No nysse tuli

Joulu - eikun talvi

Maanantaina nyrhin Katinkan illalla, kun oli kerrankin kuiva (ei sadetta) eikä edes hikinen tuntien jäljiltä (tunnit syysloman takia jo päivällä). Jätin muutaman millin pituisen karvan eli en vedellyt ihan paljaaksi. Katinka jaksoi seisoa todella nätisti, vasta lopussa alkoi kyllästyä (samoin minä), joten toinen puoli tuli vähän epäsiistiksi, ehkäpä korjailen jälkiä joku päivä..
Musta pörisi karsinassa, kun sen edustalla siinä käytävällä seisottiin, mutta Katinka otti jo konkarin tavoin ihan rennosti. En edes korvia sulkenut pumpulilla. Tein perinteisen kokovartalo -klippauksen eli vain pää ja jalat jäi karvaiseksi. En jaksanut mitään kuviota suunnitella peppuun ja se olisikin näyttänyt melko karseelta kun karva oli niin pitkää, ehkä sitten seuraavan klippauksen myötä kuvioin lautaselle jotain..

Molemmat ponit siis oli päivällä lasten tunnilla ja ennen Katinkan klippausta maastoilin kevyesti Mustalla ja tein kentällä hieman kokoamisia. Otin myös pätkät vasentakin laukkaa jo. Hoidin Mustan karsinaan ja käärylöin jalan vielä lämppärillä ennen Katinkan käsittelyä. Katinka saikin nyt talliin kevyen tallitoppiksen ja ulos sitten fullneck fleecevuorinen sadeloimi. Kaivellaan niitä toppaloimia esiin sitten kun tulee pakkasia.. Tein vielä ajankulukseni iltatallin, kun Anne oli Jokimaalla jotain luentoja kuuntelemassa, niin ei tarvinut enää väsyneenä ruveta metsästämään hevosia tarhoista.


Tässä vanhempaa kuvaa nakuponista. En jaksanut uutta ottaa, kun jälki ei niin siistiä ollut ;)

Tiistaina ohjasajoin Katinka ennen lasten tuntia, melko rennosti eteen-alas. Tosin maiskuttaa ei oikein voinut eikä raippaakaan käyttää, kun Orhidee oli kentällä ja otti vähän kierroksia heiluvasta raipasta. Katinka sitten yritti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja meni melko löntystäen. Vilja talutteli Mustaa sen aikaa kentän vierellä ja Katinkan juoksutuksen jälkeen pääsi Vertsu vielä ratsastamaan ennen tunnin alkua ja itse ehdin työstää hetken Mustaa. Tein vähän takapään väistöjä käynnissä ja muutamia ravisiirtymiä eli kevyttä lämmittelyä heposelle.
Tunnilla menivät aika paljon laukkaa, mutta lähinnä oikeaa (muutamat kerrat tuli Mustalla väärä laukka), joten itse ratsastin tunnin jälkeen vain nopeasti eteen-alas ravissa ja kävin tekemässä loppukäynnit maastossa. Venyttelin vielä etuset kunnolla ja käärylöin vasurin.

Keskiviikkona suurin osa tallin heposista rokotettiin, myös Katinka ja Musta, joten vapaa päivä ponskeille. En edes mennyt tallille, kun sisko paukahti Tampereelta päiväksi kyläilemään, niin vietin aikaani porukoilla siskon kanssa.

Torstaina kevyt maastoköpsy Mustalla, Katinka ja Vertsu käsihevosena. Laitoin Katinkalle varmuuden vuoksi sivuohjat, niin ei heti syöksy ensimmäiseen pusikkoon. Vertsu oli ihan innoissaan ja yritti vähän ehdotella jo laukkaakin (joo ei!). Katinka sai tulla nöpöhölkkää kun Mustan kanssa käveltiin ja sitten vähän reippaampaa ravia kun Mustan kanssa hölkättiin. Oli melko kylmän tuntuista kun muutama aste jo pakkasta. Tiekin oli melko kova ja ruohoisat kohdat huurteessa ja liukkaat kesäkenkäisille. Onneksi oli pehmoisiakin pätkiä hölkötellä. Takaisin kääntyessä yritti molemmat ponit lähteä laukkailemaan ja oli melko tuskaiset hetket pidätellä niitä molempia ja Vertsu vaan nauroi.. Onneksi lopulta molemmat rauhoittui ja päästiin vielä ravailemaankin.

Hyvä kevyt liikunta vapaapäivän ja rokotuksen jälkeen molemmille. Itselle meinasi kyllä vilu tulla, kun en ilman satulaa uskaltanut lähteä tuon käsihevospariskunnan kanssa. Tuntemattomille tiedoksi, että Vertsulla on ikää 4 vuotta, mutta laukkailee jo itsekseen kentällä Katinkalla. Ohjaus on välillä vielä vähän hakusessa, mutta intoa riittää..

Super-agilitykoira korvat höröllään

Ehdin vielä ennen Dinon treenejä käydä ostamassa Mustalle talvipopottimet ja Kärkkäisen kautta kurvattuani mukaan tarttui myös jo pitkään ostoslistalla ollut nahkainen satulavyö. Kerrankin löytyi tarpeeksi kapea, jotta irtopanssarikin vielä mahtuu (kun ihan panssarivyötä en halua). Equitaren musta nahkavyö ja vain 36 euroa!
Dinon treenit meni ihan sika makeasti. Meitä oli vain kaksi (tämä oli korvauskerta siltä yhdeltä peruuntuneelta kerralta), joten ehdimme tehdän paljon juttuja ja ihan rauhassa. Eka radan puolikas meni vikaa estettä lukuunottamatta nollille, vaikka muutama sähellyskin tuli. Vikasta hypystä (pituus) meni aluksi ohi, kun tulin liian lähellä. Dino tarvii tietyillä esteillä hirveästi tilaa, jotta ei mene ohi.
Pujottelut otettiin ensin yksin ja sen jälkeen toinen radanpätkä alkoi niistä. Dino muisti pujottelun hyvin ja lähti kahden hypynkin jälkeen hakemaan hyvin kepeille ja sain itse jäädä melko taakse. Sitten toinen radanpätkä, joka tosiaan alkoi pujottelusta ja jossa monta nopeaa ja hankalaa kohtaa (koitapa itse ehtiä suoran putken toiseen päähän ennen koiraa, vaikka saatkin ottaa varaslähdön, ei vaan onnistu tuon salaman kanssa!). Kun sain oman ohjauksen kohdilleen, Dino meni tosi hyvin.
Lopuksi vielä vähän keinua, joka alkaa jo sujua melko mukavasti. Koko rataa ei tällä kertaa tehnyt, kun noita puolikkaita mentiin sen verran paljon. Siis tosi hyvä fiilis jäi treeneistä, Dino vaan oikeasti paranee kerta kerralta ihan hurjasti. Tietty asiaan vaikuttaa sekin, että itse opin pikku kikoilla kertomaan koiralle paremmin mihin mennä, mutta on se vaan hieno agilitykoira!

Perjantaina iloksemme satoi ensilumi ja töistä saikin liukastella kotiin kesärenkailla. Mulla tosin sen verran hyvät renkaat, ettei pahemmin ongelmia ollut. Mutta nuo kesärenkaat Mustan alla kyllä aiheutti ongelmia. Päivällä oli kentällä vielä joten kuten voinut ravaillakin, mutta illalla kun lähdin maastoilemaan (tai yritin lähteä) ilman satulaa oli tilanne jo melko toivoton. Tallin ohitiellä menee melko paljon liikennettä, joten lumi oli siloittunut oikein liukkaaksi vaikka alla oli ihan hiekka. Kentällä sitten köpsöteltiin vielä hetki ennen kuin luovutin ennen paleltumista. Miten taas tuntuukin ihan muutamakin aste tosi kylmältä? Tosin olin istunut satulassa jo 1,5h maastossa Vystillä eli ehkä olin jo valmiiksi hieman kohmeessa. Lisäksi Mustalla on jo sellainen pörröturkki ettei se sitä lämpöään pahemmin luovuta ilman satulaakaan mentäessä. Ponilla olisi kyllä ollut virtaa mennä, vaikka päivällä olikin lasten tunnilla ollut köpsimässä.

Söpö Palikkainen ekana kesänään