Palautteluviikko

Josta tulikin turhan rankka..

Kisojen jälkeisenä päivänä on hyvä mennä kevyesti, mutta ei jättää missään tapauksessa liikuttamatta, vaikka meidän tallilla hepat tarhaileekin koko päivän. Musta pääsi lämmittelemään lasten alkeistunnille, jonka jälkeen itse verkkasin ponin vielä eteen-alas ravissa ja parissa laukkapätkässä. Musta oli kovin jäykän oloinen vielä lasten tunnin jälkeenkin, mutta vertyi ratsastettaessa melko nopeasti. Ratsastus oli mun osalta tosi pikainen, koska viikonlopun pikkuyskä äityi kisoista niin pahaksi, että äänikin meni. Pihisten sain päivän aikana kuitenkin itseni ymmärretyksi jopa töissä..

Tiistaina Musta meni kaksi tuntia (alkeis-jatko ja normitunti), joista jälkimmäisellä hyppäsivät pientä rataharjoitusta kavaletti(+puomit) korkeudella. Jälkimmäinen tunti oli melko nopea tempoinen eli lähes koko ajan ravia (ja myöhemmin laukkaa). Vasta kun alkoivat lopussa tulla ratana, pääsi vuoroaan odottelevat hetkeksi huilaamaan. Tunnin jälkeen hyppäsin itse muutaman kerran, samaa radan tynkää, ristikko vain nostettiin pystyksi (koko-rata-leikkaan alussa ristikko eli pysty, josta loiva kaarre kavaletille -> 4 laukkaa toiselle kavaletille kaartaen -> toisella koko-rata-leikkaan alussa kavaleteista 1 askeleen sarja, josta loiva kaarre okserille ja okserilta pystyi jatkamaan taas tuolle ristikolle. Oletattavasti tämä epämääräinen selitys tarvitsisi kuvan tullakseen ymmärretyksi.) Menin radan putkeen muutaman kerran, Musta oli vähän pohkeiden päälle etenkin tiukemmissa kaarteissa, mutta ei kovin pahasti. Olinkin asiasta varoittanut Mimmiä, joka Mustalla tunnilla hyppäsi, joten Mimmi keskittyi erityisesti ratsastamaan kaarteissa avut läpi. Hyppyjen jälkeen vielä rento eteen-alas venyttely ensin laukassa ja sitten reippaassa ravissa. Hengitys meinasi kyllä salpautua hyppyjen aikana, kun yskä ei vieläkään ole antanut periksi ja äänestäkään ei ole paljon tietoa (lääkäriaika keskiviikko-iltapäivällä). Viileä ilma ei edesauta asiaa. Ratsastuksen jälkeen Mimmi kylmetti Mustan etuset ja heitin vielä yöksi linimentit ja lämppärit jalkaan.

Katinka meni vain yhden tunnin (alkeis-jatkon), joten ohjasajoin sen pikaisesti sen jälkeen. Oli vähän myös jäykän oloinen vielä eikä mielellään hakeutunut eteen-alas, joka onkin kyllä vaikeampaa ohjas-ajaen kuin selästä käsin. Lopuksi oli melko vertyneen oloinen ja Vilja teki vielä loppukäynnit selästä käsin, jonka jälkeen poni pääsi puunaukseen.

Pojat hienoissa takeissaan - jakohihna ei ole enää ehjä, kun joku nimeltä mainitsematon (*köh Merci köh*) söi toisen puolen siitä poikki. Oli erittäin kätsy kapistus taluttaa kahta koiraa yhtäaikaa..

Keskiviikkona kävin lääkärissä kuulemassa, että minulla on kurkunpääntulehdus ja saamassa antibioottikuurin sekä silmien-pyörittely-katseita sen johdosta, että olen ollut töissä.. Apteekin kautta pikavisiitti tallille, jossa Mustan nopea ratsastus. Musta ei halunnut yhtään keskittyä ratsastukseen, kun kentällä oli vielä edellispäivän esteet, joten tulin kavaletteja muutaman kerran saadakseni ponin edes jotenkin kuulolle. Sarjaa tulin molemmista suunnista ja toisesta Musta yritti väkisin ottaa kaksi askelta sen yhden asemesta, keskustelinkin Annen kanssa ja kuten olin jo arvannut, oli hän vähän pidentänyt väliä nuorille heposilleen. Toisesta suunnasta Musta meni kyllä oikein mallikkaasti yhdellä. Lopuksi vielä muutaman kerran yksittäinen pysty sarjan viereiseltä pitkältä sivulta (jota tiistaina en hypännyt ollenkaan eikä tuntilaisetkaan ehtineet), johon osui tosi kivasti askeleet. Muutaman hypyn jälkeen ponikin malttoi keskittyä ja sain taivuteltua ympyrällä matalassa muodossa, jonka jälkeen vielä eteen-alas ravit. Sen jälkeen laitoin vielä ponien safkat valmiiksi myös seuraavaa päivää varten (tälläisiä tapauksia varten olen tuonut pienet kannelliset ämpärit varustettuina ponien nimillä). Yleensähän käyn joka päivä tallilla, joten laitan iltaruuat vasta silloin.
Katinka syö aamuisin vajaan litran kauraa ja iltaisin melassileikettä ja pellavaista (2dl ja 1dl - turpoaa yhteensä pariksi litraksi) sekä muita lisukkeita. Musta taas saa aamuin illoin litran kauraa ja lisäksi iltaisin reilun puoli litraa greenlinea ja desin verran pellavaista (greenline turpoaa n. kolminkertaiseksi). Nämä turvotettavat mössöt tein siis valmiiksi, kun tiesin, etten seuraavana päivänä voi tulla tallille, vaan on parempi viettää päivä punkan pohjalla lepäillen.

Eli torstaina Mustalla oli vapaa ja Katinka oli tunnilla (hyppyjä). Mikään ei muuten ole kipeänä kamalampaa kuin kaksi täyteen ladattua russelia, jotka haluaisi kunnon lenkille ja joutuu purkamaan energiansa sisällä hilluen..

Perjantaina käväisin 'nopeasti' tallilla saikusta huolimatta. Ajattelin, että Musta menee perinteisesti lasten tunnille ja menin reilusti ennen, jotta ehtisin ratsastaa ensin. Musta meni kuitenkin vasta jälkimmäiselle tunnille (ja tuntien välissä tauko), joten puunailin ponin rauhassa ja lähdin maastoon köpsimään. Koska oli jo hämärää, varustauduin heijastinloimella, vaikka metsässä autoja ei liikukaan.. Köpsyttelyn jälkeen menin kentälle, jossa taivuttelin ponia isolla ympyrällä. Ensin ylitaivutusta käynnissä ja sen jälkeen ravissa, Musta väitti taas, ettei voi taipua oikealle yhtään, mutta antoi pienen keskustelun jälkeen periksi. Keskusteluun liittyi muutama pieni pukki ja näytelty provosoituminen kevyestä raipalla huomautuksesta. Musta myös väitti, ettei jaksa polkea laukassa yhtään eli kääntyminen ei voinut onnistua. Suoraan herra kyllä pystyi laukkaamaan. Tunnilla hyppäsivät pieniä kavaletteja ja kävin vielä sen jälkeen selässä ratsastamasa eteen-alas. Marianne pääsi harjoittelemaan jalkojen kylmäystä. Laitoin vielä ponien safkat seuraavalle päivälle valmiiksi, kun tiesin olevani poissa tallilta.

Jos ei tällä näy, niin ei sitten millään!

Lauantaina Mustan piti mennä pari lasten tuntia, itse olin saattamassa rakasta kummitätiäni hänen viimeisellä matkallaan, joten talleilut jäivät käymättä.

Sunnuntaina sain vihdoin opelini huollosta ja sain roudata tavarat ladast vihdoin viimein taas opeliin. Olin kovin väsynyt, joten en jaksanut lähteä tallille ennen Dinon treenejä (jotka meni tosi kivasti) ja treenien jälkeen kello olikin jo niin paljon, että päätin antaa Mustalle toisenkin vapaan samalle viikolle. Dinon treeneissä ei ollut kaikkia koiria paikalla, joten lopussa jäi vielä hyvin aikaa. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja tutustutin Merciä muutamiin esteisiin. Merci tuli muutaman ihan pikku hypyn ja mulkoili vähän putkea. Ei kuitenkaan jaksettu Even kanssa ruveta työntämään putkea kasaan, jotta Merci olisi uskaltanut sinne mennä.. Esteitä enemmän Merciä kiinnosti kaikki hajut mitä hallissa oli.

Maanantaina palattuani virallisesti elävien kirjoihin (ja töihin) päätin viimeisten 'kesäisten' (sääennustusten mukaan) päivien kunniaksi käyttää pehmeää kentän pohjaa hyväkseni ja hypätä Mustalla pienen treenin. Koska oli vielä melko valoisaa, päätin hypätä vähän korkeampaa ja kasasin muutaman esteen kentälle. Pääty-ympyrälle kavalettipalikoista kaksi pystyä, puoli-rata-leikkaalle okseri (maarajaksi pari laatikkoa) ja pitkälle sivulle pysty (maarajaksi kartiot). Koska olen laiska kantamaan yksin esteitä laitoin pystyyn ja okseriin vain yläpuomit ja maarajaksi kevyempiä tavaroita.. Poni nopeasti kuntoon ennen päivän valon katoamista ja selkään. Nopeus oli kyllä kyseenalaista, koska harjat oli lauantain jäljiltä ihan järkyttävässä kunnossa ja niiden siivoukseen meni aikaa..
Verkaksi ympyröitä ravissa ja laukassa, poni rennoksi ja apujen väliin. Aloitin lähes keskellä kenttää olevalla kavalettipystyllä (n.75cm), jonka Musta ihme kyllä tyrkkäsi etusillaan alas. Ylempi kavaletti putosi onneksi sopivasti toisen viereen enkä jaksanut tulla alas selästä, vaan jätin kavaletit matalaksi okseriksi. Ympyrällä toiselle kavalettipystylle, jolla Mustakin (tai ratsastaja) terästäytyi ja päästiin yli ongelmitta. Muutaman kerran hyppyjä ympyrällä molempiin suuntiin, jonka jälkeen toista pystyä ja okseria yli yksittäisenä. Okserille tuli eka kerralla ohi meno, mutta sen jälkeen hyvin yli. Tämän jälkeen pieniä erilaisia ratoja. Ongelmat okserilla kyllä jatkui, Musta tuli välillä ihan kiinni ja hyppäsi kamalan hypyn lähes paikoiltaan tai meni monta kertaa ohi (okei, oli vähän vasemman pohkeen päällä, varsinkin toisesta suunnasta tullessa). Muutaman kerran saatiin kiva linja okserilta pystylle. Viimeisillä hypyillä Musta pääsi yllättämään mut ja veti sen verran rajusti sivuun (okserilla) että tulin tahtomattani alas. Laskin okserin etupuomia ja tein taso-okserista nousuokserin, takaisin selkään ja yli (melko hirvellä hypyllä). Vielä kerran yli hyvällä hypyllä ja linja pystylle (joka myös tippui alas, mutta se ei enää haitannut). Viimeiseksi vielä ilmava hyppy pikku-okserille. Musta oli kovin väsyneen oloinen vapaapäivän jäljiltä ja kun minulle tiistaina selvisi, että lauantain toinen lastentunti olikin vaihtunut puolentoistatunnin estetuntiin en ihmetellyt asiaa enää yhtään. Kuusi hyppykertaa yhdeksän päivän sisään on vähän turhan paljon ja olisinkin jättänyt maanantain hypyt suosiolla tekemättä jos olisin asiasta tiennyt.

kuva harjoituksesta

Tiistaina olin hieman käärmeissäni Annelle, kun ei ollut vaivautunut tuosta lauantaista kertomaan, vaikka maanantaina kerroin että aion hypätä ja vähän isompaa (75-80cm). Niinpä epäsin Mustan menon hyppytunnille vaikka olisivat (kuulemma) hypänneet vain kavaletteja. Sanoin, että poni oli edellisenä päivänä tosi väsyneen oloinen, enkä olisi itsekään todellakaan hypännyt, jos olisin tuosta lauantaista tiennyt. Niinpä tiistaina käytiin Mustan ja Mercin kanssa maastossa kävelemässä (Merci hihnassa), jonka jälkeen menin vielä kentälle taivuttelemaan ponia käynnissä ja ravissa sekä ottamaan muutamat pätkät rentoa laukkaa pitkässä ja matalassa muodossa. Liikutuksen jälkeen venyttelin Mustan jalat ja takana oli havaittavissa selvää kireyttä. Takajalkoja en saanut venyteltyä ristiin, kun ei ollut ketään auttamassa ja Musta ei vaan ymmärrä miksi sen pitäisi nostaa vasen takajalka jos olen itse toisella puolella (ja vice versa), vaikka antaakin tosi nätisti venyttää myös ristiin, kunhan joku muu nostaa jalan sieltä normaalilta puolelta.