain hyppelöistä, mutta tälläinen melko kevyt päivä oli vielä ihan hyvä. Laitoin vielä linimentit etusiin.

Perjantaina ei ollut yhtään tunteja, kun Annen piti lähteä Tampereen hevosmessuille. Raukka on kuitenkin vielä kipeä, joten ei reissuun päässyt. Aamupäivällä oli vähän ripotellut, joten hain Mustan sisään, heitin villaloimen alle BOTin ja jätin karsinaan syömään päiväheiniä. Milan kanssa heiteltiin karsinat puhtaiksi, kun Anne ei ollut aamulla kerinnyt tai kyennyt. Mustalta on alkanut taas karvaa irtoamaan ihan hulluna vaikka aiemmin tuo karvanlähtö jo vähän rauhoittui. Kunnon harjaus rauhassa ajan kanssa ja sen jälkeen kouluvääntöön. Mila lähti Katinkalla ilman satulaa hölkkäilemään seuraksi. Mustalle laitoin kanget, kun pohja on kesäkunnossa, niin voidaan vääntää kunnolla. Alkuverkaksi käytiin kävelemässä tiellä. Aloitin työskentely käynnissä ympyrällä, myötä- ja vasta-asetuksilla. Musta oli mukavan energinen ja jaksoi kantaa itseään hyvin sekä ryhdikkäästi. Oli edestä hyvin kevyt vai johtuisiko tuo taas siitä, että oma käteni on kangen kanssa varovaisempi ja kevyempi? Kankiohjan pidin löysällä ja ratsastin lähes pelkästään nivelellä. Aluksi ponin herkistelyä nopeillä käynti-ravi -siirtymisillä, jotka pyrin tekemään pelkällä istunnalla. Pidätteet menee hyvin läpi istunnalla, mutta raviin siirtymisissä tarvitsi aluksi pohjetta mukaan. Melko usein annoin levätä ja venyttää reippaassa ravissa eteen-alas. Nyt jostain syystä Musta lähtikin venyttämään melko mukavasti myös sinne eteen.
Laukassa tein ympyröillä käynti-laukka siirtymiä sekä muutaman laukanvaihdon. Vasen laukka tuntui vähän tasapainottomalta mitä ei yleensä ole. Laukanvaihto vasemmasta oikeaan onnistuikin todella hyvin. Lopuksi vielä parit pohkeenväistöt ravissa ja Musta pysyikin ihanan rentona. Loppukäynnit tehtiin taas tiellä.
Mila taivutteli Katinkaa ympyröillä ja harjoitteli ratsastamaan eteen-alas. Poni ei ollut enää jäykkä ja lopuksi laukkasi iloisesti ja tahdikkaasti ympäri kenttää.
Karsinoita siivotessamme alkanut sade piti ystävällisesti taukoa sen puolitoista tuntia, mitä ratsastimme ja alkoi hiljalleen loppukäyntien aikana. Ponit pääsi vielä takaisin tarhaan takit niskassa.

Molemmat ponit ovat olleet pääsiäisestä asti ilman kauraa ja energiaa on riittänyt ihan kivasti. Katinkalle kuitenkin lurautin nyt kokeilumielessä vähän öljyä pellavaisen joukkoon. Katsotaan pari viikkoa mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Ja otsikkoon viitaten, autoni pakoputki kosahti perjantaina tallimatkalla, joten jonkin aikaa joudun ajamaan mukavan pikku säestyksen siivittämänä..

Mustalla riittäisi tukkaa vaikka kahdelle ponille. Molemmin puolin kaulaa jaettunakaan harja ei juuri näyttänyt ohenevan. Jakauksesta ei ihan suoraa tullut ;)

Pikku söpöliini

syntyi vihdoin ja viimein

Viime yönä Milby vihdoin sai varsansa pyöräytettyä ulos. Yritin sille jo aiemmin ehdottaa sitä varsomista, jotta ei niin kylmällä syntyisi, mutta mutta. Onneksi pakkasta ei paljon yli 10 astetta sentään ole, talli tosin kohtuu viileä. Milbyn karsina onkin nyt 'eristetty' ja siellä on oma lämmitin pitämässä pikkuista lämpöisenä. Katinka vähän mulkoili muovia, jota pilkistää karsinan reunan yli arvon rouvankin puolelle, mutta eiköhän se siihen yön aikana totu. Päivällä kuulemma olivat kuivaushuoneessa lämmittelemässä kunnes tuo eristys saatiin paikoilleen.

Pikkuinen, n.12h vanha.. maassa peittona toiminut viltti.

Eilen kävin Miljan kanssa pikaisesti tallilla, kerkesin ratsastaa reilun puoli tuntia Mustaa, lähinnä eteen-alas. Alkuverkkana tehtiin tiellä siksak-pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, kun odotettiin tunnin loppumista, jotta päästään kentälle (estetunti, niin ei viitsinyt sekaan tunkea häiritsemään). Musta oli melko vaisu, vaikka liikkuikin reippaasti eteen. Miljalla oli mukanaan uusi ihana koiranpentu, Liina. Dinokin suostui sen kanssa jopa vähän leikkimään, vaikka aluksi pelkäsikin.

Tänään pääsin hyvin valosalla ratsastamaan tuntien välissä ja hyppelin pikku kavaletteja. Alkuverkkana ajattelin juosta niistä ravissa yli, mutta Musta halusi välttämättä hypätä aina. Minulla oli kaksi kavalettia kokorataleikkailla, 90 asteen kulmissa toisiinsa ja ratsastin eräänlaista kahdeksikkoa. Laukanvaihdot osui paria kertaa lukuunottamatta esteille ja ne muutamat kerrat vaihdettiin sitten kaarteessa. Ekalla 'rundilla' Musta oli hieman innoissaan ja yritti viedä kuin märkää rukkasta. Vauhtia oli siis makuuni tuollaisille esteille liikaa ja pidätteet ei oikein menneet läpi. Ulkopohje jäi myös välilä vähän huomiotta ja tuloksena oli vähemmän suoria lähestymisiä. Toisesta suunnasta ei oikein kertaakaan löytynyt askelia toiselle kavaletille, joten sille tuli sellasia hassuja pikku hyppyjä. Lopuksi pyysin Hennaa vielä nostamaan toisen kavaletin päälle vielä kavaletin, jolloin korkeudeksi tuli huimat 60cm (about). Tälle esteelle tuli molemmista suunnista ihan hyvät lähestymiset ja Musta oli innoissaan. Kuviakin saattaa tulla, Henna kun niitä kännykällään näppäili.

Mustan masu on nyt pysynyt hyvässä kunnossa ja märät pierut on loppuneet kun greenline on ollut syöttölistalla. On syönyt sitä nyt pari kuukautta. Tällä jatketaan kevääseen asti tai ainakin niin kauan kun säilöä on osittain tarjolla.