Takaosakäännöksiä.. tai ainakin yritystä

Pilvin valkku

Maanantaina satoi iltapäivästä hiljalleen räntää ja Mustan selkä kastui melko pahasti. Selkä olikin hyvin kosketusarka, joten harjaus jäi vähän vähemmälle. Selkä tuntui myös jäykältä ratsastaen alkeistunnin jälkeenkin, vaikka Venlan jäljiltä Musta yleensä on hyvinkin rento. Ratsastin siis vajaan tunnin ylitaivutellen ja loivia avoja tehden, lähinnä käynnissä muutamilla ravi- ja laukkapätkillä höystettynä. Liikutuksen jälkeen kaivoin lämpögeelin esiin ja hieroin sitä Mustan selkään ja heitin päälle vielä villaloimen.
Ennen tuntia askartelin ht.netin vinkin perusteella (vanha vinkki) mehukatti tölkistä Mustalle eräänlaiset tilsakumit. Valitettavasti homma ei toiminut siltä osin, että nämä mehukatti-pohjalliset lähti ratsastuksen aikana Mustan kavioista. Niin kauan kuin pysyi, ei tilsojakaan tullut. Asia vaatii siis vielä tuotekehittelyä, en ole täysin luopunut toivosta.

Tiistaina Musta meni puomitunnilla Viljan kanssa. Ennen tuntia hieroin vielä lämpögeeliä hieman aristavaan selkään, tänään Musta olikin ollut loimitettuna ulkona, joten selkä oli jo himpun parempi. Tunnin jälkeen taivuttelin Mustaa ja ratsastin avut nopeasti läpi eli ylitaivutusta ympyrällä ja paljon siirtymiä. Venyttelin vielä kaikki jalat ja annoin selälle kevyen hieronnan. Oli jo ratsastaessa parempi kuin edellisenä päivänä, mutta hieman vielä jäykkä. Mimmi venytti Katinkan jalat puomitunnin jälkeen. Katinka meni lisäksi alkeistunnin ennen puomituntia.


Istuva härkä.. eikun poni..

Keskiviikkona tuli Pilvi pitämään valkut, alunperinhän Pilvin piti tulla vasta ensi viikolla, mutta sattuneista syistä tulikin jo nyt. Kerkesin töistä hyvissä ajoin ja viritin Mustalle etusiin Polar Padit. Minulla oli vielä yksi käyttämätön ja yksi vanha, josta tosin on toinen kiinnike jo katkennut. Päätin nyt käyttää näitä tilsakeleillä vain ratsastuksen ajan. Onhan tuossa edestakaisin ruuvailussa vaivaa, mutta pysynee paremmin ehjinä näin.
Valkussa menin kangilla ja Musta olikin tosi hyvä. Kerkesin kävellä ja vähän hölkkäillä tiellä vartin verran ennen omaa vuoroani, joten Musta oli sopivasti lämmiteltykin. Aloitimme siirtymisillä ravin sisällä ympyrällä. Aluksi varovasti lyhennystä ja eteen, vaatien vain nopeaa reagointia. Muutaman kerran Musta intoili vähän liikaakin ja nosti laukan ravin venytyksen asemesta. Pikku hiljaa vaadittiin vähän askeleelle lisää pituutta ei siis suinkaan reippaampaa tahtia. Aluksi Musta lähti vain kipittämään, mutta silloin aina otettiin vähän takaisin päin ja pienellä kokoamisella taas takaset aktiiviseksi ja etuosaa ylös. Kun oli ympyrällä työstetty molempia suuntia, lähdettiin samaa tekemään uraa pitkin ja koko-rata-leikkailla, joissa alkoi jo olla havaittavissa keskiraviakin. Mustahan ei mikään liikeihme ole, joten Pilvi neuvoi keskittymään erityisesti siirtymisiin ravi-keskiravi-ravi, jolloin kouluradalla voi vähän petrata liikkeen vaatimattomuutta.
Pienen huilikävelyn jälkeen jatkettiin samaa laukassa, joka olikin paljon helpompaa. Oikea laukka on aina ollut helpompi koota ja sen huomasi nytkin, mutta myös vasen laukka toimi oikein hyvin. Vähän tuppasi laukassa katoamaan taivutuksesta, jolloin piti ajatella pienen pientä avoa, varsinkin nostoissa. Laukkaa ei tarvinut kauan työstää ja lähdettiin kokeilemaan takaosakäännöksiä. Näitähän olen tehnyt Mustan kanssa todella vähän, aikoinaan erään valmetajan toimesta unohdettiin ne hetkeksi, kun Musta ajatteli liikaa taakse. Vasemmalle alkoi sujua parin kerran jälkeen kivasti (eli kun ratsastaja keskittyi valmisteluun eikä vain roiskaissut menemään), mutta oikealle oli tosi vaikea ja yritelmät muistuttikin enemmän 'napakäännöksiä'. Positiivista on se, että Musta kyllä polkee nuo käännökset eikä pyri ruuvaamaan (mitä Katinka aikoinaan harrasti erittäin paljon). Teimme sitten hetken 'ympyrällä' takaosakäännöstä pidemmän pätkän kerralla, jotta molemmat meistä saisi jutun juonesta kiinni. Pikku hiljaa alkoi oikeallekin tulla oikean tyyppistä askellusta.
Ihan lopuksi otettiin vielä vastalaukkaa samalla tavoin kuin useissa he A:n ohjelmissa on (tämä oli tälläinen he A:n kouluohjelmiin pohjautuva treenikerta) eli pitkällä sivulla laukkaa -> kulma leikkaa -> keskiympyrän puolikas vastalaukalla ja ennen kulmaa vaihto käynnin kautta. Sama homma sitten toiseen suuntaan. Tämä oli ihan iisiä, niin kauan kun vaan itse pysyin balanssissa. Heti jos vähän heilautin kättä tai jalkaa teki Musta vaihdon myötälaukkaan. Vähän huomasi ponissa jo väsymystä, kun laukat ei meinannut enää kunnolla nousta pienistä avuista. Musta olikin melko hikinen ja kaikkensa antaneen oloinen, mutta samalla tyytyväinen. Loppuravit vielä kevyesti eteen-alas venyttäen ja sen jälkeen pikku käppäilyt tiellä. Tallissa vielä venytin vähän selkää makupaloilla. Valkusta jäi tosi hyvä fiilis ja Musta oli rento, avuilla ja ryhdikäs. Pilvikin sanoi, että on ryhdikkäämpi kangilla ja varsinkin nuo keskiaskellajit sujui paremmin kuin kesällä. Kangesta Musta varmasti saakin paremmin tukea keventää etuosaansa. Kiva huomata, että peltolaukkailusta kangilla on ollut se hyöty, että Musta uskaltaa tukeutua ja liikkua kankea kohti eikä yritä paeta sitä.

 

 

Talllissa huomasin, että ketjun oikea koukku oli hieman hiertänyt ihoa rikki Mustan suupielestä, pitää vähän vääntää tuota koukkua ulospäin. Ketjukin on himpun pitkä (miten voi olla noin pitkä ketju 10cm kokoisessa kangessa??)

Puomeja, puomeja

Suoruuden metsästystä

Sunnuntaina Musta meni yhden lasten alkeistunnin, jonka jälkeen Anne piti mulle ja Hennalle puomitunnin. Verkattiin itsenäisesti sen aikaa, kun Anne auttoi lapsia hoitamaan ponit pois. Musta olikin jo lämmitelty, mutta Epron ei. Taivuttelin käynnissä ja ravissa avoilla ja ympyröillä ja Musta oli tosi pehmeä ja innokas. Hennan pikkusisko Aino 'pakotettiin' mun kameran taakse ja saikin ihan kivoja kuvia otettua. Meillä oli 3 kahden puomin 'sarjaa'. Yksi leveyshalkaisijalla, yksi pitkän sivun suuntaisesti ja yksi koko-rata-leikkaalla. Näitä mentiin putkeen koko ajan kevyessä ravissa. Tarkoitus säilyttää tasainen tahti ja pitää hevonen suorana puomeilla (ja niitä ennen ja niiden jälkeen) sekä taivuttaa hyvin kulmissa. Musta puski aluksi vähän pohkeiden päälle, varsinkin koko-rata-leikkaalla ja leveyshalkaisijalla. Pikku hiljaa sain sen kunnolla pohkeiden väliin ja käännöksetkin onnistui ilman puskemista suuntaan tahi toiseen. Kun vielä sain keskivartalon tasaiseksi ja kädet rennoksi alkoi leveyshalkaisijatkin onnistua ilman vääntyilyä ja puskemista mihinkään. Lopuksi tehtiin vain leveyshalkaisijalla olevia puomeja peräkkäin aina suuntaa vaihdellen. Tarvittaessa pysähdys tai hidastus puomien jälkeen jos ponit yritti puskea johonkin suuntaan tai ei tulleet kunnolla pidätteestä läpi. Välikäyntien aikana Anne siirsi uran vieressä olevia puomeja kauemmaksi toisistaan ja tultiin näitä kahta puomiväliä laukalla. Taas piti pitää poni suorana ja laukata vain tasaisessa rytmissä eteenpäin. Musta olikin jo ihan jees eikä pahemmin yrittänyt laukassakaan nojailla mihinkään. Ihan lopuksi Anne käänsi jälkimmäisen kavaletin pystyyn ja laittoi puomin päälle. Ja saman rytmin piti säilyä ja vain tulla suora. Oli tosin vähän epämiellyttävää hypätä noinkin matalaa estettä koulujalustimilla..

Ratsastuksen jälkeen Musta pääsikin suoraan kengitykseen. Kengittäjän mukaan säteet on vähän matalat, mutta ei mitenkään hälyttävät ja mistään sädemädästä tms. ei näy merkkiäkään. Ja täytyy myöntää, että kyllä ne vuolun jälkeen näytti jo paremmilta. Lopputalven Musta saa nyt olla ilman Polarpadeja, katsotaan löydänkö ensi talveksi sille uudet vai mitä kehittelen tilsojen varalle.

Maanantaina Musta meni lasten alkeistunnille ja itse ratsastin ensin tiellä avoja ja sulkuja sekä hieman pohkeenväistöjä. Käynnissä ja ravissa poni toimi kivasti, mutta laukassa yritti venkoilla ja puskea ties minne. Menin sitten kentälle kun koulutuntilaisilla oli juuri välikävelyt menossa ja tein laukkatyöskentelyä ympyrällä. Loppuravitkin sain tehdä vielä kentällä ja Vertsu teki loppukäynnit. Tunnin jälkeen venyttelin Mustan jalat ja kylmetin etuset. Oikea puoli oli aavistuksen jäykempi, mutta ei paha. Takaset venytin sekä suoraan, että vinoon.

Tiistaina Musta meni sekä lasten tunnin, jonka aikana itse pidin toisella kentän puolikkaalla alkeistuntia Epronin ja Katinkan ratsastajille, sekä jatkotunnin jolla menivät puomeja. Itse ratsastin nopeasti tuntien jälkeen hevosen reippaaksi, pyöreäksi ja suoraksi. Aavistuksen punki oikean pohkeen päälle, mutta ei ollenkaan paha. Olinkin antanut Veeralle leikkimielisen ukaasin raippakäsittelystä, jos päästää ponin lintsaamaan tunnilla, sen verran suuren työn tein sunnuntaina noilla puomeilla.

Mulla jotenkin tosi järkyttynyt ilme..

Keskiviikkona ratsastin Mustaa vajaan tunnin verran tehden paljon siirtymiä, jotta saisin ponin nopeaksi pohkeelle. Aluksi reilusti ylitaivutusta ympyrällä käynnissä ja ravissa ja sen jälkeen nopeassa tempossa käynti-ravi siirtymiä ponin saamiseksi nopeasti reagoivaksi. Musta pysyi kivasti pyöreänä ja rupesi toimimaan hetken työskentelyn jälkeen kivasti. Otin vielä muutaman siirtymän laukkaan sekä käynnistä että ravista ja annoin sen jälkeen laukata hetken pidempänä. Muutenkin pyrin pitämään ponin työskennellessä hyvin matalassa muodossa, mutta en järin pitkänä. Parit peruutukset vielä ennen loppuraveja. Treeni oli tarkoituksellisesti kevyt ja nopea läpiratsastus sekä ponin herättely silmällä pitäen seuraavan päivän Robertin estevalkkua.
Henna ratsasti vielä Katinkan nopeasti ja poni oli oikein reippaan ja hyvän näköinen. Oikeastaan ensimmäistä kertaa Henna sai Katinkan ihan rehellisesti venyttämään eteen-alas, mikä ei todellakaan ole helppoa. Ponilla tuppasi kyllä laukannostoissa keittämään, kun Henna vaati pysymään pyöreänä eikä heittämään turpaa johonkin yläilmoihin. Harmi, että oli pimeää eikä kameraa mukana, oli oikeasti tosi makean näköistä menoa. Myöhemmin kuulinkin, järkytyksekseni, että Katinka oli kyseisenä päivänä vedellyt tarhassakin menemään pukkilaukkaa Mustan kanssa. Musta kyllä silloin tällöin hilluskelee, mutta en muista koska Katinka olisi viimeksi liikkunut tarhassa muutakuin heinille tai jonkun hampaita/kavioita väistääkseen!!

notkea poni, porkkanan perässä tehdään lähes mitä vain..

Viikko pulkassa

Eiku liukurissa..

Sunnuntaina meni iso joukko pellolle hankitreeniin. Me tyydyttiin Mustan kanssa vain käppäilemään siellä ja toimimaan kameramiehinä. Toiset meni vähän edeltä ja Musta vaikutti tiellä innostuneelta, kun näki pellolla laukkailevia hevosia. Hangessa tyytyi kuitenkin vain seisomaan paikoillaan vaikka toiset laukkaili ihan vierestä ohi (sain kivoja kuvia Päivin ja Mimmin kameroilla) eli vähän väsyneen oloinen oli. Eikä mikään ihmekään, kun torstaina ja lauantaina hypättiin ja kentälläkin on vähän hankea. Otin lopuksi ihan muutaman askeleen ravia hangessa, mutta Musta ei ollut yhtään innostunut. Käytiin sitten maastossa vähän matalamassa hangessa (vanha polku vähän näkyi) ravailemassa ja ottamassa pikkupätkä laukkaa. Venyttelin etuset kevyesti.
Kun kaikki hepot oli takaisin tarhoissa ja saaneet päiväheinät, painuttiin taas porukalla pihatto-pellolle jatkamaan aitojen tekoa. Päivi, Riina ja Emma veti lankakeriä, Mimmillä lankakerän lisäksi kätösissään Wissy jonka selässä Vertsu istui. Mercikin piti ottaa kiinni, kun meinasi karata tielle. Anne ja minä kiinniteltiin langat paikoilleen. Isolla porukalla päästiinkin yhdellä kierroksella ja saatiin kerralla kaikki langat. Aikaa meni silti ja alkoi vähän hämärtää, onneksi Dinon treenit oli peruttu (Eve Helsingissä, enkä jaksanut itse lähteä), joten saatiin homma lähes valmiiksi. Metsästä otin muutami kuusenoksia Katinkan karsinaan.
Dinokin tuli tällä kertaa pellolle juoksentelemaan, vaikka kävikin välillä tarkistamassa olisiko tallilla joku joka voisi päästää sen sisään.

Jasmin ja Katinka vuonna joskus.. kun ei ole tuoreita kuvia, saatte tyytyä arkiston aarteisiin..

Maanantaina kävin töiden jälkeen vielä shoppailemassa joululahjoja ja ehdin tallille vasta vähän kuuden jälkeen. Musta oli kipitellyt lasten alkeistunnilla ja itse taivuttelin tunnin verran kentän päädyssä pääty-ympyrällä, kun lopulla kentällä oli koulutunti.
Koska Musta on taas helposti ruvennut työntämään takapuoltaan sisälle (varsinkin oikealle), tein ympyrällä avoa. Vasempaan kierrokseen ei ongelmia, mutta oikeaan oli Mustan mielestä tosi vaikeaa, varsinkin laukassa. Käynti-ravi siirtymissä toimi ihan ok. Lopuksi eteen-alas ravissa.
Illalla sainkin melko myöhään viestin, että aamulla pitäisi mennä jo 5.15 töihin (normisti menen kuuteen). Jäi yöunet vähän vähiin..

Tiistaina ihan tappopäivä töissä ja hyvä kun jaksoin raahautua tallille. Musta onneksi kipitteli lasten alkeis-jatko tunnilla ja perustunnilla. Itse kävin tosi nopeasti ratsastamassa vain eteen-alas ja aika loppuikin hieman kesken, kun seuraava tunti alkoi. Musta oli kuitenkin melko hyvä, hieman väsyneen oloinen (edellisellä tunnilla paljon vastalaukka-harjoituksia).

Keskiviikkona kävimme vähän hangessa pellolla ravailemassa ja laukkailemassa. Mimmi tuli Katinkalla mukaan ja varsinkin Katinka oli ihan innoissaan. Musta innostui vasta kun laukkasimme rinnakkain. Menimme melko kevyesti eikä luntakaan ihan hirmu syvästi ollut (alle polven jopa Katinkalle), ponit eivät edes hionneet. Loppuravit eteen-alas kentän ympärys tiellä.
Musta oli hajottanut edellispäivänä toisen Polar Padin (älkää kysykö miten, kun en ymmärrä), joten leikkasin sille uuden. Jätin tällä kertaa vähän isomman, jotta ei uppoaisi niin helposti sinne kavionpohjaan. Vaan kuinkas kävikään.. hetken päästä se jo oli siellä, en vaan tajua mitä teen väärin?? Katinkalla on toiminut tosi hyvin, sillä menee kaviota vasten vain osittain, tosin siltä ei saa kavioita putsattua ilman, että ruuvailee nuo irti, mikä on aika hirveä homma.. Mutta Padit toimii, varsinkin Katinkalla tosi hyvin.. ehkä koitan Mustalle ensi kerralla leikata vähän pienemmiksi noita.

hiihtisvauhtia vuodelta 2010

Torstaina yli 12h työpäivän jälkeen (matkoineen) en jaksanut innostua kunnon ratsastelusta. Onneksi lauma tallityttöjä oli viikottaisella tunnillaan ja innostui kovasti hiihtis-ajatuksesta. Musta siis liukurin eteen ja menoksi. Oli kyllä säikkyvinään pimeässä ties mitä, vaikka normaalisti ei kyttäilekään mitään. Anne 'ajoi' Wissyllä samaan aikaan ja Mustaankin saatiin vähän enemmän vauhtia kun otettiin Wissyä kiinni. Loppuravit Vertsu liukurissa ja loppukäynnit viltin alla ja vetäen heiniä ponitarhalla liukurilla. Musta on ihan pro näissä työheppajutuissa, malttaa seistä paikoillaan ja tehdä hommaa rauhassa.

Perjantaina Musta oli aamusta aikuisten tunnilla ja illalla pidin töiden jälkeen itse yhden tunnin (jossa ei Musta kyllä ollut). Olin ihan poikki, enkä jaksanut Mustalle tehdä mitään vaan tein tunnin jälkeen suoraan iltatallin. Katinkakin sai vapaapäivän, vaikka niitä yritän vähän vältellä sillä, kun jäykistyy niin helposti.

Palikkainen ihanainen 2008?

Palautteluviikko

Josta tulikin turhan rankka..

Kisojen jälkeisenä päivänä on hyvä mennä kevyesti, mutta ei jättää missään tapauksessa liikuttamatta, vaikka meidän tallilla hepat tarhaileekin koko päivän. Musta pääsi lämmittelemään lasten alkeistunnille, jonka jälkeen itse verkkasin ponin vielä eteen-alas ravissa ja parissa laukkapätkässä. Musta oli kovin jäykän oloinen vielä lasten tunnin jälkeenkin, mutta vertyi ratsastettaessa melko nopeasti. Ratsastus oli mun osalta tosi pikainen, koska viikonlopun pikkuyskä äityi kisoista niin pahaksi, että äänikin meni. Pihisten sain päivän aikana kuitenkin itseni ymmärretyksi jopa töissä..

Tiistaina Musta meni kaksi tuntia (alkeis-jatko ja normitunti), joista jälkimmäisellä hyppäsivät pientä rataharjoitusta kavaletti(+puomit) korkeudella. Jälkimmäinen tunti oli melko nopea tempoinen eli lähes koko ajan ravia (ja myöhemmin laukkaa). Vasta kun alkoivat lopussa tulla ratana, pääsi vuoroaan odottelevat hetkeksi huilaamaan. Tunnin jälkeen hyppäsin itse muutaman kerran, samaa radan tynkää, ristikko vain nostettiin pystyksi (koko-rata-leikkaan alussa ristikko eli pysty, josta loiva kaarre kavaletille -> 4 laukkaa toiselle kavaletille kaartaen -> toisella koko-rata-leikkaan alussa kavaleteista 1 askeleen sarja, josta loiva kaarre okserille ja okserilta pystyi jatkamaan taas tuolle ristikolle. Oletattavasti tämä epämääräinen selitys tarvitsisi kuvan tullakseen ymmärretyksi.) Menin radan putkeen muutaman kerran, Musta oli vähän pohkeiden päälle etenkin tiukemmissa kaarteissa, mutta ei kovin pahasti. Olinkin asiasta varoittanut Mimmiä, joka Mustalla tunnilla hyppäsi, joten Mimmi keskittyi erityisesti ratsastamaan kaarteissa avut läpi. Hyppyjen jälkeen vielä rento eteen-alas venyttely ensin laukassa ja sitten reippaassa ravissa. Hengitys meinasi kyllä salpautua hyppyjen aikana, kun yskä ei vieläkään ole antanut periksi ja äänestäkään ei ole paljon tietoa (lääkäriaika keskiviikko-iltapäivällä). Viileä ilma ei edesauta asiaa. Ratsastuksen jälkeen Mimmi kylmetti Mustan etuset ja heitin vielä yöksi linimentit ja lämppärit jalkaan.

Katinka meni vain yhden tunnin (alkeis-jatkon), joten ohjasajoin sen pikaisesti sen jälkeen. Oli vähän myös jäykän oloinen vielä eikä mielellään hakeutunut eteen-alas, joka onkin kyllä vaikeampaa ohjas-ajaen kuin selästä käsin. Lopuksi oli melko vertyneen oloinen ja Vilja teki vielä loppukäynnit selästä käsin, jonka jälkeen poni pääsi puunaukseen.

Pojat hienoissa takeissaan - jakohihna ei ole enää ehjä, kun joku nimeltä mainitsematon (*köh Merci köh*) söi toisen puolen siitä poikki. Oli erittäin kätsy kapistus taluttaa kahta koiraa yhtäaikaa..

Keskiviikkona kävin lääkärissä kuulemassa, että minulla on kurkunpääntulehdus ja saamassa antibioottikuurin sekä silmien-pyörittely-katseita sen johdosta, että olen ollut töissä.. Apteekin kautta pikavisiitti tallille, jossa Mustan nopea ratsastus. Musta ei halunnut yhtään keskittyä ratsastukseen, kun kentällä oli vielä edellispäivän esteet, joten tulin kavaletteja muutaman kerran saadakseni ponin edes jotenkin kuulolle. Sarjaa tulin molemmista suunnista ja toisesta Musta yritti väkisin ottaa kaksi askelta sen yhden asemesta, keskustelinkin Annen kanssa ja kuten olin jo arvannut, oli hän vähän pidentänyt väliä nuorille heposilleen. Toisesta suunnasta Musta meni kyllä oikein mallikkaasti yhdellä. Lopuksi vielä muutaman kerran yksittäinen pysty sarjan viereiseltä pitkältä sivulta (jota tiistaina en hypännyt ollenkaan eikä tuntilaisetkaan ehtineet), johon osui tosi kivasti askeleet. Muutaman hypyn jälkeen ponikin malttoi keskittyä ja sain taivuteltua ympyrällä matalassa muodossa, jonka jälkeen vielä eteen-alas ravit. Sen jälkeen laitoin vielä ponien safkat valmiiksi myös seuraavaa päivää varten (tälläisiä tapauksia varten olen tuonut pienet kannelliset ämpärit varustettuina ponien nimillä). Yleensähän käyn joka päivä tallilla, joten laitan iltaruuat vasta silloin.
Katinka syö aamuisin vajaan litran kauraa ja iltaisin melassileikettä ja pellavaista (2dl ja 1dl - turpoaa yhteensä pariksi litraksi) sekä muita lisukkeita. Musta taas saa aamuin illoin litran kauraa ja lisäksi iltaisin reilun puoli litraa greenlinea ja desin verran pellavaista (greenline turpoaa n. kolminkertaiseksi). Nämä turvotettavat mössöt tein siis valmiiksi, kun tiesin, etten seuraavana päivänä voi tulla tallille, vaan on parempi viettää päivä punkan pohjalla lepäillen.

Eli torstaina Mustalla oli vapaa ja Katinka oli tunnilla (hyppyjä). Mikään ei muuten ole kipeänä kamalampaa kuin kaksi täyteen ladattua russelia, jotka haluaisi kunnon lenkille ja joutuu purkamaan energiansa sisällä hilluen..

Perjantaina käväisin 'nopeasti' tallilla saikusta huolimatta. Ajattelin, että Musta menee perinteisesti lasten tunnille ja menin reilusti ennen, jotta ehtisin ratsastaa ensin. Musta meni kuitenkin vasta jälkimmäiselle tunnille (ja tuntien välissä tauko), joten puunailin ponin rauhassa ja lähdin maastoon köpsimään. Koska oli jo hämärää, varustauduin heijastinloimella, vaikka metsässä autoja ei liikukaan.. Köpsyttelyn jälkeen menin kentälle, jossa taivuttelin ponia isolla ympyrällä. Ensin ylitaivutusta käynnissä ja sen jälkeen ravissa, Musta väitti taas, ettei voi taipua oikealle yhtään, mutta antoi pienen keskustelun jälkeen periksi. Keskusteluun liittyi muutama pieni pukki ja näytelty provosoituminen kevyestä raipalla huomautuksesta. Musta myös väitti, ettei jaksa polkea laukassa yhtään eli kääntyminen ei voinut onnistua. Suoraan herra kyllä pystyi laukkaamaan. Tunnilla hyppäsivät pieniä kavaletteja ja kävin vielä sen jälkeen selässä ratsastamasa eteen-alas. Marianne pääsi harjoittelemaan jalkojen kylmäystä. Laitoin vielä ponien safkat seuraavalle päivälle valmiiksi, kun tiesin olevani poissa tallilta.

Jos ei tällä näy, niin ei sitten millään!

Lauantaina Mustan piti mennä pari lasten tuntia, itse olin saattamassa rakasta kummitätiäni hänen viimeisellä matkallaan, joten talleilut jäivät käymättä.

Sunnuntaina sain vihdoin opelini huollosta ja sain roudata tavarat ladast vihdoin viimein taas opeliin. Olin kovin väsynyt, joten en jaksanut lähteä tallille ennen Dinon treenejä (jotka meni tosi kivasti) ja treenien jälkeen kello olikin jo niin paljon, että päätin antaa Mustalle toisenkin vapaan samalle viikolle. Dinon treeneissä ei ollut kaikkia koiria paikalla, joten lopussa jäi vielä hyvin aikaa. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja tutustutin Merciä muutamiin esteisiin. Merci tuli muutaman ihan pikku hypyn ja mulkoili vähän putkea. Ei kuitenkaan jaksettu Even kanssa ruveta työntämään putkea kasaan, jotta Merci olisi uskaltanut sinne mennä.. Esteitä enemmän Merciä kiinnosti kaikki hajut mitä hallissa oli.

Maanantaina palattuani virallisesti elävien kirjoihin (ja töihin) päätin viimeisten 'kesäisten' (sääennustusten mukaan) päivien kunniaksi käyttää pehmeää kentän pohjaa hyväkseni ja hypätä Mustalla pienen treenin. Koska oli vielä melko valoisaa, päätin hypätä vähän korkeampaa ja kasasin muutaman esteen kentälle. Pääty-ympyrälle kavalettipalikoista kaksi pystyä, puoli-rata-leikkaalle okseri (maarajaksi pari laatikkoa) ja pitkälle sivulle pysty (maarajaksi kartiot). Koska olen laiska kantamaan yksin esteitä laitoin pystyyn ja okseriin vain yläpuomit ja maarajaksi kevyempiä tavaroita.. Poni nopeasti kuntoon ennen päivän valon katoamista ja selkään. Nopeus oli kyllä kyseenalaista, koska harjat oli lauantain jäljiltä ihan järkyttävässä kunnossa ja niiden siivoukseen meni aikaa..
Verkaksi ympyröitä ravissa ja laukassa, poni rennoksi ja apujen väliin. Aloitin lähes keskellä kenttää olevalla kavalettipystyllä (n.75cm), jonka Musta ihme kyllä tyrkkäsi etusillaan alas. Ylempi kavaletti putosi onneksi sopivasti toisen viereen enkä jaksanut tulla alas selästä, vaan jätin kavaletit matalaksi okseriksi. Ympyrällä toiselle kavalettipystylle, jolla Mustakin (tai ratsastaja) terästäytyi ja päästiin yli ongelmitta. Muutaman kerran hyppyjä ympyrällä molempiin suuntiin, jonka jälkeen toista pystyä ja okseria yli yksittäisenä. Okserille tuli eka kerralla ohi meno, mutta sen jälkeen hyvin yli. Tämän jälkeen pieniä erilaisia ratoja. Ongelmat okserilla kyllä jatkui, Musta tuli välillä ihan kiinni ja hyppäsi kamalan hypyn lähes paikoiltaan tai meni monta kertaa ohi (okei, oli vähän vasemman pohkeen päällä, varsinkin toisesta suunnasta tullessa). Muutaman kerran saatiin kiva linja okserilta pystylle. Viimeisillä hypyillä Musta pääsi yllättämään mut ja veti sen verran rajusti sivuun (okserilla) että tulin tahtomattani alas. Laskin okserin etupuomia ja tein taso-okserista nousuokserin, takaisin selkään ja yli (melko hirvellä hypyllä). Vielä kerran yli hyvällä hypyllä ja linja pystylle (joka myös tippui alas, mutta se ei enää haitannut). Viimeiseksi vielä ilmava hyppy pikku-okserille. Musta oli kovin väsyneen oloinen vapaapäivän jäljiltä ja kun minulle tiistaina selvisi, että lauantain toinen lastentunti olikin vaihtunut puolentoistatunnin estetuntiin en ihmetellyt asiaa enää yhtään. Kuusi hyppykertaa yhdeksän päivän sisään on vähän turhan paljon ja olisinkin jättänyt maanantain hypyt suosiolla tekemättä jos olisin asiasta tiennyt.

kuva harjoituksesta

Tiistaina olin hieman käärmeissäni Annelle, kun ei ollut vaivautunut tuosta lauantaista kertomaan, vaikka maanantaina kerroin että aion hypätä ja vähän isompaa (75-80cm). Niinpä epäsin Mustan menon hyppytunnille vaikka olisivat (kuulemma) hypänneet vain kavaletteja. Sanoin, että poni oli edellisenä päivänä tosi väsyneen oloinen, enkä olisi itsekään todellakaan hypännyt, jos olisin tuosta lauantaista tiennyt. Niinpä tiistaina käytiin Mustan ja Mercin kanssa maastossa kävelemässä (Merci hihnassa), jonka jälkeen menin vielä kentälle taivuttelemaan ponia käynnissä ja ravissa sekä ottamaan muutamat pätkät rentoa laukkaa pitkässä ja matalassa muodossa. Liikutuksen jälkeen venyttelin Mustan jalat ja takana oli havaittavissa selvää kireyttä. Takajalkoja en saanut venyteltyä ristiin, kun ei ollut ketään auttamassa ja Musta ei vaan ymmärrä miksi sen pitäisi nostaa vasen takajalka jos olen itse toisella puolella (ja vice versa), vaikka antaakin tosi nätisti venyttää myös ristiin, kunhan joku muu nostaa jalan sieltä normaalilta puolelta.

Ilmassa taas

Esteitä, pellettejä ja muuta jorinaa

Maanantaina pääsin vihdoin viimein vähän hyppelemään. Annenkin piti alunperin tulla samaan aikaan jollain nuorellaan, mutta aikaa ei sitten riittänytkään vaan alkeistunti läheni uhkaavasti. Kenttä oli muutamasta kohdasta vähän huonompi, joten sijoitin esteet hyville kohdille missä oli tasainen. Melko keskelle kenttää parista kavalettipalikasta pysty, jota pystyi menemään ympyrällä. Toiselle pitkälle sivulle okseri (n.65cm) ja toiselle pysty (n.75cm). Laiska kun olen, raahasin vain yläpuomit ja laitoin maarajaksi okserin alle laatikot ja pystyn alle tötsiä. Pitkä hyppytauko näkyi ja tuntui kyllä omassa ratsastuksessa sekä hevosen menossa. Alkuverkan jälkeen hyppäsin kavaletti-pystyä ympyrällä molempiin suuntiin, niin että sain muutaman hyvän lähestymisen peräkkäin. Laukkojen kanssa ei suurempia ongelmia, mutta lähestymisen kanssa vähän enemmänkin. Sen jälkeen okseri muutaman kerran yksittäisenä ja sitten pysty. Pystylle osuttiin joka kerta melko hyvin, mutta okseri tuli turhan lähelle pari kertaa. Anne kävi kerran nostamassa kolauttamamme puomit alas ja muistutti odottamisen tärkeydestä. Kuvittelin kyllä odottaneeni, mutta paikat ei silti vaan osuneet. Annen muistutuksen jälkeen rupesin oikeasti odottamaan ja vaatimaan sitä Mustaltakin eli turhasta koheltamisesta vähän vauhtia pois ja painoa enemmän takajaloille - johan rupesi paikat löytymään.
Hyppäsin kolmea estette erilaisina rata yhdistelminä pienillä kävelytauoilla höystettynä ja lopetin kun tuli hyvä rata. Musta oli ihan innoissaan kun pääsi pitkästä aikaa hyppäämään ja hauskaa oli mullakin. Hikikin tuli vähän ponirukalle paksussa karvassaan.
Nopean loppuverkan jälkeen tallille odottamaan aloittelijoita (Musta viltin alla), mutta yksi olikin perunut, joten Musta ei mennytkään ollenkaan lasten tunnille. Hoidin ponin pois autettuani ensin aloittelijoita kentälle.
Noilla kolmellakin melko lähelle toisiaan sijoitetulla esteellä sai aikaiseksi ihan mukavia radan pätkiä (4-6 hyppyä).

kuva harjoituksesta

Tiistaina kiitin itseäni maanantain hypyistä, koska kentän pohja oli taas todella märkä ja hypyt eivät olisi enää onnistuneet. Ekalla tunnilla (alkeistunti) pohja oli vielä kohtuullinen, mutta tokalla ja varsinkin kolmannen tunnin kuluessa päädyt alkoi olla jo melko velliä :/
Musta meni kaksi tuntia (ekaa) ja ratsastin näiden jälkeen nopeasti ympyrällä eteen-alas ja ulkoavut kondikseen.
Katinka meni vain yhden tunnin, joten ratsastin itse sen jälkeen tiellä väistöjä, avoja ja laukannostoja, joissa vaadin ponia pysymään pyöreänä. Katinkalla on paha tapa heittää päätä ylöspäin laukannostoissa (tekee sen ravisiirtymisissäkin jos edellinen ratsastaja on vahingossa nykäissyt kädellä siirtymisissä), joten treenattiin vähän kuinka niitä nostoja voisi tehdä ihan selkääkin käyttäen.

Keskiviikkona pienen lumisateen jälkeen valjastettiin Katinka hyötykäyttöön vetämään pellavapaaleja pajan pihasta tallille liukureilla. Eli rintaremmi satulaan ja liinat kiinni. Liukurit liinoihin (kaksi peräkkäin kun yhteen liukuriin mahtui vain yksi paali). Anne ja Henna vielä hyppäsi liukurien kyytin, jolloin pyysin Hennaa hakemaan kypäräni sisältä ja hyppäsin itse Katinkan selkään (jos muutkin kerran menee kyydillä, niin en aio olla ainoa joka kävelee..)
Lopuksi tehtiin vielä kierros tarhojen ohi vähän totuttamaan kesällä tulleita heposia liukureihin. Katinka oli ihan innoissaan taas hommasta vaikka vähän raskasta olikin. Tämän jälkeen Henna vielä ratsasti Katinkan samalla kun itse menin Mustalla. Teimme isoa pääty-ympyrää kentällä (ainoa kohta, jossa ei tullut tilsoja). Henna haki ulkoapuja Katinkan kanssa tekemällä pieniä kulmia eli ratsasti ympyrää enemmänkin kahdeksan-kymmenen kulmiona ja vasta kun poni kääntyi rehellisesti ulkoa ilman että ulkolapa hävisi omille teilleen haettiin taivutusta. Tämän lisäksi koko ajan käynti-ravi siirtymiä. Itse ratsastin Mustalla avoa käynti-ravi siirtymillä. Laukkaa otettiin pikku pätkiä, koska ympyrä alkoi olla jo melko kurainen ja pehmeä. Haettiin siis hyviä siirtymiä. Katinkan kanssa niin, että nosto tulisi myös selän läpi ja poni pysyisi pyörenänä nostoissa. Apuna käytettiin Katinkan satulassa olevaa kauhukahvaa, jonka avulla Henna pystyi lukitsemaan ulkokäden ja estää sen mukaan lähtö ponin rykäistessä päänsä ylös. Vasempaan kierrokseen tulikin muutama ihan siisti nosto, oikea oli Katinkalla selvästi vaikeampi ja se tarjosikin enemmän paikallaan pomppimista. Mustan kanssa tein käynti-laukka-käynti siirtymiä, jotka oli ihan kohtuullisia. Välillä tarvi laukassakin ajatella avoa, jotta sai hevosen 'suoristettua' kaaren suuntaisesti. Loppuun vielä eteen-alas ja nyt Hennakin sai Katinkan venymään oikein hyvin.

Mimmille kiitos kuvasta

Torstaina Musta saikin vapaan, kun itse nukuin turhan pitkät päiväunet töiden jälkeen. Olin vain ihan poikki, enkä herännyt edes puhelimen soidessa.

Perjantaina Musta meni lasten tunnilla puomeja. Itse tein avoja suorilla käynnissä ja ravissa sekä keskityin kunnolla kulmissa kääntämiseen. Toisella pitkällä sivulla oli puomi, joka aina ylitettiin avossa. Laukkaa otin muutaman pätkän molempiin suuntiin ja myös tässä käänsiin avoon puomia ylitettäessä. Loppukäynnit tein maastossa, niin pääsin pois jaloista kun seuraava tunti alkoi. Kenttä oli melko kova ja lanauksen jäljiltä vähän irtomöykkyinen (lanattu pakastumisen jälkeen se kuralillukenttä..) ja tasainen pohja oli uran vieressä, jota siis käytettiin urana. Avot onnistui aika mukavasti ja Musta taipui kivasti, vaikka ei ihan parhaimmillaan ollutkaan.

Lauantaina Musta meni kaksi lasten tuntia, joista jälkimmäisellä puomeja. Itse kokeilin pitkästä aikaa pätkän kangilla, koska viikon päästä VEKARAn kisoissa mahdollisesti ratsastan helppo A:n. Lisätystä käynnistä voidaan kyllä vaan haaveilla, mutta muuten ohjelma olisi ihan kiva. Tässä tarkoituksessa testattiin vähän takaosakäännöksiä, joita ei tänä vuonna ole erityisemmin treenattu. Ihan hyvin meni, Musta ei jäänyt rullaamaan paikoilleen vaan polki hyvin. Tahdin kanssa on vielä vähän hiomista ja itse pitää olla tarkkana etten pidätä vahingossa liikaa ja taivutan vähän rohkeammin.
Katinka teki superisti 4 tuntia, joista Henna meni viimeiset 1,5h puomeja. Oli tosi reippaan näköistä menoa ja tuli jopa siistejä laukanvaihtoja puomeilla, mikä ei todellakaan ole Katinkalla mikään itsestäänselvyys, se raukka kun ei vaihtoja ole koskaan varsinaisesti opetellut. Esteillä kyllä vaihtaa, mutta puomeilla harvemmin. Näin tuli taas todistettua, että vanhakin poni oppii uusia temppuja. Loput 2,5h olikin alkeistunteja (eka puolikas ihan 4v. talutusta), joten paukkuja tuntui ponille vielä jäävän ja oli oikein reipas viimeisellä tunnillaan Hennan kanssa. Henna vielä venytti ponin jalat tunnin jälkeen.

Tyhjennettiin lisäksi Katinkan ja Mustan karsinat turpeesta ja laitettiin nappulaa tilalle eli ponit pääsevät nyt testaamaan olkipellettiä. Dinolle ja Mercille se ainakin tuntui maistuva turhankin hyvin, toivottavasti Katinka ja Musta tyytyy heiniinsä ja jättää pelletit rauhaan. Tällä hetkellä tallissa on kolmenlaista kuiviketta (tai oikeastaan neljää), joita käytetään yhdessä ja erikseen. Kylmän puolen karsinoissa on turpeen päällä olkea ja lämpöisellä puolella osalla turvetta, osalla pellavaa turpeen päällä ja Katinkalla sekä Mustalla nyt testauksessa tuota olkipellettiä.

Kovin paksua kerrosta ei näin ensi alkuun laitettu, jotta hajoaa nopeammin. Pellettiä pitäisi aloittaessa laittaa maks viisi senttiä ja lisätä viikon ajan päivittäin, jotta saadaan kunnon patja. Näillä kahdella saattaa patjaantumista kyllä hidastaa se, että molemmat on tosi siistejä karsinoissaan, mutta katsellaan ja raportoidaan (vaikka itse harvoin noita karsinoita siivoankin).

Tässä vielä vertailun vuoksi kuvasatoa (kännykkälaatu) turve-, turve-pellava- ja olkipellettikarsinoista.

Blogioksennus

eli piiitttkäään viikon (tai viikkojen, ups) purkausta

Lauantaina Musta meni kaksi lasten tuntia, joista ensimmäisen ilman satulaa. Kentän pohja melko liukas näin kesäkenkäiselle, joten lähinnä käyntiä pienillä ravipätkillä höystettynä. Itse menin hetken kentällä, mutta pohja oli sen verran epämiellyttävä, että lähdin nopeasti takaisin tallille. Anne ehdotti, että lähtisin hänen ja Pauliinan mukaan maastoon (Orhidee ja Vysti ratsuina). Menimme kiipeilemään läheistä ylämäki-alamäki pätkää, jossa pystyi keskellä lumisella kohdalla tosi hyvin pystyssä ihan kesäpopoillakin. Mentiin reilu tunti ja hauskaa oli. Pääasiassa käynnissä, mutta pätkiä ravia ja pari mäkeä jopa laukassa (rauhallisessa). Musta innostui vähän turhastikin, kun on pitkään joutunut menemään tosi rauhallisesti. Pienet ilopukitkin irtosi ja olisi irronnut lisääkin jos olisi vähänkin antanut ohjaa. Onneksi mäki oli sen verran jyrkkä tuossa kohtaa, jotta pukit olisi paljon tuntuneet.
Liikutuksen jälkeen venyttelin vielä Mustan etuset kunnolla.

Sunnuntaina sain vihdoin oman menopelini alle talvirenkaan, vaikka ponien kanssa vielä sileillä mennäänkin. Tästä johtuen myös tallille meno jäi melko myöhäiseksi ja ratsastuskin rajoittu reiluun puoleen tuntiin ylämäki-alamäki pätkällä. Pimeässä en viitsinyt alkaa laukkailemaan, joten mentiin lähinnä käyntiä ja pari pientä ravipätkää. Musta olisi kyllä mennyt kovempaakin.
Henna kävi päivemmällä päästelemässä Katinkalla vähän reippaammin toisten kanssa ja poni oli ollut ihan innoissaan.

rullaatirullaati, Musta syksyllä 2008

Maanantaina käytiin taluttelemassa lapset maastossa tutulla ylämäki-alamäki pätkällä. Katinka oli oikein reipas ja sain melkein juosta sen ja Epronin perässä. Tunnin jälkeen menin Mustalla kentällä parikymmentä minuuttia ja taivuttelin lähinnä käynnissä. Muutaman pienen ravisiirtymän uskalsin ottaa.

Tiistaina Musta oli yhdellä tunnilla, jossa menivät alatiellä pohkeenväistöjä. Sulalla alatiellä uskasin itse ottaa muutaman laukkapätkänkin tunnin jälkeen perus eteen-alas ravailun lisäksi. Ratsastuksen jälkeen venyttelin kaikki jalat kunnolla, eteen - taakse - ristiin yms.

Keskiviikkona molemmat ponit sai taas nauttia vapaapäivästä kun itse shoppailin kaupungilla superhalpoja hokkeja (ensi talveksikin varastoon) ja Katinkalle talvipopot.

Torstaina ratsastelin tarhassa vähän ravia ja laukkaa, lähinnä vain 'uraa' pitkin ponia pyöreäksi. Nean ja Simpan kanssa käytiin vielä ylämäki-alamäki lenkillä köpsimässä kesäkenkäisillä. Pätkät mentiin hölkkää ja vähän kun jätti väliä Simppaan, niin pystyin Mustalla ottamaan muutaman laukkapätkäkin. Tosin ponihan otti vähän turhasti paineitai tästä hommasta ja takaisin tultiin vain ravia, kun poni ei suostunut enää kävelemään.
Dinon treenit oli nyt viimeiset tälle vuodelle Korkeavireellä. Mentiin tosi kivaa rataa, jossa oli puomi, muuri ja hyppyjä sekä putkia. Keinua ei voitu radan sisällä ottaa, kun Dino ei suostunut sille menemään ilman hihnaa. Sunnuntaina Dinon treenit jatkuu VAU:lla, jossa käydään sunnuntaisin marras-tammikuun ajan. Korkeavireellä jatketaan taas tammikuun puolesta välistä. Oli pakko ottaa joulutaukoa jo nyt, kun töissä menee lähes päivittäin ylitöiksi, vaikka ei olla vielä joulussakaan. Ei vaan yksinkertaisesti jaksa lähteä enää iltasella ajelemaan takaisin Lahteen ja koiratreeneihin.

vanhojen kuvien arkistokaivelu jatkuu.. Palikka ja Katinka 2007

Perjantaina köpsöttelin vajaan puolituntia maastossa muutamilla ravipätkillä ja yhdellä reippaahkolla laukkapätkällä (vasenta pitkästä aikaa kunnolla). Lähes kaikki lumi ja jää on sulanut, joten ei hirveästi haitannut menoa, vaikka kengittäjä ei vielä kerennytkään Mustaa ja Katinkaa ottaa käsittelyyn (vaikka piti). Maanantaina ois sitten ponskien vuoro.
Odotellessani tuntilaisia valmiiksi ehdin tehdä tiellä siksak-pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa. Tämän alkuverkan jälkeen Musta menikin lasten tunnille, jossa oli kuulemma laukassa oikein reipas (menivät puomeja).
Tunnin jälkeen ratsastin Katinkan. Oli aluksi tosi nihkeä liikkumaan mihinkään, joten otin ratsastusloimen pois epäillessäni ponilla olevan turhan lämmin. Joko niin tai raipan vapaa tie ponin kankulle sai rouvan jalatkin vihdoin liikkeelle. Käytin hyväkseni tarhassa (jota taas käytettiin kenttänä oikean kentän ollessa todella liukas) olleita kavaletteja ja ratsastin Katinkaa reippaasti eteen (lähinnä 'uraa' pitkin, koska keskemmällä on melko pehmeää ja raskasta) vaatien kuitenkin pyöreyttä ja rentoutta. Vasemmassa kierroksessa oli melko pahasti oikean pohkeen päällä eli yritti punkea aitaa vasten. Mila tästä jo edellispäivänä varoittikin.. Nean tullessa tarhaan pyysin kääntämään yhden kavaletin pystyasentoon ja hyppäsin tämän hurjan kokoisen (45cm) esteen muutaman kerran molemmista suunnista. Olipas hauska hypätä Katinkalla pitkästä aikaa, viime kerrasta on useampi vuosi jo.
Siirryin tielle tekemään siksak-pohkeenväistöjä ja sain vihdoin myös oikean pohkeen kunnolla läpi. Kunnolla lämmennyt poni sai vielä ratsastusloimen niskaan ja pääsi 'jäähdyttelemään' alkeistalutukseen.
Tunnin jälkeen letitin harjan, jotta pysyisi edes jossain kuosissa kaulakappaleen alla. Harjan loppuosa on vihdoin viimein alkanut kasvaa takaisin ja toivoisin sitä olevan jäljellä vielä keväälläkin (tai jopa hieman pidempänä!)

viimeisimpiä hyppelöitä Katinkalla.. vuodelta 2008?

Lauantaina Musta meni kaksi lasten tuntia ja sen jälkeen jatkoin itse samaisessa tarhassa ratsastusta hakemalla ponin pehmeäksi ja pyöreäksi käynti-ravi siirtymisillä. Muutaman laukannoston jälkeen siirryin maastoon (pois seuraavan tunnin alta), jossa otin pari pitkähköä laukkapätkää. Musta oli hieman väsyneen oloinen eikä innostunut juurikaan edes kotiin päin laukatessa. Tässä ollaan nyt menty useampi viikko melko kevyesti, joten en yhtään ihmettele ettei kolmatta tuntia jaksa tehdä töitä (vaikka lastentunnit onkin melko kevyitä, mutta tarhan pohja taas kohtalaisen raskas ratsastukseen) ja laukkakunto varsinkin on vähän huonontunut laukkatauon takia. Takaisin tullessa tein vielä tiellä siksak-pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, joissa Musta oli oikein kivan oloinen. Venytin vielä etuset ennen kuin poni pääsi tarhaan ja päiväheinille.

Sunnuntain oli syyspäivä hevostenhoitajille ja talkoolaisille. Osa lähti aamutunnin jälkeen maastoon ja me muut jäimme tekemään 'kisarataa' kentälle. Neljä identtistä rataa rinnakkain, tosin meidän aikuisten piti antaa tasoistusta lasten joukkueelle ja ratamme oli hivenen pidempi. Anne oli jakanut joukkueet mahdollisimman tasaisiksi ja kaikki sai toivoa haluamaansa ponia vaihtoehdoista Katinka, Epron, Roventa. Minä olin jo Mustan varannut aikuisille. Valitettavasti Vilma ei ehtinyt mukaan karkeloihin, mutta joukkueemme sai vahvistusta Neasta ja Riinankin oli pakko kiivetä 'satulaan'. Radalla oli pujottelua, pari pientä hyppyä, raipan ottamista ja laittamista yms. askellaji vapaa. Joukkueen ankkurit ratsastivat oman pätkänsä jälkeen vielä kierroksen vesilasi kädessä (ja tästä täytyy kehua, että mun lasi oli täysimpänä maalissa). Ehkä hieman noloa myöntää, mutta junnut pesi meidät aikuiset 3-0 eli ei ne mitään tasoitusta olisi edes tarvinut. Ja ratahan ratsastettiin tietenkin ilman satulaa. Voittaja joukkue otti vielä kisan keskenään valitsemillaan hevosilla. Musta oli jo turhasti innostunut hommasta, joten varoitin Annikaa pitämään ohjat kunnolla käsissä tai perä saattaisi lentää. Perä pysyi kyllä maassa, mutta Musta ei oikein pysynyt omalla radallaan ja mitä useampi pätkä mentiin, sitä leveämmäksi kävi Mustan tie. Neaan Musta tosin teki lähtemättömän vaikutuksen (mutta keneenpä ei tekisikään). Katinka oli ainoa, joka sai ratsastajia tiputettua, kun pari tyttöä ei ollut varautunut ihan niin hienoon hyppyyn. Onneksi siinä sattui vain tyttöjen ylpeyteen ;)
Makkaranpaiston jälkeen vielä laittelin ponien iltasafkat valmiiksi ja sen jälkeen kurvasimme koirien kanssa Nastolan uumeniin VAU:n hallille ja Dinon toisiin agilitytreeneihin tällä viikolla.

Eve saikin astua remmiin pitkästä aikaa ja Dino pääsi tuttuun halliin, jossa ei kuitenkaan olla hetkeen käyty. Rata oli aika mielenkiintoisen näköinen, keinun käskin jättää ihan suosiolla väliin ja pujottelua sanoin että voi koittaa, mutta olisi parempi jos menisi ensin irtona. Ykkösesteenä oli rengas, jota Dino pari kertaa mietti, putki rykelmällä tuli vauhtia koiraan, mutta kepit ei oikein ottaneet sujuakseen (Dinon mielestä riittää jos menee sen 8-9 keppiä, ei kai niitä kaikkia kahtatoista tarvi joka kerta mennä??). Jokainen pääsi vuorollaan menemään radan pari kertaa ja putket oli kyllä Dinon mahtisuorituksia joka kerta, uskomatonta miten putkivarma siitä on tullut, kun ekoilla kerroilla ei suostunut putkeen menemään ollenkaan. Lopuksi käytiin vielä Even kanssa tekemässä kepit hihnassa (ja ilmankin) muutaman kerran, jotta ei jää mieleen se väärä tapa. Keinun ohittaessa ohjasin Dinon vielä sille ja meni tosi hyvin. Ensi viikolla Dino todennäköisesti jo rennompi kun muistaa paikan paremmin. Sovittiin myös yhteinen treeniaika parin viikon päähän lauantaille Korkeavireen hallille, jossa pääse Mercikin tutustumaan agilityn maailmaan muutakin kuin katsojan osassa. Mercille pitää kyllä nostaa hattua, kun jaksaa aina kärsivällisesti odottaa Dinon treenit.

tunteeko joku tämän Herran? Vinkki: ei ole Dino!

No nysse tuli

Joulu - eikun talvi

Maanantaina nyrhin Katinkan illalla, kun oli kerrankin kuiva (ei sadetta) eikä edes hikinen tuntien jäljiltä (tunnit syysloman takia jo päivällä). Jätin muutaman millin pituisen karvan eli en vedellyt ihan paljaaksi. Katinka jaksoi seisoa todella nätisti, vasta lopussa alkoi kyllästyä (samoin minä), joten toinen puoli tuli vähän epäsiistiksi, ehkäpä korjailen jälkiä joku päivä..
Musta pörisi karsinassa, kun sen edustalla siinä käytävällä seisottiin, mutta Katinka otti jo konkarin tavoin ihan rennosti. En edes korvia sulkenut pumpulilla. Tein perinteisen kokovartalo -klippauksen eli vain pää ja jalat jäi karvaiseksi. En jaksanut mitään kuviota suunnitella peppuun ja se olisikin näyttänyt melko karseelta kun karva oli niin pitkää, ehkä sitten seuraavan klippauksen myötä kuvioin lautaselle jotain..

Molemmat ponit siis oli päivällä lasten tunnilla ja ennen Katinkan klippausta maastoilin kevyesti Mustalla ja tein kentällä hieman kokoamisia. Otin myös pätkät vasentakin laukkaa jo. Hoidin Mustan karsinaan ja käärylöin jalan vielä lämppärillä ennen Katinkan käsittelyä. Katinka saikin nyt talliin kevyen tallitoppiksen ja ulos sitten fullneck fleecevuorinen sadeloimi. Kaivellaan niitä toppaloimia esiin sitten kun tulee pakkasia.. Tein vielä ajankulukseni iltatallin, kun Anne oli Jokimaalla jotain luentoja kuuntelemassa, niin ei tarvinut enää väsyneenä ruveta metsästämään hevosia tarhoista.


Tässä vanhempaa kuvaa nakuponista. En jaksanut uutta ottaa, kun jälki ei niin siistiä ollut ;)

Tiistaina ohjasajoin Katinka ennen lasten tuntia, melko rennosti eteen-alas. Tosin maiskuttaa ei oikein voinut eikä raippaakaan käyttää, kun Orhidee oli kentällä ja otti vähän kierroksia heiluvasta raipasta. Katinka sitten yritti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja meni melko löntystäen. Vilja talutteli Mustaa sen aikaa kentän vierellä ja Katinkan juoksutuksen jälkeen pääsi Vertsu vielä ratsastamaan ennen tunnin alkua ja itse ehdin työstää hetken Mustaa. Tein vähän takapään väistöjä käynnissä ja muutamia ravisiirtymiä eli kevyttä lämmittelyä heposelle.
Tunnilla menivät aika paljon laukkaa, mutta lähinnä oikeaa (muutamat kerrat tuli Mustalla väärä laukka), joten itse ratsastin tunnin jälkeen vain nopeasti eteen-alas ravissa ja kävin tekemässä loppukäynnit maastossa. Venyttelin vielä etuset kunnolla ja käärylöin vasurin.

Keskiviikkona suurin osa tallin heposista rokotettiin, myös Katinka ja Musta, joten vapaa päivä ponskeille. En edes mennyt tallille, kun sisko paukahti Tampereelta päiväksi kyläilemään, niin vietin aikaani porukoilla siskon kanssa.

Torstaina kevyt maastoköpsy Mustalla, Katinka ja Vertsu käsihevosena. Laitoin Katinkalle varmuuden vuoksi sivuohjat, niin ei heti syöksy ensimmäiseen pusikkoon. Vertsu oli ihan innoissaan ja yritti vähän ehdotella jo laukkaakin (joo ei!). Katinka sai tulla nöpöhölkkää kun Mustan kanssa käveltiin ja sitten vähän reippaampaa ravia kun Mustan kanssa hölkättiin. Oli melko kylmän tuntuista kun muutama aste jo pakkasta. Tiekin oli melko kova ja ruohoisat kohdat huurteessa ja liukkaat kesäkenkäisille. Onneksi oli pehmoisiakin pätkiä hölkötellä. Takaisin kääntyessä yritti molemmat ponit lähteä laukkailemaan ja oli melko tuskaiset hetket pidätellä niitä molempia ja Vertsu vaan nauroi.. Onneksi lopulta molemmat rauhoittui ja päästiin vielä ravailemaankin.

Hyvä kevyt liikunta vapaapäivän ja rokotuksen jälkeen molemmille. Itselle meinasi kyllä vilu tulla, kun en ilman satulaa uskaltanut lähteä tuon käsihevospariskunnan kanssa. Tuntemattomille tiedoksi, että Vertsulla on ikää 4 vuotta, mutta laukkailee jo itsekseen kentällä Katinkalla. Ohjaus on välillä vielä vähän hakusessa, mutta intoa riittää..

Super-agilitykoira korvat höröllään

Ehdin vielä ennen Dinon treenejä käydä ostamassa Mustalle talvipopottimet ja Kärkkäisen kautta kurvattuani mukaan tarttui myös jo pitkään ostoslistalla ollut nahkainen satulavyö. Kerrankin löytyi tarpeeksi kapea, jotta irtopanssarikin vielä mahtuu (kun ihan panssarivyötä en halua). Equitaren musta nahkavyö ja vain 36 euroa!
Dinon treenit meni ihan sika makeasti. Meitä oli vain kaksi (tämä oli korvauskerta siltä yhdeltä peruuntuneelta kerralta), joten ehdimme tehdän paljon juttuja ja ihan rauhassa. Eka radan puolikas meni vikaa estettä lukuunottamatta nollille, vaikka muutama sähellyskin tuli. Vikasta hypystä (pituus) meni aluksi ohi, kun tulin liian lähellä. Dino tarvii tietyillä esteillä hirveästi tilaa, jotta ei mene ohi.
Pujottelut otettiin ensin yksin ja sen jälkeen toinen radanpätkä alkoi niistä. Dino muisti pujottelun hyvin ja lähti kahden hypynkin jälkeen hakemaan hyvin kepeille ja sain itse jäädä melko taakse. Sitten toinen radanpätkä, joka tosiaan alkoi pujottelusta ja jossa monta nopeaa ja hankalaa kohtaa (koitapa itse ehtiä suoran putken toiseen päähän ennen koiraa, vaikka saatkin ottaa varaslähdön, ei vaan onnistu tuon salaman kanssa!). Kun sain oman ohjauksen kohdilleen, Dino meni tosi hyvin.
Lopuksi vielä vähän keinua, joka alkaa jo sujua melko mukavasti. Koko rataa ei tällä kertaa tehnyt, kun noita puolikkaita mentiin sen verran paljon. Siis tosi hyvä fiilis jäi treeneistä, Dino vaan oikeasti paranee kerta kerralta ihan hurjasti. Tietty asiaan vaikuttaa sekin, että itse opin pikku kikoilla kertomaan koiralle paremmin mihin mennä, mutta on se vaan hieno agilitykoira!

Perjantaina iloksemme satoi ensilumi ja töistä saikin liukastella kotiin kesärenkailla. Mulla tosin sen verran hyvät renkaat, ettei pahemmin ongelmia ollut. Mutta nuo kesärenkaat Mustan alla kyllä aiheutti ongelmia. Päivällä oli kentällä vielä joten kuten voinut ravaillakin, mutta illalla kun lähdin maastoilemaan (tai yritin lähteä) ilman satulaa oli tilanne jo melko toivoton. Tallin ohitiellä menee melko paljon liikennettä, joten lumi oli siloittunut oikein liukkaaksi vaikka alla oli ihan hiekka. Kentällä sitten köpsöteltiin vielä hetki ennen kuin luovutin ennen paleltumista. Miten taas tuntuukin ihan muutamakin aste tosi kylmältä? Tosin olin istunut satulassa jo 1,5h maastossa Vystillä eli ehkä olin jo valmiiksi hieman kohmeessa. Lisäksi Mustalla on jo sellainen pörröturkki ettei se sitä lämpöään pahemmin luovuta ilman satulaakaan mentäessä. Ponilla olisi kyllä ollut virtaa mennä, vaikka päivällä olikin lasten tunnilla ollut köpsimässä.

Söpö Palikkainen ekana kesänään

Etana Etana näytä sarves

Onko huomenna poutaa?

Torstaina kävin taas maastossa köpsöttelemässä tutun lenkin ja vähän hiekkakuopalla siirtymisiä ja kevyttä taivuttelua. Nea ohjasajoi Simppaa samaan aikaan. Musta meni vielä yhdelle tunnille, jossa pari laukka pätkää. Oli kuulemma ollut reipas. Henna oli hoitanut pois ja satula oli kyllä pyyhitty kurasta, mutta nostettu sitten kurainen vyö siihen päälle.. Yöksi linimentit ja lämppäri.

Dinon treeneissä tehtiin melko hankalaa rataa. Tiukkoja kääntymisiä, esteiden 'väärältä' puolelta hyppyjä (eli takaakiertoja tulosuuntaan nähden), pujottelu tyhjään kulmaan yms. Puomilla meni kontakti hyvin ja pujottelutkin sujui parin harjoittelun jälkeen. Dinolla oli vähän turhastikin vauhtia ja sai pari pientä hepulikohtausta, joissa yhden aikana kävi pelästyttämässä itsensä keinulla. Keinua tehtiinkin sitten lopussa, jossa meni hihnassa kyllä hyvin alku jännityksestä päästyään.
Rataa tehdään aina aluksi parissa pätkässä ja vasta lopussa koko rata. Koko rata meni ihan hyvin, ei nyt nolla-suoritus, mutta ei tainut mennä kuin yksi este väärin. Melko hyvin mun vähäisellä ohjauskokemuksella. Ja Dino selvästi nautti!

Perjantaina kerkisin köpötellä maastossa ja kentällä puolisen tuntia ennen lasten tuntia. Kentällä muutamia siirtymiä ja kevyttä taivuttelua. Musta kivan rento. Tunnilla oli ihan reipas, teimme vain käynti ja ravityöskentelyä. Pidin siis lasten tunnin Annen taas hurvitellessa Horse Showssa.
Ponit sai painua takaisin tarhaan ja lähdin vielä viemään Merviä, Mariannea ja Leneä maastoon. Foriolalla taas. En vieläkään tunne oloani täysin kotoisaksi Fon kyydissä, mutta yhteistyö alkaa sujua. Käynnissä ja ravissa ratsastin pyöreäksi melko matalalle kaulalle. Laukassa meinasi innostua vähän turhasti, varsinkin kotiin päin tullessa.
Maaston jälkeen hain Katinkan ja Mustan sisään ja laitoin Mustalle linimentin ja lämppärin yöksi. Oli liikutuksessa ihan puhdas.

Ruskakuvaa - Palikka syksyllä 2007

Lauantaina Musta meni aamusta 2 tuntia. Toinen melko kevyt perustunti, vähän ympyröitä ja puomeja käynnissä ja ravissa. Muutama ympyrällinen oikeassa laukassa (vasen on vielä varmuuden vuoksi pannassa). Toinen tunti oli alkeistunti maastossa eli käyntiä ja ravia talutuksessa. Lähdin itse taluttamaan Mustaa ja toiseen käteen sain Epronin, kun ratsastajaa vähän jännitti. Pojat onneksi toimii talutuksessa vierekkäinkin hyvin. Anne vaan juoksutti meitä melkein kaikki ylämäet, hiki tuli. Maasto oli siis melkein kokonaan pieniä ylä- ja alamäkiä. Tämän jälkeen autoin nopeasti hoitamaan Katinkan pois (raukka oli ihan hiksa, pakko klipata pian vaikka onkin tosi märät kelit) ja menin sitten Mustalla vielä kentälle vajaaksi puoleksi tunniksi venyttelemään käynnissä ja ravissa. Laukassa otin muutamia siirtymiä (käynti-laukka) molempiin suuntiin. Vasempaan tosin vain yhden noston. Jalka oli aamulla vähän lämmin, mutta saattaa johtua lämpökääreestä, kun ei kerennyt olla ulkona kauaa ennen tuntien alkua.
Venytin kaikki jalat. Etuset venyi hyvin ja Musta rentouttaa ne tosi nopeasti ääriasentoon. Pikku hiljaa olen lähtenyt nostamaan jalkoja kevyesti ääriasennossa. Takajalat venytin suoraan ja siitä ristiin ilman jalan laskemista maahan (Mila auttoi pitämään jalkaa kun vaihdoin puolta). Oikea oli aavistuksen jäykempi, ei tullut niin hyvin eteen kuin vasen. Ero oli kuitenkin melko mitätön. Molemmat venyi hyvin ristiin. Laitoin vielä linimentin vasuriin ja lämppärin päälle. Yöksi saakin jäädä ilman lämppäriä.

Sunnuntaina kevyesti kokoamista Mustalla kentällä. Maastossa ensin alkukäpsyt ja pätkä ravia. Kentällä ympyröillä vähän lyhyemmässä ja korkeammassa muodossa mitä hetkeen on tehty. Ei turhaa prässäystä vielä, haussa vain rentous ja pyöreys. Musta liikkui mielellään ja oli innokas. Vasen kierros oikeaa heikompi. Muutamat laukannostot ja neljännesympyrällinen laukkaa kerralla.

Mustis blingblingeissään..

Toiveaiheet on jo käsittelyssä, aluksi teen kahdesta eniten ääniä saaneesta aiheesta. Kirjoitukset tarvitsee vielä kuvat paikoilleen (uusia ja arkistoista), joten menee viikonlopulle (tahi ensi viikolle) ennen lopullista valmistumista.

Ei paljon naurata

Mutta onneksi hymyilyttää jo

Lauantaina Musta meni ilman satulaa -tunnille, jonka jälkeen lähdin satuloidulla hevosella maastoköpsylle. Kentällä tein muutamia siirtymiä ja pätkät oikeaa laukkaa sekä taivuttelin paljon käynnissä ja ravissa. Taivutuksissa ihan reilusti ylitaivutusta kaulalle ympyrällä molempiin suuntiin. Oli melko hyvä, hieman jäykähkö vasempaan. Ajoittain käynti tuntui hieman epätahtiselta, mutta parempaan suuntaan ollaan selkeästi menossa. Jalan kylmetys vielä liikutuksen jälkeen.

Sunnuntain löhösin kotona ja ponit sai nauttia vapaapäivästä.

Maanantaina köpöttelin maastossa puolisen tuntia ja hieman taivuttelua kentällä ennen kuin Musta meni lasten tunnille. Hieman oli vielä epätahtinen, lähinnä vasempaan kierrokseen käynnissä. Lasten tunnin jälkeen ohjasajoin Katinkan, vain ravissa eteen-alas venyttelyä. Eteen-alas venyminen alkaa sujua liinaten jo oikein mukavasti. Välillä pitää pehmeyttä hakea vasta-asetusten kautta, mutta kivasti poni alkaa itsekin tarjota rentoa, pitkää ravia. Kävin vielä nopeasti ratsastamassa myös Mustan eteen-alas ravissa.

kuva 3 vuoden takaa.. hanskat näyttää hyviltä, vieläköhän ne on ehjät/tallessa??

Tiistaina köpsyteltiin taas maastossa puolisen tuntia, meillä on tietty tien pätkä, jota käymme kävelemässä ja joka kerta menemme mäkeä hieman pidemmälle ylös. Olen vähän vältellyt mäkiä, koska niitä pitää aina tulla myös alaspäin, joka saattaisi olla jalalle vielä turhan rankkaa. Hiekkakuopalla teimme vielä pätkät takapään väistöjä ja ravisiirtymisiä. Venyttelin kaikki jalat kysyttyäni ensin Annelta voiko mahdolliselle vamma jalalle olla jotain haittaa venytyksistä. Anne sanoi, että nykyään suositaan venytyksiä vammoihin jo hyvinkin nopeasti, jolloin mahdollisesta arpikudoksesta tulee joustavampaa ja kestää myöhemmin paremmin käyttöä. Kaikki jalat venyi ihan nätisti, ei oikeastaan jumeja ollenkaan. Vasempaan etuseen laitoin vielä linimenttiä ja yöksi lämppärin. Kylmetys vaihe on nyt ohi ja ruvetaan hoitamaan lämmöllä (vammaan viikko kylmetystä, sen jälkeen lämpöä - nämä ohjeet fysioterapeutilta).

Keskiviikkona samanlainen ratsastus kuin tiistaina, ilman satulaa tosin. Käynti oli tosi hyvää eikä yhtään epätahtista. Laukkaa en vieläkään ottanut, vaan tyydyin lyhyisiin ravipätkiin ja kevyeen eteen-alas venytykseen lopuksi. Olen pikkuhiljaa alkanut ratsatamaan ravit melko lyhyenä ja koottuna, tarkoitus siirtää vielä enemmän painoa taakse. Loppuun aina lyhyet eteen-alas venytykset. Jalkaan taas linimentti ja lämppäri.

2008 Katinkan kantakirjauksessa. Onpas se punainen..

Alkaa onneksi näyttää pikku hiljaa paremmalta tuon jalan kanssa. Kevyttä liikuntaa se selvästi tarvitsee, koska vapaapäivien jälkeen ei ole parempi, välillä jopa huonompi. Joskus on ennen liikutusta vähän nestettä jalassa, muuten ei tunnu mitään. Tämä ja ensi viikko vielä tarkoitus ottaa rauhallisesti, ensi viikolla vähän kerrassaan rasitusta lisäten ja pikku hiljaa laukkaa mukaan ottaen. Ensi viikon lopulla ehkä muutama matala hyppy jos kelit sallii (= kenttä edes jota kuinkin kuiva).

Hiihtistä huhtikuussa

Kyllä, kiitos lumisateiden!

Lauantai oli harvinainen päivä, kun ei ollut yhtään tunteja. Kaiveltiin kentällä 'ojia' vapaiksi ja Pete aurasi kaikki lumet pois. Maa on vielä jäässä ja muutamassa kohdassa isot lätäköt, mutta ainakin oli pitoa. Ratsastin Mustalla vajaan tunnin, enimmäkseen käyntiä aurinkoisessa päädyssä ja käynnistä ravisiirtymiä. Kokosin hieman hetkiksi ja venytin sen jälkeen eteen-alas. Muutaman neljännesympyrällisen uskalsin ottaa laukkaakin. Auringon laskiessa (puiden taakse piiloon) ilma viileni sen verran, että kentän pinta alkoi kovettua, joten Katinka sai vapaa päivän. Alun perin oli tarkoitus sitäkin vähän liikuttaa.

Sunnuntaina Musta meni alkeistunnilla ja sen jälkeen menin itse tunnille. Teimme hidastuksia käynnissä ja niiden onnistuessa lähdettiin pienestä hidastuksesta pohkeenväistöön, jossa piti sitten ratsastaa eteen (ei kovempaa tahtia vaan askelta pidentäen) ja myöhemmin vielä siirtyä raviin. Musta oli ihan äimänkäkenä noista askeleen pidennyksistä väistössä, kun ei sillä raukalla pahemmin sellaisia ole tehty. Katinka meni kaksi tuntia, joten en viitsinyt enää itse liikuttaa. BOT:sta ei nähdäkseni ole suurempaa hyötyä ollut (joskaan ei haittaakaan). Sunnuntaina BOTitin Mustan selkää pari tuntia ennen tuntia (ja tein kevyitä venytyksiä porkkanalla), mutta mielestäni selkä ei ollut yhtään lämmin kädellä koetettaessa. Kitiman selkä on aina ollut ihan selkeästi lämmin BOTin jälkeen.

Maanantaina lunta tuli ihan kunnolla, joten kaivettiin vielä hiihtiskamat esiin. Vedin Siiriä Katinkalla ja poni oli innoissaan. Tosin liukuri keräsi kaikki lumet ja oli huomattavasti raskaampaa kuin viimeksi (jolloin kitkaa ei ollut liukurin alla juuri ollenkaan). Mila teki Katinkalla vielä loppukävelyt. Musta oli aamupäivällä ollut tunnilla ja olikin mukavan pehmeä. Menin kentän 'ympärillä', kun oli lunta sopivasti. Alatiellä pääsi hyvin laukkaamaan ja Mustakin innostui. Loivat mäet menin eteen-alas venyttäen ravilla. Pajan ikkunoista näki vielä hyvin heijastuksen, että kuinka alas venyttääkään. Loppukäynnit käytiin tien toisella puolella stekkaamassa pääseekö laidunten ohi maastoon. Hyvin pääsi. Tuli kunnon pitkät loppukäynnit kerrankin tehtyä. Venyttelin vielä jalat, oli ihan ok ja rento. Tosin takajalkojen ristiin venytyksessä Mustalla kesti hetken tajuta, että oikeasti haluan sen 'väärän' jalan käteeni (eli vasemmalla puolella ollessani oikean). Musta kun aina nätisti tarjoaa takajalkoja ylös jos etusia on ensin nosteltu eikä voinut ollenkaan ymmärtää miksi en sitä jalkaa huolinut mitä tarjosi. Tajusi kyllä lopulta, mutta hetken kesti. Juttelin Miljan kanssa BOTista ja ihmeteltiin miksei Mustalla lämmitä. Syyksi epäilimme paksuhkoa karvaa, joka ei lämpöä päästä tuntumaan pinnalle (siis kätöseeni) asti ja mahdollisesti sitä, että käytän BOTia yleensä ilman toista loimea.

Näin lumista meillä oli maanantaina (ja Mustan pää)

Tiistaina Eve onneksi kerkesi treeneihin, koska harjoituksena oli pientä 'pyöritystä' (takaakiertoja ja välistävetoja yms.) ja lopuksi pari nopeusrataa eli haettiin koirille vähän vauhtia suht simppeleillä radoilla. Dino teki 'ympyrällä' takaakierrot ja välistävedot tosi hienosti ja molempiin suuntiin yhtä helposti. Eli ainakaan se ei ole toispuoleinen.

Keskiviikkona ratsastin Mustalla reilun puolisen tuntia alkeistunnin jälkeen. Alatiellä muutama pätkä laukkaa, sitten tarhassa lisää (siellä ok pohja, tosin 'ura' alkoi jo tulla liukkaaksi). Tarhassa rentoudesta ei oikein meinannut tulla mitään, kun Fortuna veteli viereisessä tarhassa kirjaimellisesti pieru-pukki-laukkaa. Musta olisi ilmeisesti tahtonut liittyä mukaan riekuntaan. Jätin seisomaan käytävälle jääkääreen ja BOTin kanssa (tällä kertaa villaloimi siinä päällä) siksi aikaa kun itse juoruilin Annen kanssa sisällä. Jalasta on patti pienentynyt lähes kokonaan pois, mutta nyt alkanut kerätä hieman nestettä. Lähtee liikutuksessa ihan kivasti pois, mutta kaivoin taas lumikääre-tykötarpeet esille.

Tänään BOTitin selkää puolisen tuntia ennen ratsastusta (nyt ehkä jo aavistuksen tuntui lämpöä ristiselän tienoilla). Tein kentällä käynti-ravi siirtymiä ja rentoa eteen-alas venyttelyä. Tarhassa koitin pari laukka pätkää. Musta oli tunnilla jossa tekivät taivutuksia eräänlaisella kolmikaarisella kiemurauralla ja parit laukkapätkät vielä lopuksi tarhassa. Mahduinkin vielä viimeiselle tunnille, jossa hain vain eteen-alas ravissa ja vähän taivutusta pääty-ympyröillä. Muutama laukannosto tehtiin toisella sivulla ja Musta oli hyvin pirteä (ja yritti ennakoida nostoja). Ennen laukkoja nostin vähän ylös ja kasempaan, lopuksi taas kunnon venytykset eteen-alas. Hieman varoi pohjaa, mutta muuten oli mukavan rento ja jaksoi hyvin kantaa itsensä (ne pätkät mitä pitikin). Pari pukkiakin tuli aluksi kun vaadin reagointia pohkeelle ja huomautin raipalla. Pukit tekee hyvää selälle, kunhan pohjaan tulee hyvä pito, niin pitää päästää irtojuoksemaan ja pukittelemaan kunnolla. Tunnin jälkeen BOTitus (villaloimen kanssa) ja lumikääre.

Jee!

Ilmat on kurjia, mutta ponit toimii..

Mustan jalka alkaa olemaan aika normaali. Ei ole yhtään ep eikä aro muutenkaan. Rauhallisesti kuitenkin vielä mennään. Torstaina meni rauhallisella 'alkeistunnilla' jossa mentiin lähinnä suoraan eli ei ympyröitä. Pari laukkapätkääkin oli ja hyvältä näytti (ja myös innokkaalta). Katinka meni lapsilla (no joo, yli 11v. tytöt jo on..) ja Tuuli sai sen kulkemaan oikein hienosti. Oli mukavan rennon ja tehokkaan näköinen sekä pyöreä. Hyppäsin kuitenkin vielä tunnin jälkeen selkään ja tein tiellä siksak-väistöjä ravissa ja käynnissä. Tuuli käveli vielä reilun puoli tuntia loppukäyntejä tietä pitkin edestakaisin, olisi varmaan kävellyt kauemminkin, mutta halusin hoitaa ponin pois ennen viimeisen tunnin loppumista. Tallissa venytin sekä etu- että takajalat Katinkalta, takaa oli vähän kireä.
Mustan jalan kylmetin tunnin jälkeen ja laitoin jäägeeliä. Patti tuntuu vielä pienenä ja vähän lämpimänä (kylmetyksen jälkeen lämmön huomaa, ei ennen sitä), mutta jalka on muuten kuiva eikä kerää nestettä.

Perjantaina ratsastin Mustalla isoa neliötä kentän puolikkaalla, kun Mila ja Annika oli pääty-ympyrällä toisessa päädyssä (tunnilla). Annika sai myös Katinkan toiminaan tehokkaasti ja pyöreänä noin puolentunnin ratsastuksen jälkeen. Ihanaa huomata kuinka tytöt on kehittyneet ja saavat hepat toimimaan ja työskentelemään oikein päin. Mustalla tein käynti-ravi siirtymiä vähän kootummassa muodossa. Lopuksi laukkaa molempiin suuntiin aina kaksi sivua kerrallaan. Toisessa päädyssä oli melkoinen vesilätäkkö uralla (joka on tällä hetkellä paras pohja ratsastaa), se oli melkoinen ratsastuksen tehostaja kun Musta nosteli siellä aina jalkojaan kunnolla. Laukkakin tuntui ihan erilaiselta. Ratsastuksen jälkeen taas kylmetys, mutta tällä kertaa ilman jäägeeliä. Katinka meni vielä Hennalla toisen tunnin, joten itselläni ei ollut tarvetta työstää sitä.

Katinka leikkii ninja-ponia, joskus on molemmat korvat piilossa kaulakappaleen alla.

Tänään ihanassa räntäsateessa Musta meni kevyelle tunnille aamusta, joten tunnille menevät olivat karsinassa syömässä aamuheiniä. Etuset oli aavistuksen 'pehmeät' mikä varmasti johtuu siitä, ettei ollut vielä päässyt tarhaan. Tunnilla kuitenkin meni hyvin enkä itse ratsastanut sen jälkeen, koska Ronjan kanssa Musta on aina rento vaikkakaan ei peräänannossa. Menin toiselle tunnille sitä vastoin Katinkalla. Koska pohja alkaa olla huono, menimme lähinnä uralla (siinä on vielä hyvä pohja). Avotaivutuksia molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Vasen kierros todella paljon vaikeampi, oikealla oli tosi kevyt ja helppo taivuttaa, tuli rehellisesti sisäpohkeen ympäri ja kantoi itsensä hyvin. Vasemmalle joutuikin käyttämään sekä sisä- että ulkopohjetta ja molempia ohjiakin eikä sittenkään aivan priimaa saatu aikaiseksi. Melko hyvin kuitenkin ja Katinkalle teki hyvää mennä taivutuksia. Lopuksi laukattiin (molempiin suuntiin) vuorotellen eli kaikki kolme jonoon (minä, Emma ja Henna) ja eka laukkasi kierroksen jonon hännille (muut käveli eteenpäin) ja sen jälkeen seuraava jne. Katinka pysyi laukassakin melko mukavasti pyöreänä, oikeaan kierrokseen alkoi tosin tarjoilla vasenta laukkaa kun oli niin kierroksilla. Muutenkin poni pysyi tasaisesti pyöreänä koko tunnin, alkutunnista piti tosin hieman nostaa ylös ja vähän korkeampaan muotoon, mutta hyvin jaksoi kantaa itsensä.
Loppuverkaksi käytiin tarkistamassa ylämäki-alamäki -maastopätkä. Lunta oli Katinkaa mahaan asti ja vaikka tultiinkin vikana jonossa hyytyi poni ennen viimeistä isoa mäkeä (alku on lähes kokonaan ylämäkeä) eikä jaksanut sitä enää laukata. Innoissaan oli kyllä kaikki kolme (Kitima, Epron ja Katinka). Takaisin päin käveltiin ja käytiin vielä heittämässä tiellä kävelylenkki, jotta tasaantuisivat kunnolla. Tässä vaiheessa me ratsastajat olimme jo litimärkiä ja hoidettiin hepat nopeasti karsinoihin, jotta päästiin vaihtamaan kuivaa päälle. Katinka heitti heti piehtaroimaan ja oli nätisti kuorrutettu turpeella jaloista ja päästä (missä siis märät karvat). Saikin jäädä nakuksi syömään päiväheiniä ja Henna harjasi myöhemmin ennen ulosvientiä ponia puhtaammaksi. Mustan jalan kylmetin (ilman jäägeeliä taas) samalla kun söivät päiväheiniä, jonka jälkeen viskattiin Musta ja Katinka armotta ulos (loimitettuina tosin). Huomenna todennäköisesti Mustalla kevyttä köpsyttelyä tiellä (tai jos kenttä on ok, niin siellä kevyttä työskentelyä). Katinka saa tyytyä alkeistuntiin.

Täytyy kyllä kehua Katinkan ratsastusloimea, jota olen nyt testannut parissa kunnon räntäsateessa. Kummallakaan kerralla loimi ei ole mennyt läpimäräksi vaikka onkin vain fleeceä heijastinpinnalla. Tietty poni työskennellessään lämmittää loimea ja ehkä kuivattaakin sitä, mutta ei ole yhtään painava eikä edes märän tuntuinen. Loimi on kuitenkin ollut todella edullinen ja ns. halpisloimi. Alunperin ostin sen sitä varten, jos kävisimme talvella estetreeneissä Annella ja asuisimme vielä Anzulla. Treenin jälkeen saisi ponille lämmintä pepun päälle ja samalla näkyvyyttä hämärään paluuseen ratsain.  Loimi on ostettu Börjesiltä ja hintaa oli muutama vuosi sitten alle 20e. Heijastinkankaan alla fleecevuori ja edessä tarrakiinnitys. Ainoa negatiivinen asia on kohtuu pieni aukko satulalle, joten normisatulan kanssa ei meinaa mennä edestä kunnolla kiinni.

Ainoa kuva jonka loimesta löysin. Kuva on edellistalvelta.

Jähmeästä vetreäksi

Mustan kuulumisia

Keskiviikkona Mustalla oli vapaa, sen piti kyllä mennä talutustunnille (tai puolikkaalle), mutta ei nyt sitten jostain syystä mennyt. Torstaina kiirehdin tallille ennen tunteja, niitä kun oli 7 asti ja ajattelin että niin myöhään on jo ärsyttävä ratsastaa. Tunnit siis täynnä eikä kentälle oikein yhtäaikaa olisi mahtunut.

Superpikaharjaus ja varusteet niskaan. Onneksi ei tarvi suojia tms niin sai lintsattua jalkojen harjauksen. Kerkesin ratsastella n.40min ennen tuntien alkua. Musta oli todella jäykkä ja jotenkin väsyneen oloinen. Suusta oli pehmeä ja rento, mutta loppu kroppa olikin sitten kaikkea muuta. Yleensä vähän jäykkänäkin kulkee hyvin eteen, mutta ei tällä kertaa. Paljon siis pitkänä eteen-alas ratsastusta, mikä sekin oli jo haasteellista. Käynnissä sai hyvin ylitaivutettua ja loppuravit olikin jo lähes oma itsensä. Tein myös käynnissä pohkeenväistöä molempiin suuntiin, se kun on irrottava liike. Tosin ei hirveän irtonaiselta tuntunut ja siirtymät väistön sisällä oli tuskaa..

Koska ratsastus jäi vähän tyngäksi tein Mustalle kunnon harjauksen (minkä yleensä teen ennen ratsastusta) ja venytin sekä etu- että takajalat. Lisäksi 'jumppasin' lapoja, nekin tuntui hivenen kireiltä. Oikea takajalka oli vähän jäykempi kuin vasen, mutta ero ei ollut mitenkään järkyttävän suuri. Lisäksi 'taputtelin' hevosen kauttaaltaan ja hieroin kaulan ja selän kevyesti. Erityisesti kaulan hieromisesta Musta nautti, silmät lupsuivat ja alahuuli roikkui.

Toisen puolen käsittelyssä ei ollut ihan niin rento, koska aikuisten alkeisryhmä tuli samaan aikaan talliin varustamaan ratsujaan. Aikuiset on ihania, niille voi selittää paljon teoriapohjaisesti ja yleensä muistavat/oppivat hyvin kun kertoo syyn, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla. Itse olen hirmuinen 'teoreetikko' eli haluan aina tietää miksi jokin asia tehdään näin ja noin sekä miten se vaikuttaa hevoseen. Näin on itseni helpompi sisäistää asiat eikä vain yrittää muistaa ulkoa, että tässä tilanteessa painetaan tuota 'nappulaa'. Vaadin myös opetuksessa, että opettajan on kyettävä kertomaan miksi pitää tehdä jokin tietty asia (varsinkin jos se on ristiriidassa aiemmin opitun kanssa) ja syyksi ei todellakaan riitä, että koska minä sanon.. Perusteluja, perusteluja..

Perjantaina Musta köpötteli tunnin ja ratsastelin itse sen jälkeen. Oli taas oma energinen itsensä, ei parhaimmillaan ja rennoimmillaan, mutta nyt onnistui jo pohkeenväistöt ja avot sekä sulut ihan hyvin, jopa ravissa. Torstaina pohkeenväistö ravissa oli hyvin hankalaa. Veronica teki loppukävelyt ja poni sai jäädä yöksi ulos (loimen kanssa) eli ainakaan ei pitäisi kangistua sisällä seisomisesta. Katsotaan sitten tänään kuinka energinen on. Annoin eilen kyllä puolisen litraa ylimääräistä kauraa, josko sillä olisi mitään vaikutusta. Tarvitsee ehkä vakituiseen nostaa tuo kaura-annos sinne 1,5 litraan, mutta katsellaan..

Tässä vähän vanhempaa kuvamateriaalia. Kuvassa Musta on 4v. ja se on otettu syksyllä samana vuonna kun Musta minulle tuli. Tässä taitaa olla menossa ponin 4 tai 5 hyppykerta. Pari kertaa kesti ennen kuin homman hiffasi. Massaakin on tullut jo sen verran, että lampaankarva on otettu satulan alta pois.. Esteellä korkeutta about 70cm. Apuesteenä ollut ristikko (kuvasta päätelleen 1-2 askelta ennen okseria).