Viikko paketissa

Superpitkä sepostus

Sunnuntaina oli Tallin Mestaruuskilpailut, joihin sai osallistua kaikki tallilla käyvät ratsastajat joko tuntihevosella tai omallaan. Tänä vuonna oli tyylirata, poikkeuksena edellisvuosien tehtäväratoihin (joissa voiton määräsi lähinnä vauhti..)
Tyylirata eli kouluratsastusta muutamilla esteillä. Junnuilla ja sennuilla hieman erilaiset radat, suurin ero lähinnä sennujen laukka-sisääntulossa (joka etukäteen kauhistutti lähes kaikkia, mutta kaikki siitä selvisi ihan siististi) verrattuna junnujen perus ravi-sisääntuloon.
Musta oli verkassa ihan jees, hypyt ei omalla korkeudella onnistunut (linja, johon ei vaan askeleet mitenkään sopineet), mutta poni toimi melko mukavasti. Rentoutta olisi voinut olla enemmänkin, annetaan kuitenkin anteeksi kuin pohja ei ollut parhaimmillaan (kiitos viikkokausien sateiden..)
Radallekin lähettiin hyvin, nätisti kootussa laukassa ja rentona, mutta tökkäsin vahingossa vähän kannuksella juuri ennen pysähdystä ja Musta vastasi pikku pukilla, jonka jälkeen paketti lähti leviämään. Peräänantoahan ei millään tavalla arvosteltu, mutta siistimmät suoritteet olisi saanut kun hevonen olisi ollut avuilla. Linjan esteet meni melko karmeasti. Sisään tultiin hyvin, mutta näin ettei okserille osu askeleet sitten millään ja mitään en osannut tehdä. Musta hyppäsi paikoiltaan ja itse olin varma ettei vielä siitä hyppää enkä uskaltanut yhtään lähteä hyppyyn. Summa summarum, jäin tosi pahasti jälkeen - sori Musta!
Lopussa tuli pari ihan nättiäkin pätkää, mutta ei tuolla suorituksella ollut mitään asiaa palkinnoille enkä itse ollut siihen tyytyväinen. Arvosteluhan oli verrattain eriarvoinen eli helpommilla hevosilla oli vähän ankarampi kuin vaikeammilla/nuorilla hevosilla. Musta ahkeroi mun lisäksi parilla lapsella junnujen luokassa - puomi tasolla tosin.
No, ensi syksynä uudestaan, katsotaan mitä silloin on ohjelmassa..

Musta the märkätukka Tallin Mestaruuksien jälkeen. Otsatukka kiharalla kun siinäkin oli nuttura

Maanantaina oli koulutunti, teimme hidastuksia ja siirtymisiä pääty-ympyrällä. Musta rentoutui vasta lopputunnista. Syynä saattoi olla kuolaimet eli samat ohuet metallinivelet, joita käytin myös edellispäivän tallikisoissa. Olen tosi pitkään ratsastellut vain noilla 'estekuolaimiksi' hommatuilla omppunivelillä, joilla Musta on nykyään tosi rento ja kivasti toimiva. Muutaman vaativan siirtymisen takia valitsin kisoihin kuitenkin nuo astetta terävämmät kuolaimet, joilla siirtymät saa nopeiksi ja teräviksi. Noiden kanssa käytän yleensä myös kannusta. Pitänee treenailla niilläkin vähän useammin, jotta tulee tutuksi Mustalle, aluksi kun oli niillä tosi kiva.
Koulutunnin jälkeen Musta meni loppuverkkaan alkeistunnille.

Tiistaina Musta meni alkeistunnin ja sen jälkeen jatkotunnin, jossa hyppäsivät pieniä esteitä. Musta meni ihan kivasti eikä mitään kompastumisia tms. sattunut. Vasen etunen tuntui kuitenkin ep:ltä kun itse menin selkään. Käynnissä otti vasemmalla vähän lyhyempää askelta, joka tuntui selkään epätahtisuudelta. Ravi oli ok, mutta vasen laukka melko mahdotonta, oikea taas pyöri ongelmitta. Edellistunnin hypyt olikin oikeastaan kaikki oikeassa laukassa, muutama alastulo tuli vasemmalla, joten mahdollisesti ottanut siitä itseensä. Ratsastin siis reilun kymmenen minuuttia eri suuntiin ollakseni täysin varma epäpuhtaudesta ja sen jälkeen kylmetin etuset.
Katinkan ohjasajoin ennen ensimmäistä tuntia pikaisesti. Toimi kivasti, vaikka hetkeen ei tätäkään ole keritty tekemään. Hain vain ravissa pyöreäksi vasta-myötä -asetuksilla ja otin muutaman laukannoston. Mimmi laittoi ponin vielä liikkumaan reippaasti estetunnilla.

Keskiviikkona menin ilman satulaa vain käyntiä. Taivuttelin kunnolla ja pidin erittäin matalana. Ilman satulaa tunsi tosi hyvin, jos selkä meinasi 'pudota'. Pari kertaa ylitettiin puomi, ihan käynnissä sekin, mutta auttoi vähän aktivoimaan jalkoja. Joka kertaiseen alkuverkkaan on vielä kuulunut 'avoväistöt' käynnissä (eli ne osteopaatin ohjeet). Kylmetin vasemman etusen vaikka tuntuikin käynnissä jo ok:lta. Katinkan taas ohjasajoin. Hain vain rentoutta ja matalaa muotoa raviin ja laukkaan. Juoksutusvyön kanssa näkee hyvin selän työskentely koko ajan, toisin kuin satulan kanssa, joka ponilla edellispäivänä oli.

Torstaina kävin maastossa kävelemässä ja hiekkakuopalla kokeilin pätkät ravia ja muutaman laukannoston. Ravi oli ok, vasen laukka yhä toimimatonta.

Innostuneen näköinen poni

Perjantaina pidin lapsille leikkitunnin ilman satulaa. Teetätin erilaisia tasapainoilu-juttua, kun ensin oli verkattu ponit ravilla ja ympyröillä. Menin Mustalla itsekin ilman satulaa tunnin jälkeen. Jalka oli jo ihan ok:n tuntuinen. Vasemmassa laukassa tapahtui joku kompastuminen ja Musta rupesi pukittelemaan. Sain pidettyä itseni juuri ja juuri kyydissä ja Mustan pysäytettyä, jolloin Musta päätti kääntyä salamana ympäri ja paniikki jatkui. Niinpä minä sitten päädyin persiilleni lätäkön viereen. Onneksi oli sadehousut jalassa (vaikka ne ei kyllä edesauttanut selässä pysymistä). Tipahdettuani huomasin syynkin Mustan outoon käytökseen: toinen pintelin kiinnike oli revennyt ja epäilyttävä pinteli seurasi Musta raukkaa maassa kiemurrellen. Pintelit on kyllä vanhat ja niissä on tosi huonot tarrat, mutta tarra ei pettänyt, vaan tarran ompeleet! Osuiko Musta jalallaan pinteliin kompastuessaan vai kompastuiko irronneeseen pinteliin, mene ja tiedä..
Lähdin vielä vetämään maastoa Foriolalla, sade alkoi taas uudestaan ja koska kurahousuni oli ihan kuraiset, päätin pärjätä tihkussa ilman. Valitettavasti sade kiihtyi maaston aikana ja takaisin tullessa saappaani oli täynnä vettä, erittäin ikävä tunne. Onneksi iltatalli oli melko nopeasti tehty, Oromis sai painua ulos, kun ei sisällä viihdy ja muut maastoilijat jäi sisään. Vauhdilla vaan kotiin saunaan lämmittämään kastuneita varpaita. Maasto oli onneksi kiva, kastumisesta huolimatta ja ainakin hirvikärpäset pysyi poissa!

Lauantaiaamuna reippaana ruokkimaan heposia ja viskaamaan sisällä olijat pihalle. Anne seikkailee viikonlopun Virossa Horse Showssa, joten tallihommat ja tunnit jäin mun harteille. Vilma lähti vetämään aikuisia vähän reippaampaan maastoon ja mä otin lapset Mustan perään käynti-ravi maastoon. Sen jälkeen ponit jatkoi vielä alkeistunnille. Henna ja Mila oli onneksi ahkerina tyttöinä taluttamassa (ja siivoamassa tarhoja, putsaamassa varusteita yms.)
Iltapäivällä oli vielä yksi aikuisten tunti, joissa muutamia vanhoja 'oppilaitani' ajoilta, jolloin pidin Anzulla enemmänkin tunteja. Tuntilaiset oli onneksi melkein tunnin etuajassa, joten väliaikani ei jäänyt liian pitkäksi. Varusteitakin kun riittää pestäväksi vain tietyn verran. Nea tuli tekemään iltatallin, joten mä pääsin lähtemään tunnin jälkeen kotiin keräämään energiaa seuraavaa päivää varten.

Mitä tuolla tapahtuu?

Sunnuntaina taas aamutalliin. Ratsastajia ei ollut kuin yksi, Nette, mutta hän ratsasti 2 tuntia. Henna ja Mila oli taas ahkeroimassa ja sai liikuttaa Katinkan ja Min. Aloitettiin Neten kanssa ensin ja tytöt tuli kentälle vähän myöhemmin. Haettiin ensin ulkoapuja hallintaan kulmilla käynnissä ja ravissa höystettynä laukkasiirtymillä suorilla sivuilla. Kun molemmat suunnat oli hanskassa siirryttiin pienen huilitauon jälkeen ympyrälle, jossa otettiin hidastuksia ensin käynnissä ja sitten ravissa. Katinka alkoi siirtymien kautta toimia oikein mukavasti. Henna on oppinut Epronin kanssa ratsastamaan ilman turhaa käsien vimputtamista ja se näkyy Katinkankin kanssa rentona menona. Ravikin parani kummasti hidastuksien myötä, ton ravin kun saisi kouluradoillekin! Hidastuksista nostettiin vielä laukkaa. Kaikilta poneilta löytyi tosi näpsäköitä laukannostoja, kunhan ratsastajat eivät vain jääneet matkustamaan. Katinka ja Mi sai ottaa hyvien suoritusten jälkeen loppuravit ja Nette käveli vielä Roventan kanssa vetäen henkeä. Kun ponit oli saatu viskottua ulos kentältä, otettiin Neten kanssa vielä istuntaharjoituksia liinassa. Oli ihan mukavaa pitää tunteja pitkästä aikaa, muutakin kuin ihan alkeistunteja. Tuollainen 3 ratsastajaa on mulle aika maksimi, mitä pystyn hyvin havainnoimaan.
Yllättäen alkoi sataa siinä vaiheessa, kun olin itse valmis siirtymään Mustan selkään. Urheasti kuitenkin päätin ratsastaa, kastuminen alkaa olla jo niin tuttua. Tein kevyesti ympyrätyöskentelyä, lähinnä käynnissä ja jonkin verran ravissa. Muutama laukannosto molempiin suuntiin, vasenkin alkaa olla normaali.

Loppuun vielä muistutus sivupalkissa olevasta äänestyksestä, jolla voi vaikuttaa tuleviin erikoispostauksiin. Toteutan ainakin kaksi eniten ääniä saanutta, pidemmällä aika välillä ehkä jopa kaikki.