Läpimärkänä

Robbyn valkku

Maanantaina kävin Mustan kanssa vähän reilu puolentunnin maaston. Paljon käyntiä ja jonkin verran laukkaa. Musta oli kyllä vielä vähän kierroksilla edellispäivän reippailumaastosta, mutta yritin ottaa rauhallisesti, jotta jaksaisi hypätä seuraavana päivänä valkussa. Aluksi kiivettiin yksi lyhyt rinne, kun kävin samalla tsekkaamassa pohjan josko olisi kuiva mäkitreeneihin. Ihan tallin läheltä löytyy pari mukavaa jyrkkää mäkeä, joissa on hyvä tehdä kiipeilytreeniä. Kerran en ollut kiristänyt satulavyötä kunnolla ja meinasi koko satula vähän valahtaa. Nykyään laitankin rintaremmin jos meinaan kiipeillä, ihan varmuuden vuoksi.

Tiistaina hypättiin taas Robbyn valkussa. Ilman piti olla lämmin ja sitähän se olikin, sateesta ei vaan säätiedotus ollut sanonut halaistua sanaa. Sade alkoi ekan ryhmän aloituksen jälkeen ja kiihtyi vain koko ajan. Meidän ryhmän päästessä kentälle lainehti se jo kunnolla ja vettä vaan tuli lisää. Onneksi pohja on hyvä vaikka onkin tosi märkä, mutta jätettiin sitten pysähdykset kokonaan tekemättä ja Musta sai tulla välejä neljällä askeleella ja pienillä hypyillä. Muutenkin piti kiinnittää ekstra paljon huomiota hevosen tasapainottamiseen ja vähän auttamiseenkin. Pohja kyllä söi Mustan intoa ja vauhtia, lisäksi mulla ei ollut edes kannuksia, kun en viitsinyt laittaa saappaita kastumaan.

kuva harjoituksesta

Aluksi tultiin kolmen ristikon sarjaa, joissa väleinä oli 11,5m (mun mielestä kyllä vähän pidempi, mutta..) Alunperin tähän oli tarkoitus tehdä pysähdykset ensin yhden ristikon jälkeen ja sitten kahden ristikon jälkeen, mutta ei viitsitty lähteä tekemään ettei vaan kukaan liukastu, se kun on tuollaisella kaatosateella aina riski (koskaan ei kyllä ole kukaan liukastunut meidän pohjalla, mutta kerta se on ensimmäinenkin). Tulimme siis suoraan kolmea ristikkoa ihan sellaisenaan. Hyvät tiet ja suoraan kaikkien kolmen yli. Musta tosiaan meni tuota erittäin lyhyttä laukkaa ja sai neljä askelta väleihin. Himpun oli ahdasta, mutta ristikotkin niin matalia, että hypyt jäi pieniksi, niin ei haitannut vaikka tuli aika kiinni. Pari kertaa molemmista suunnista niin, että oli tasaiset välit ja suorat hevoset. Sen jälkeen vasemmasta kierroksesta ristikot ja toisessa päädyssä kaksi kertaa pääty-ympyrä ja pienen pystyn ylitys. Taas hevonen suorana ja katse reilusti menosuuntaan päin, jotta hevoset tietää mihin mennä. Hyvin tuli myötälaukat tässä.
Sen jälkeen vielä pysty-okseri -linjaa, joka oli 12metriä. Tämänkin Musta sai tulla neljällä, joten tulin melko rauhallisessa laukassa sisään, jotta olisi tasainen neljä eikä kolme ja puoli askelta. Muutama kerta tätä okseria himpun korottaen. Lopuksi 'rataa', joka alkoi vasemmassa kierroksessa ristikoilla, kierros pääty-ympyrällä pikku pystyn kanssa, sen jälkeen keskihalkaisijan kautta keskimmäiselle ristikolle (vinoon hyppy), pysty-okseri -linja, taas kierros pääty-ympyrällä ja viimeiseksi vielä ristikot oikeassa kierroksessa. Musta otti jälkimmäisellä kerralla ristikoille ekaan väliin kolme askelta, ihan ilman että yritin. Onneksi näin ajoissa, että tulee kolme ja olin mukana menossa. Toiseen väliin tulikin 3,5 askelta kun en tehnyt mitään. Olin melko yllättynyt ja niin oli kyllä Robbykin. Jokainen sai tulla saman radan vielä uudestaan ja nyt piti Mustan kanssa tulla ristikot kolmella vikaksi eli alussa neljällä ja toisesta suunnasta sitten kolmella. Ja tuli helposti kun aavistuksen ratsastin reippaampaan laukkaan.

edes jonkinmoinen hyppykuva.. taitaa olla tallin viimeisimmästä kisoista

Oli kiva treeni, vaikka veden vallassa mentiinkin ja olin valehtelematta alusvaatteita myöden läpimärkä. Sade alkoi onneksi hellittää kun lopetettiin (vaikka myöhemmin jatkuikin vielä hetken), mutta loppukäynneissä meinasi tulla kylmä. Onneksi autosta löytyi vaihtovaatteita, niin ei tarvinut loppupäivää olla märissä.
Varusteetkin olin onneksi pessyt sunnuntaina, joten niille riitti, että satulasta pesi hiekat pois ja lisäsi rasvaa. Suitset ei tarvinut mitään, mutta vatsapanssarin ja satulavyön jouduin kyllä upottamaan veteen saadakseni sen hiekkakerrostuman pois. Mila onneksi jaksoi ratsastaa Mustan takas laitsalle sen syötyä, omat housut ei oikein sallineet satulatta selässä istumista, kun ei olleet tallihousut vaan vaaleat siistimmät housut.

Ensi viikolla pitäisi vielä olla Robbyn valkku ja sen jälkeen Robby lomailee heinäkuun ajan. Toivottavasti Pilvi pyörii silloin enemmän maisemissa, niin keskitytään tuohon vähemmälle jääneeseen koulupuoleen. Musta kyllä kaipaisikin kunnon koulutreeniä, ehkä tällä viikolla joku päivä jaksan, jos tuo tukala helle (tällä hetkellä varjossa 32 astetta, ihan liikaa meikäläiselle) vähän helpottaisi.

Kolmen päivän treenituokio

Juhannusviikonloppu

Perjantaina suuntasin jo melko aikaisin (no, kymmenen tienoilla) tallille, jotta pääsisin tien yli ennen puolenpäivän autoryysistä. Musta oli melko kaukana, joten koirien kanssa köpsittiin hakemaan poni mettälaitumelta. Hyppäsin kiven päältä selkään ja kotimatka olikin näin ollen vähän kevyempi, ei tosin koirille jotka oli ihan läkähdyksissään kun päästiin tallille.
Hepan puunaus ja välissä Katinkan haku laitsalta. Kiva kiima iskenyt pikkutammalle, kun Beetu on tullut Juhannusvierailulle ja on nyt samalla laitsalla Katinka, Missin ja varsan kanssa. Katinka ei yleensä kiimaansa juuri näyttele, mutta nyt jäi pissille Beetun nenän eteen eikä muutenkaan millään olisi halunnut kävellä Beetusta pois päin. Vaikka Beetu kuulemma oli sitä jahtaillut ja kurmottanut edellisiltana tullessaan.


Vertsu on niin söpö Katinkan kanssa

Oli niin lämmin, että Katinkalla oli hiki jo vähän valmiiksi ja takajalkojen väli ihan ryönäinen tuon kiimailun takia. Vertsu harjaili ponia samalla kun itse laittelin Mustaa ja pääsi sitten samaan aikaan ratsastamaan. Pauliina tuli vielä Beetulla köpsimään kentälle ja Katinka lähti aina tilaisuuden tullen seuraamaan Beetua.

ylitaivutusta

Itse tein Mustan kanssa pitkään käynnissä töitä, ympyrällä ylitaivutuksia molempiin suuntiin ja samaa ravissa. Oli melko jäykän oloinen, mikä ei kyllä ole mikään ihme.. Suorilla sivuilla muutamat avot ja pohkeenväistöt, avossa melko reilu taivutus.
Jatkoin vielä ravissa samalla ympyrällä ja otin sitten Vertsun seuraksi muutaman pätkän laukkaa. Musta oli myös hieman väsyneen oloinen, syyksi epäilen kuumuutta ja laitumen ötököitä.

Vertsun kyllästyessä pääsi Henna Katinkan selkään. Ensin ylitaivutuksia käynnissä ja ravissa, sen jälkeen askeleen pidennystä ravissa (muutamia melko kivoja pätkiä tuli). Ponin paikkoja kunnolla auki parilla reippaalla laukkakierroksella, jonka jälkeen vielä siirtymisiä ravin sisällä ja sen jälkeen laukannostoja. Poni alkoi tosin olla jo sen verran kierroksilla, että ehdotteli niitä laukkoja itse, mikä aiheutti muutamat väärät laukat.
Mustan kanssa tein vielä muutamat ylitaivutukset laukassa ympyrällä samaan aikaan. Oli ihan järkyn hiostava ilma ja Katinka-rukka oli hikinen jo laitumelta haettaessa. Molemmat ponit pääsi sitten koko-vartalo-pesulle.

Lauantaina taas melko aamusta paikalle, Katinkan saalistus laitumelta (ei olekaan tamma yrittänyt vuosiin karkuun, onneksi nytkin tyytyi vain hölkkäilemään) ja sitten rakentamaan esteitä. Anne toi mulle Mustan samalla kun vei Foriolan laitsalle, niin ei tarvinut lähteä sitä hakemaan. Musta pääsi tarhaan siksi aikaa, että Henna hyppäsi ensin Katinkalla mun nostellessa esteitä ja kuvatessa, sekä antaessa vähän ohjeistusta. Henna on viimeksi hypännyt Katinkan kanssa joskus syksyllä seuransa mestaruuskisoissa, mutta eipä taukoa huomannut. Alotettiin helposti vähän maasta irti olevalla puomilla pääty-ympyrällä. Kunnon laukassa molemmista suunnista tarkoituksena vain säilyttää rytmi ja vähän hakea etäisyyttä. Sen jälkeen toiseen päätyyn, missä kavaletit ympyrän molemmilla reunoilla ja tässäkin molempiin suuntiin ympyrää tarkoituksena säilyttää myötälaukka ja tasainen rytmi.

poni vauhdissa

isoja loikkia pikku kavalettien yli

Tässä vaiheessa Henna tajusi, että oli unohtanut turvaliivin, joten kipitin hakemaan sen ponin saadessa ansaitun kävelytauon. Aloitettiin varsinainen hyppääminen pysty-okseri linjalla, johon olin laskenut 12 metriä. Katinkalle se tarkoittaisi neljää askelta normaalilaukalla ja ehkä kolmea jos tulisi superpitkää laukkaa (+ isot hypyt). Laitoin okserinkin aluksi vain ristikoksi ja nostin ekan kerran jälkeen takapuomin ja sen jälkeen vasta etupuominkin suoraksi. Näin saatiin varmasti hyvät hypyt jo ekoilla kerroilla eikä laitettu ponia pahaan paikkaan vaan kasvatettiin itseluottamusta. Askeleet sopi hyvin ja sai tulla ihan normaalia laukkaa, varsinkin toisesta suunnasta tultaessa (okseri-pysty).

korvat hörössä :)

Sen jälkeen pysty-pysty sarjaa yhdellä askeleella. Väli oli Katinkalle laitettu n. 5,5 metriin, mutta tuli siihenkin helposti puolellatoista askeleella eli piti päästä sisään isolla hypyllä ja heti pohkeet kiinni, niin venyi yhdelläkin.

venyi yhdellä..

Tätäkin mentiin ensin ristikkona, jonka jälkeen nostin pystyiksi ja pikkuhiljaa hilasin esteitä vähän ylöskin. Tultiin vielä laine yksittäin, aluksi laskin yläpuolisesta toisen pään alas, kun Katinka alkuverkan aikana oli tuota pelkäävinään (vaikka on siitä hypännyt useastikin). Eipä se sitä hypätessä katsellut.

Laineelta tultiin vielä pari kertaa okserille kaareva linja ja sen jälkeen muutama erilainen ratasovitelma, johon vielä nostin kavalettien päälle toiset kavaletit keskiasentoon. Hyppykorkeus jäi siihen 60-75cm, korkeampaa ei ollut oikein tarvis, kun russimestaruuksissa hypätään vain tuo 60cm. Tärkeintä oli saada ponille (ja ratsastajalle) hyvä fiilis ja menoa, mikä onnistuikin loistavasti.
Vertsu vielä ratsasteli Katinkalla sillä aikaa kun laittelin Mustaa kuntoon.

ponilla meno päällä!



kuvatus harjoituksesta

Mustan kanssa aloitin suoraan kahdella kavaletilla toisessa päädyssä (alkuverkkojen jälkeen tietysti) ja sainkin ihan kivat ympyrälliset molempiin suuntiin ennen kuin alkoi sataa. Vettä alkoi tulla sen verran reippaasti, että pidin pienen tauon katoksessa ja odottelin sateen loppumista. Onneksi se ei älyttömän kauan kestänyt ja pääsin jatkamaan. Otin vielä kavaleteilla hyvät ympyrät molempiin suuntiin ennen kuin siirryin toiseen päähän yksittäiselle kavaletille, missä oli toinen päällä. Siihen tuppasi tulemaan hypyt tosi lähelle eikä esteiden sijoittelusta johtuen oikein ympyrää saanut aikaan vaan eräänlaisen soikilon. Hypyt oli kyllä teräviä ja kivoja, vaikka lähelle tulikin.

vinoon menee..

vähän parempi

Sen jälkeen otin 12 metrin ristikko - okseri -linjaa pari kertaa ja Musta tuli helposti 3:lla askeleella vaikka ristikolle tulikin välillä vähän pienempi hyppy. Sen jälkeen reilun kuuden metrin pysty-pysty sarjaa, joka yllätyksekseni tuli tosi helposti yhdellä askeleella, vaikka olikin aluksi ristikoina eikä tultu millään jättimäisellä hypyllä sisään. Tästä jatkoi toiselle linjalla, nyt 'väärästä' suunnasta eli ensin okseri ja sitten ristikko. Ekalla kerralla ajauduin vähän turhasti ulkoreunaan ja linja menikin kiemurrellen, mutta silti helposti kolmella askeleella. Sarjaa pari kertaa pystyinä ja korotettuina molemmista suunnista. Yhden kerran tultiin toisesta suunnasta niin onnettoman pienellä hypyllä sisään, että vauhti hyytyi siihen, enkä kerinnyt itse reagoida asiaan oikein, joten tultiin kahdella hyvin pienellä askeleella (tai yhdellä melko normaalilla ja yhdellä oikein minillä). Sarjan jälkeen vielä laineelle ja sieltä okserille, mutta se kaari jäi koko ajan turhan lyhyeksi Mustalle ja vaikka yritin eri teitä, niin okserille tultiin kiinni koko ajan.

huono sisääntulo - iso hyppy jälkimmäiselle..

Pyysin Hennaa nostelemaan esteitä aina välillä, hyvin jo oppinut ettei mulle voi kertoa korkeuksia, kun Vertsu kyseli, et monella nostavat, niin Henna sanoi, ettei voi kertoa kun Heli kuulee :D
Tulin loppuun pari kertaa vielä korotettua ristikko - okseri -linjaa (okseri n.75cm), ekalla kerralla tuli ihan kiinni okseriin ja Musta joutui tekemään ihan hirmu hypyn ylöspäin, tokalla kerralla tuli hyvin. Sen jälkeen vielä sarja - laine - päädyssä oleva pysty (kavaletti) ja toinen kavaletti pysty keskemmällä kenttää (tässäkin kaksi päällekäin, n. 75cm). Lopuksi vielä kavalettia niin, että päälimmäinenkin oli pystyasennossa eli korkeus 90cm. Tultiin melko lähelle, mutta hienosti Musta kiipesi yli. Tulin vielä yksittäisen tuon muutaman kerran (taas aika lähelle), mutta vika tuli jo melko hyvään kohtaan.

vähän läheltä..

Jostain syystä tuo kavalettirakennelma ei pelota mua yhtään, mutta jos samankokoisen tekisi tolpista ja puomeista, niin heti jännittäisi. Vaikka se olisi turvallisempikin..
Kaikenkaikkiaan Musta oli tosi reipas ja liikkui hyvin eteen. Olin tosi tyytyväinen sarjoihin, joissa osasin itsekin tällä kertaa laskea yhteen, se on jostain syystä mulle kaikkein hankalinta.

viimeinen 90cm hyppy

Sunnuntaina käytiin reippaalla laukkapainotteiselle 1,5h maastolla. Vilma lähti Foriolan kanssa kärkeen ja Mimmi, Henna ja Suvi lähti Oromiksella, Epronilla ja Katinkalla. Yksi ratsastaja vielä Vystillä mukaan niin joukko oli kasassa. Kaikki oli ihan innoissaan menossa ja mentiinkin pitkää pätkää ja reippaasti, pääsi ponit hyvin aukomaan paikkojaan laukatessa. Hiki kyllä virtasi niin ratsastajilla kuin hevosillakin, mutta hauskaa oli ja se oli pääasia. Vysti oli ainut joka näytti vähän väsymyksen merkkejä vikassa rauhallisemmassa laukassa, muut olisi jaksaneet vielä toisen samanlaisen lenkin.

huh, tämän julkaisussa vähän kesti, kun kuvat eivät suostuneet yhteistyöhön..

Viimeinen työviikko

Ja Robbyn valkku!

Lauantaina Musta meni kaksi alkeis(-jatko) tuntia, joista ensimmäisen ihan talutuksessa. Ratsastin itse vielä pikku maaston, mutta oli melko nuutunen oloinen. Maastossa ravailin eteen-alas mahdollisimman pitkälle kaulalle ja laukassakin koitin pitää vain hyvin matalana. Väsymyksen huomasi osittain siitä, ettei Musta yhtään lähtenyt kiihdyttelemään laukassa edes kotiinpäin vaan meni rauhallisesti matalana.

Sunnuntaille annoinkin ponille vielä vapaapäivän ja kävin vain saalistamassa sen illalla laitumelta muiden poikien kanssa. Annen kanssa raahattiin viisi hepoa tien yli ja meni aika nätisti. Anne vei ensin tytöt (Orhidee ja Foriola) ja mä oottelin poikien kanssa (Musta, Mi, Oliver), että Anne tulis takas, mutta koska tuli sopiva tauko autojonoissa, niin kipiteltiin ylitse. Heposet jäi yöksi tarhaan seuraavan päivän aamulla alkavaa kurssia varten.

Maanantaina Musta oli kurssikäytössä, enkä itse viitsinyt enää mennä väsyttämään sitä lisäksi. Tiistaina oli Robbyn valkku, jonka jälkeen Musta meni vielä yhden tunnin.

Tällä kertaa vuorossa oli eräänlainen rataharjoitus. Aloitettiin kuitenkin ihan puomi-ristikko-puomi -harjoituksella, jonka tulin ensin pari kertaa laukassa, jotta Musta varmasti pääsisi viimeisen puomin yli hyvin. Tässä piti myös aina pysäyttää suoralla, vaikka Mustan kanssa noilla pysähdyksillä ei niin suurta merkitystä olekaan. Robby antoi myös hyvän vinkin kisojen esteverkkaan, johon sisältyy tuo pysäytys. Erinomainen niille hevosille, jotka tuppaa kuumenemaan niin, ettei pidätteet oikein mene enää läpi.

ja helposti veny puomin yli - myös ravilla

Parin laukkakerran jälkeen tultiin Mustankin kanssa ihan ravilla ja helposti meni puomin yli, ei niin minkäänlaisia vaikeuksia venyä, jes!

Sen jälkeen ristikko-ristikko -linjaa, viidellä askeleella, molemmista suunnista. Tämäkin meni helposti sillä viidellä, melkein jäi viimeinen askel vähän lyhyeksikin. Pysty-pysty -linjana tuo oli sitten neljällä, tosin Musta sai tulla viidellä ja niin tulikin. Tosin viimeinen askel oli usein melko miniaskel. Alkaako mun poni oikeasti venyttämään askeltaan? Ehkä me joskus selvitään hengissä niistä yhdenaskeleen pysty-okseri -sarjoista, jotka on mulle toooosi vaikeita..

ylimmän okserin kohdalla aluksi puomi-ristikko-puomi

Eka rata alkoi ravissa puomi-ristikko-puomina, josta halkaisijalla olevalle pystylle (johon olin raahannut muurit alle). Tähän annoin Mustan kieltää ekalla kerralla, syytä en tiedä, kun noista muureista on menty yli ties kuinka monesti. Pysty-pysty -linja ja toisella halkaisijalla olevalle okserille. Tähän tuli kivat hypyt, paitsi ihan vikassa radassa, jolloin tultiin niin lähelle, että Musta hyppäsi lähinnä vain ylöspäin. Ihme ettei tiputtu keskelle estettä, siltä se meinaan tuntui.
Sen jälkeen alku samalla lailla, mutta muuripystyn jälkeen toiselle halkaisijalle ja pystyksi tiputettu okseri ns. väärästä suunnasta, jotta päästiin pysty-pysty -linjalle myös toisesta suunnasta. Tässä yritin linjalle sisään isolla hypyllä, mutta epäröin ihan hiukan, jolloin Musta otti pikkuaskeleen mun kuitenkin ollessa jo menossa, joten veti sitten polvillaan puomit alas. Jatkettiin kuitenkin linja loppuun sen suuremmin häiriintymättä (ja vissiin ihan sillä viidellä askeleella). Tulin kyllä kyseisen linjan sitten uudestaan ihan nätisti, mutta ei saatu isoa hyppyä ekalle, joten oli turha yrittääkään sitä neljää askelta (jota ei varsinaisesti edes tavoiteltu, mutta tulee-jos-on-tullakseen -mentaliteetillä kuitenkin).

hirvittävä muuri

 Viimeinen rata alkoi okserista (hyvänmielen-okseri sanoi Robby, mistä lie johtui..), jonka paikalla aiemmin siis puomi-ristikko-puomi. Halkaisijalla muuripystylle ja linjalle. Toisen halkaisijan okseri, muuripysty toisesta suunnasta ja vikaksi vielä eka okseri, nyt pystynä, ns. väärästä suunnasta. Tämä rata meni siis halkaisijan okseria lukuunottamatta kivasti. Joka tietenkin hypättiin vielä uudestaan ihan radan lopuksi, tällä kertaa nätillä hypyllä.

Aika kivasti meni kaikenkaikkiaan koko treeni ja poni tuntui jaksavan hyvin. Nyt alkaa pääkoppa olemaan meikäläiselläkin siinä kunnossa, että nuo 70-75cm harjoitukset tuntuu mukavilta eikä tarvi jännittää niitä. Itseasiassa välillä hyppäisi myös mielellään jo vähän korkeampaakin, ettei liian kauan mene vain mukavuusalueella.

Tää pysty näyttää jopa mun mielestä melkeinpä naurettavan pieneltä

Musta tosiaan jatkoi valkun jälkeen vielä perustunnille, jonka jälkeen Mimmi oli ystävällinen ja kylmetti ponin jalat. Vietiin poikalauma vielä laitsalle ja kas kummaa, kun kellokin oli jo yhdeksän..

Keskiviikkona Mustan piti olla vielä kurssitunneilla, mutta en ole varma oliko. Torstaina poika sai nauttia vapaapäivästä ja vähän palautella itseään laitumella ennen Juhannus-urakkaa (ei lepäilyä Juhannuksena vaan kunnon ratsastusta)!

Mimmille kiitos kuvaamisesta!

Pitkää laukkaa..

Robbyn valkku - kuvat tallin kisoista..

Torstain Robbyn valkussa hypättiin jumppasarja-linjoja. Musta oli tehnyt yhden ilman satulaa tunnin sen päivän leiritunteina, joten oli sopivasti lämmennyt. Himpun ehkä väsynyt, mutta ei häiritsevästi.

Aloitettiin keskimmäisellä linjalla, jossa ravipuomin kautta ristikolle - yksi laukka pystylle ja kaksi laukkaa okserille. Musta sai aloittaa ihan laukalla, jotta pääsi väleihin oikein. Tähän tuli joka kerta askeleet oikein, mutta ekalla kerralla mä odotin jotain miniaskelta ja jäin vähän jälkeen. Ehkä mä joskus opin kun ponikin on jo oppinut. Muutenkin olin alkutunnin ihan kesäterässä ja vähän oijoin kulmissa enkä keskittynyt kunnolla muutenkaan.



kuva harjoituksesta

Tästä jatkettiin ensin vasemmalle (pääty-ympyrä keskimmäisen linjan jälkeen) ja pysty-pysty linja viidellä askeleella. Myös Mustan piti tulla tämä viidellä ja tuli helposti. Ekalla kerralla onneksi tuli isolla hypyllä sisään, kun väisti vähän vasemalle juuri ennen toista pystyä, Robby näet seisoi aidan vierellä ja se oli Mustan mielestä vähän pelottavaa.
Tämän jälkeen toinen linja eli keskilinjan jälkeen jatkettiin oikealle (taas ensin pääty-ympyrä, jotta sai tilaa kääntää). Tämän linjan saimme Mustan kanssa tulla viidellä vaikka se oikeasti oli neljän askeleen linja. Ekalla kerralla tulikin ristikolle pienellä hypyllä, joten se viisi oli hyvä. Viimeinen askel tosin oli aika pieni. Tarkoituksena olla kiusaamatta ponia ja helpottaa osaa tehtävistä sille. Pointtina oli, että jos tulee hyvällä hypyllä ristikolle, niin saa toki mennä neljälläkin, mutta ei tarvi väkisin yrittää jos mahdotonta, silloin mielummin tulee vähän lyhyempänä ja viidellä.

kevyesti menee 75cm, pitäis vaan luottaa itseensä (ja poniin)

Keskilinjan pikkupystyä hypättiin vinoon ja vaihdettiin sillä suuntaa. Tässä toin ekoilla kerroilla ihan liian jyrkässä kulmassa, jolloin Musta vain puski ohi. Tätä vinoon hyppyä tultiin rauhallisella ravilla.
Lopuksi kaikki putkeen eli aloitettiin oikealta keskilinja, jonka jälkeen pääty-ympyrä ja vasemmalle pysty-pysty -linja (taas tuli hyvin viidellä). Päädyn kautta ravissa pikku vino-hyppy ja pysty-okseri -linja, tällä kertaa mekin osuttiin siihen neljällä askeleella, kun tultiin hyvällä hypyllä ristikolle ja oikeasti ratsastin loppuun asti sekä lähdin hyppyyn mukaan. Ei ollut edes vaikea, jes! Päädyssä vielä raviin ja vinohyppy. Olin tosi tyytyväinen vikaan rataan ja niin oli Robbykin.
Korkeudet ei olleet huimia, okserit n.70-75cm ja isompi pysty linjan päässä vajaa 80cm. Tuntui itseasiassa aika matalille.

Perjantaina poni sai ansaitun vapaan (ja olikin hirveä sadekeli, niin ei yhtään harmittanut vaikkei 'päässyt' ratsastamaan). Vietiin poikia laitumelle tien toiselle puolelle ja muutama tamma viereiselle lohkolle torstain tuntien jälkeen. Katinka oli torstain tunnilla tosi letkeän näköinen ja Anne kertoikin sen liikkuneen koko viikon reippaasti ja letkeästi. Onkin tällä viikolla tehnyt enemmän tunteja kuin viime viikolla.

minivesimatto - ihan oikean veden kanssa.

Lomaillen ja löhöillen

Minä muttei ponit

Kesäkuun ensimmäinen sunnuntai vietettiin tallilla estekisojen merkeissä. Musta oli vähän nuutuneen oloinen, mutta jaksoi tehdä hommansa hyvin ja virkosi loppua kohden. Itse menin ja mokasin ekan ratamme (75cm) aloittamalla hätäisesti ja huonolla tiellä ykköselle, joka johti täysin onnettomaan tiehen kakkoselle ja kieltoon (ei kai kukaan halua päin tolppaa hypätä??) Laineella tuli myös kielto, mutta nyt oli ihan jees etäisyys ja tie, liekö jätin ratsastamatta loppuun asti vai mikä oli ongelma eli hylkyhän siitä tuli. Tosin meillä saa radan jatkaa loppuun asti, että ei siitä sen suurempaa ongelmaa.

kerrankin iso hyppy

kerrassaan tyylikästä..

Jokeri-luokkakin alkoi kiellolla, taas toin huonosti korkealle vesimatto-pystylle. Tokalla yrityksellä yli ja muut menikin sitten ihan nätisti. Vähän muutin suunnitelmiani radalla ja valitsinkin muurin asemesta kapean, siitä kun sai 100pistettä ja muurista vain 80p. Tosin jäi nekin saamatta, kun Musta tuli vähän löysänä ja pudotti. Hävittiin Hennalle ja Epronille 140 pisteellä, joten ei olisi se kapean pisteetkään auttaneet.

vesimatto.. no ei se pysty nyt niin korkee ollukaan miltä ensin näytti

ja laineella..

 Kaiken kaikkiaan kisoista jäi tosi hyvä fiilis, omista mokista huolimatta. Poni hyppää tosi kivasti ja rehellisesti nykyään, vielä kun saisi itsensäkin hereille ja yhtä luottavaiseksi.

 

75cm ratapiirros. Esteet oli samoilla paikoilla myös jokerissa

Maanantaina alkoi päiväleirit, joten löhöilin itse kotona ponien puurtaessa hommiaan useamman tunnin päivässä. Keskiviikkona käväisin nopeasti Mustan selässä, mutta oli todella väsynyt eikä jaksanut edes laukkaa pyörittää kunnolla, joten tyydyin nopeaan suoristeluun käynnissä ja eteen-alas ravailuun.
Perjantain ponit sai vapaaksi ja lauantaina ratsastin Mustan kangilla läpi ajatellen seuraavan päivän koulukisoja. Musta oli vieläkin vähän väsyneen oloinen, joten ratsastin vain pikaisesti läpi. Suoristusta ja taivuttelua olisi tarvinnut kyllä enemmänkin. Katinka verkkaili itseään parilla lastentunnilla ja sen jälkeen Henna ratsasti sen kisafiiliksiin.

Kissamies mittailee itseään Katinkaa vasten..

Sunnuntaina Hyvinkäälle Russimestaruuksien ensimmäiseen osakilpailuun. Henna starttasi Katinkalla verkaksi C-merkin (71% ja risat) voittaen kyseisen luokan (ylpeä omistaja pääsi hakemaan palkinnon) ja teki kelpo suorituksen myös C:2:ssa (70%) vieden ykköstilan ja avaten pistetilinsä huippupisteillä. Tästä on hyvä jatkaa.
Radat meni lähes kuten oli suunniteltu ja Henna teki tasaista työtä sekä huippuhyvät tiet!
Musta oli vielä väsyneen oloinen eikä jaksanut yhtään pidentää askelta, muuten ihan ok. Juuri ennen mun suoritusta alkoi sataa ja tuomareille tuotiin sateenvarjo, mitä Musta sitten halusi pelätä. Vaikka varjo poistui suorituksen ajaksi jäi tuomarille jalkojen päälle sadetakki, mikä oli Mustan mielestä tosi kammottava. Radalla se ei sitten oikein suostunut menemään tuomaripäätyyn ja vaikka toisessa päädyssä tekikin ihan siistiä työtä (mitä nyt ratsastaja meni taas kilometrin liian pitkillä ohjilla) oli prossat alle 56 (ihme että edes niin paljon..)
Ei tunnu oikein luonnistuvan meillä noissa ulkokoulukisoissa, maneesi on näköjään se meijän juttu ;)

Maanantaista keskiviikkoon Musta ahkeroi taas leirikäytössä mun lepäillessä kotona..

supersuorittajat!

Jes jes jes!

Jotain jo opittu..

Tiistaina Musta meni kaksi tuntia (alkeis- ja jatkotunti), joiden välissä huili yhden tunnin verran. Katinka meni vain yhden tunnin ja senkin ilman satulaa, kun joku ötökkä (paarma?) oli käynyt nappaamassa ponirukalta palan pois kainalosta ja siinä oli melko iso turvotuspatti. Ja tietenkin patti oli juuri siinä kohtaa, johon satulavyö tulisi.
Onneksi patti laski vähän liikutuksessa ja kylmäyksessä vielä lisää. Suihkin siihen myös tervalaastaria, jotta reijät ei houkuttaisi muita ötököitä.
Mustan ratsastin tuntien jälkeen nopeasti eteen-alas laukassa ja ravissa. Oli ihan selkeästi väsynyt eilisestä, joten onneksi oli nopeasti yhteistyöhaluinen niin ei tarvinut kauan mennä.

on se komee..

Keskiviikkona hypättiin erikoisesteitä. Kasattiin kentälle vesimatto, molemmat portit, laatikot, laineet, muuri ja kapea este. Yhtään 'normaalia' estettä ei ollut. Harjoitus aloitettiin matalalta portilta (n.40cm), josta Anne vielä pudotti puomin alas, jotta varmasti kaikki pääsee vaikka kävellen yli. Siitä jatkui linja okserille, jonka alla oli keltaiset postinlaatikot. Ja okserikin tultiin ensin ihan pystynä. Kaikki meni hyvin, Orhidee otti oikein jättiloikkia, kun huomasi että esteiden alla on jotain.
Kun kaikki oli tullut pari kertaa hyvin, tultiin laine portille päin ja siitä kaareva linja okserille. Jos hevonen kovasti epäröi laineella, sai jättää okserin väliin ja mennä suoraan uralle, mutta muistaakseni kukaan ei näin tehnyt.
Muuri tultiin oikeassa kierroksessa pikku portin takaa (uralta) ja iso portti vasemmassa kierroksessa laatikko-vesimatto -linjan välistä. Laatikko-vesimatto linja oli pitkähkö 3 askelta, Mustan kanssa tultiin pari kertaa neljällä (tai kolmella ja puolella). Tässä oltiin vielä vetoapuna Orhideelle, jotta se pääsisi varmasti vesimaton yli. Laine hypättiin jossain vaiheessa toisestakin suunnasta, on toiselta puolelta punainen, toiselta sininen.
Musta oli ihan super, ei epäröinyt kertaakaan yhdellekään esteelle vaan meni kaikki ihan suiht-vaan. Tai siis minä en epäröinyt, talven valkut tuottaneet tulosta.

kuva harjoituksesta

Lopuksi hypättiin rataa, joka jokaisella oli vähän erilainen (Orhidee ei hypännyt rataa, kun oli hienosti päässyt jo kaikista yli niin pääsi pois. Nuori hevonen kuitenkin).
Mun rata oli iso portti (portilta päin) -> pikkuportti-okseri -linja -> muuri ja kaarevalinja pikkuportille -> laine ja kaareva okserille -> vesimatto - punaiset laatikot -linja.
Kapean tulin erikseen ennen kuin aloitin radan, koska jouduin odottamaan vuoroani (hyppäsin viimeisenä, niin Anne sai nostettua mulle esteitä. Esim. muuri oli 85cm) ja herättelin pikkuhypyllä ponia.
Rata meni hyvin, lopuksi vain jouduin tulemaan pari kertaa vesimatto-laatikot linjaa, jotta tulisi kolmella ja sitten vielä toisesta suunnasta, josta tulikin ihan helposti kolmella. Jes!!
Suvi oli Katinkalla tunnilla ilman satulaa, kun patti oli vielä sen verran suuri. Ensin oli tarkoitus, että ottaisi vain muutaman hypyn ja menisi vasta seuraavana päivänä tunnille, mutta poni kulki nätisti ja Suvi pysyi hyvin menossa mukana ilman satulaa, joten hyppäsivät koko tunnin. Muuri oli n.75cm ja meni senkin ihan kyselemättä, ihan super-poni. Ja Katinka on todellakin ennen pelännyt ja jännittänyt kaikkea vähänkin poikkeavaa, tosin mikään näistä ei ollut varsinaisesti uusi este Katinkalle, kun vesimattokin oli Anzun vanha sininen (mustaa Katinka ei ole koskaan vielä hypännyt). Sanoinkin Suville, että kiitä Hennaa, kun aikoinaan teki niin ison työn ponin hyppäämisen kanssa.
Tunnista jäi tosi hyvä fiilis ja voin näin ollen luottavaisesti hypätä sunnuntaina 75cm ja 60-90cm jokeriluokan, ehkä jopa niitä 90cm esteitä ;)

Torstaina Mustalla oli vapaata ja perjantaina yksi lastentunti, itse en käynyt ollenkaan paikalla.
Lauantaina puunailin ponin rauhassa, tein kentällä töitä käynnissä (suoristuksia), muutamia ravisiirtymiä ja pätkät laukkaa ylitaivuttaen, kun oli kovin jäykän oloinen kaulastaan. Muutamat laukanvaihdot ja lopuksi ravia eteen-alas. Vasemmasta oikeaan vaihtaa tosi kivasti, oikeasta vasempaan meinaa kaatua vasemmalle ja tulee hirveä kiirus..
Musta oli melko väsyneen oloinen, liekö helle jo uuvuttanut sen.. Yöksi hain tarhaan, jotta lepäisi paremmin seuraavan päivän kisoja ajatellen. Illalla rakennettiin vielä rata seuraavan päivän kisoja varten ja rupesin jo miettimään jokerirataani.. jotenkin ei vaan osaa yhtään arvioida kuinka monta hyppyä kerkiää tekemään 45 sekunnissa.
Katinka oli myös pedikyyrissä aamusella. Sai jatkaa vielä samoilla popoilla joissa kantahokit kiinni. Auttaa hyvin jalkaa, kun on ollut ne muutamat lievät kaviokuumeet.

"Vasen ranne suoraan, oikea pohje vähän edemmäs ja liikkuu.."

Kouluvalkun antia..

Maanantaina vielä saikkuilin (käden takia) ja riensin tallille jo yhden jälkeen. Heitin ensin Missin ja varsulin tarhaan Katinkan seuraksi, joka näytti ahtaneen itsensä täyteen heinää ja seisoi vain hyvin täyden näköisenä heinäkasan äärellä, ei siis tarvinut antaa päiväheiniä vaan aamun kasat oli riittäneet enemmän kuin hyvin. Anne siis pienellä lomareissulla ja Pete on aamulla ruokkinut nämä tarhakolmoset muiden huidellessa laitumilla. Katinka ei ainakaan ennen Juhannusta pääse laitumelle, josko vielä silloinkaan (ainakaan koko päiväksi), ettei vaan saa taas kaviokuumetta.
Mustan saalistus laitumelta sujui helposti, meno tuolla poikajengissäkin näyttää rauhoittuneen ja heposet makaili tyytyväisenä kun marssin laidunta kohti. Ruohossa makailu ei kyllä Mustaa ollut puhdistanut, joten kunnon hinkkaus ennen kouluvalkun alkua oli todellakin tarpeen. Tehokolmikkokin saapui tallille ja pääsi heti hommiin (Missin karsinan ja tarhan siivous yms.)

Kerkesin käpsytellä ja ravaillakin muutaman kierroksen ennen Pilvin saapumista ja pääsimme aloittamaan suoraan työnteon. Ensin ympyrällä käynti-laukka-käynti siirtymiä, jossa vaan hevonen nopeaksi ja kuulolle sekä rennoksi. Aluksi Musta tuppasi jumittamaan kaulaa ja sain tehdä paljon asetuksenvaihtoja, jotta lähti rentoutumaan. Nostot oli aika suoria, kun vaan muisti tehdä loivaa avoa oikeaan kierrokseen. Välillä peppu yritti seilata turhasti sinne oikealle, mutta napakat avut sai sen takaisin oikealle paikalleen. Kun ponia oli saatu näin verkattua ympyrällä, aloitettiin kolmikaarisella kiemuralla, jossa suoralla käynnin kautta laukanvaihto. Musta rupesi pian ennakoimaan ja mulla oli tiet vähän hukassa sekä sitä myöten suoruus. Ennakoinnin ja sen myötä pienten herneiden-nenuun-vedon takia tultiin pari kertaa ihan vaihtamatta laukalla eli kaksi myötälaukkakaarta ja yksi vastalaukkakaari. Musta on välillä ylisuorittaja ja vetää helposti överiksi kaiken, jos pyydän vahingossa vähänkin liikaa. Mun taas melkein pitää kokeilla ääripäät ennen kuin löydän sen sopivan paineen ja tehon kuhunkin asiaan (ja vaihteleehan se päivittäinkin..) Pitää vaan muistaa nollata tilanne ja tehdä hetki vaikka keskikäyntiä ilman ajatustakaan nostosta..

Kuten otsikkokin kertoi, oikea pohje tuppasi seikkailemaan turhan takana..

Pilvillä oli 'walkie-talkie' eli mulle tuli korvanappi korvaan ja vastaanotin vyötärölle ja Pilvi puhui omaansa. Säästää ääntä huomattavasti, mutta vaati kyllä multa pientä totuttelua..

palkokasvi sieraimessa

Sulkutaivutusharjoittelu aloitettiin voltilla kulmassa - ja argh toi ranne..

Kun laukat saatiin jotakuinkin toimimaan oli vuorossa sulkutaivutus. En ole koskaan sulkua uralla tai halkaisijalla tehnyt, lähinnä vain ympyrällä. Aloitettiin siis käynnissä uralla. Oikeaan oli tosi helppo, kun sinne suuntaan se peppu on muutenkin menossa, mutta vasenkin onnistui yllättävän hyvin kun sain edes vähän juonen päästä kiinni. Tässäkin meinasi mennä yli ja tulla jo ristiaskeliakin mukaan. Sen jälkeen siiryttiin tekemään diagonaalille eli kulman jälkeen käänsin ponin koko-rata-leikkaalle ja sululla kohti kentän keskustaa, josta suoristus ja suoraan pituushalkaisijaa pitkin päätyyn. Tämäkin alkoi sujumaan kun hoksasin miten päin sen hevosen kuuluu siinä kulkea (siis otsa edellä) enkä yrittänyt ylisuorittaa. Itseasiassa diagonaalilla olikin helpompi tehdä kuin uralla kun hommaan sai jotain tolkkua. Samoin oli aikoinaan avotaivutuksen kanssa, uralla Musta rupesi helposti 'nojaamaan' aitaa vasten ja taivutus oli vaikeaa, mutta halkaisijalla taas paljon helpompaa. Ravissakin sujui tosi nätisti, taivutusta olisi voinut olla himpun enemmän, mutta poikitus oli täydellistä ja tahti säilyi hyvin..

sulkutaivutusta diagonaalilla - half-pass

on sillä ihan kiva ravi, kun saa hyvän tahdin ja rentouden

Loppuun vielä eteen-alas kevennykset ja Musta pääsi huilimaan Hennan valkun ajaksi. Sillä aikaa laitettiin tyttöjen kanssa poneja kuntoon (jotka tytöt oli ahkerana haalinut kasaan laitumilta) ja Hennan avustuksella lähdin viemään lapsosia maastoon.
Vetoon otin Oliverin (ihme kyllä, pääsin selkään ilman tikkaita) ja käsihevoseksi Mustan. Henna tuli Epronilla Katinka käsihevosena ja jonon viimeisenä Roventa. Maasto meni tosi hyvin, kukaan poneista ei yrittänyt mitään ja pikku ratsastajat selvisivät mainiosti. Oliverin ravi oli melko isoa, kun on lähinnä poneilla tottunut menemään. Ekaksi pätkäksi piti ottaa kauhukahvasta kiinni, jotta sai jonkinlaista tuntumaa askellukseen.
Myöhemmin heitin vielä toisen maastopätkän Oliverilla, kun Anne oli sen verran myöhässä, ettei ehtinyt ihan koulutunnin alkuun. Niinpä kävimme koulutuntilaisten kanssa vähän ravailemassa maastossa. Oliver oli tosi kiva, kun pääsi paremmin ratsastamaan ilman Mustaa roikkumassa käsipuolessa.