Valoa tunnelin päässä?

Toiveet korkealla

Perjantaina Katinka oli jo hieman parempi, vaikka oli vähän liikkunutkin. Pulsseja ei enää tuntunut ja kaviotkin melko normaalin lämpöiset. Vähän käveli vielä huonosti etusilla, mutta muuten lähes normaalin pirteä. Kylmetin kaviot ja vein lisää pajua syötäväksi. Tein myös pari annosta erittäin löysää pellavaista, johon sain vähän suolaa ja kivennäistä sekoitettua.

Musta oli vieläkin melko väsyneen oloinen, käytiin maastossa reilu puolisen tuntia vain kävelemässä ja sen jälkeen työstin vielä kentällä ympyrällä kevyttä taivuttelua. Vasemmalle taipui jo paremmin kuin eilen. Ratsastin todella matalana ja pitkänä, paljon käynnissä ja pätkiä ravissa. Oli melko tahmea pohkeelle ja muutenkin yritti valua etupainoiseksi, jolloin tietenkin joutui nostamaan hetkiseksi vähän ylemmäksi. Laukannostot oli hyvät ja tyydyinkin vain yhteen nostoon per suunta, jonka jälkeen vielä ravissa kunnon venytystä eteen-alas.
Musta sai jäädä karsinaan odottelemaan iltapäivällä alkavaa estekurssia, joten ruokin sen ja vähän myöhemmin vielä syöttelin. Neuvoin kurssilaista hoitamaan ja varustamaan Mustan ja jäin katsomaan ekaa ryhmää. Tunnin jälkeen kurssilainen vielä syötteli Mustaa, se kun sai jäädä tarhaan yöksi (eivät varmaan saisi aamulla laitumelta kiinni).

Lauantaina en käynyt ollenkaan ratsastamassa, koska Musta tosiaan teki pari tuntia estekurssilla. Katinkaa jonkin verran syöteltiin.

Sunnuntaina ratsastin Mustaa puolisen tuntia aamupäivällä ekan kurssitunnin jälkeen. Menin jo aamusta ottamaan Mustan kiinni laitumelta, jotta ei juoksuttaisi lapsia siellä. Kamalasti oli pohkeiden päällä, muuten mukavan rento (vaikkakin väsähtäneen oloinen). Pohkeiden päälle puskemisen arvasinkin jo etukäteen, kun välillä seurailin estetuntia. Hain vain ympyrällä ponia suoraksi pohkeiden väliin ja kevyesti taipumaan ympyrän suuntaan. Ratsastin hyvin matalalle, välillä joutui vähän nostamaan, kun meinasi valahtaa lapojen yli etupainoiseksi. Laukkaa otin vain muutaman hyvän noston ja yhden laukanvaihdon (joka oli ihan kohtalainen). Musta sai vähän kauraa ja lisikset karsinassa, kerkesi siellä muutenkin hengailla hetken ennen iltapäivän tuntia. Toisella kurssitunnilla menivätkin ilman satulaa, joten se oli vähän kevyempi hevosillekin.
Tunnin jälkeen Musta sai loput ruuat ja pääsi laitumelle.
Katinkaa syöttelin pariin otteeseen ja kylmäsin kaviot. Löysän pellavaisen lisäksi annoin pienen annoksen löysää greenline-pellavaisseosta. Lisäksi vielä paljon pajuja kaluttavaksi. Käytiin myös Annen kanssa heittelemässä niitettyä heinää kärryille, jotta Misukka saa laitsalleen vähän lisäruokaa. Näistä osa päätyy myös Katinkalle.

Maanantaina kävin kävelemässä puolisen tuntia maastossa. Takaisin tullessa laukattiin rauhallisesti pidempi pätkä, jossa Musta vaikutti jopa vähän innostuneelta. Kävin vielä kentällä tekemässä kevyesti ympyröitä ja taivuttelua. Musta jatkoi vielä lasten tunnille.

Tiistaina Musta oli taas karkuun lähdössä oloinen laitsalla, mutta onneksi päästi sitten helposti luokseen. Tein kangilla vähän enemmän töitä kentällä, kesto tosin vajaa tunti. Oli ihan mukavan pehmeä ja kohtalaisen reipas (joskin alkuun hidas pohkeelle), mutta ei parhaimmillaan. Alkuun taas isolla ympyrällä käynnissä kunnon asetusta ja kevyttä taivutusta. Vähän myös loivaa avoa. Samaa ravissa (ensin siirtymillä pohjeavut läpi kunnolla) ja vasempaan kierrokseen myös vähän sulkua. Oikeaan tein vain avoa, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Peppu yritti taas kovasti sinne sisään päin.. Laukassa tein laukanvaihtoja. Näitä teen nykyään kolmikaarisella tai sitten kahdeksikolla. Koko-rata-leikkaalla en uskalla enää tehdä, kun koulukisoissa Musta sitten vaihtelee laukkoja tosi helposti juuri  ennen uraa, vaikka kuinka yritän valvoa. Vasemmasta oikeaan tulee tosi hienot vaihdot taas, mutta oikeasta vasempaan.. voi huoh! Ensinnäkin Musta ennakoi ja yrittää lähteä kääntymään vasemmalle ennen aikojaan (varmaan se jotenkin aistii musta, että nyt voitais mennä) eli tosi monta kertaa jouduin vain jatkamaan ympyrää oikealle. Lisäksi itse vaihtokin on tosi töksähtävä ja hevonen ei tasan pysy suorana siinä. Mustalla tosin on aina ollut ongelmana vasemman takajalan heikompi käyttö ja aikoinaanhan sillä oli lantio vinossa (osteopaatti suoristi ja nyt se on pysynyt suorana), joten tuokin vaikuttaa asiaan. Laukanvaihtoja pitää joka tapauksessa nyt treenata ihan huolella, jotta viitsisi esteillä tehdä taas kevyesti ne..
Suunnitelmissa pyytää Pilviltä seuraavassa valkussa laukanvaihtoharjotteita. Tai sitten käyttää Anne siellä selässä tekemässä muutamat.
Laukkojen jälkeen tein vielä muutamat pidennykset ravissa ja olin erittäin positiivisesti yllättynyt, kuinka helposti Musta lähti pidentämään. Itse pidennykset ei ollut niin hyviä, kuin joskus parhaimmillaan, mutta Musta joka tapauksessa lähti pidentämään eikä kipittämään. Asiaa auttoi vielä, jos yhdessä pohkeiden kanssa kosketti raipalla pyllylle. Ei siis lyöntiä, vaan ihan kevyt kosketus.
Otin samaa vielä laukassa muutaman siirtymän molempiin kierroksiin.
Tästä Musta jatkoi vielä kahdelle alkeis-jatkotunnille.

Katinka kävi kevyesti köpöttelemässä talutustunnin (2x30min) pikkulapsilla. Vähän ravia, suurimmaksi osaksi käyntiä. Liikkui ihan hyvän näköisesti, aavistuksen jäykkä, mutta se onkin oletettavissa viikon seisoskelun jälkeen. Kylmetin kaviot ja etuset eikä pulsseja tuntunut ennen eikä jälkeen ratsastuksen. Otetaan nyt tämä viikko kevyesti ja katsotaan sitten josko ensi viikolla olisi jo normaalimmassa työtahdissa. Tämä on ollut Katinkalle sopiva tahti edellisilläkin kerroille, joten toteutetaan vanhaa hyväksi havaittua toimintamallia sen kaviokuumeilun kanssa. Loppukesän laidunnukset taisi kyllä olla tässä, ellei sitten pariksi tunninksi kerrallaan uskalla heittää.

Voihan rähmä..

Kaviopulssit ei oo kiva juttu

Keskiviikkona mulla menikin ajateltua pidempään kummisedän ikkunoiden pesussa, joten en jaksanut enää lähteä tallille ja ajattelin Mustallekin vapaapäivän tekevän ihan hyvää. Viikonloppuna on silläkin edessä estekurssi ja pari tuntia töitä päivittäin (+ mun mahdolliset ratsastelut). Valitettavasti Vysti oli kuitenkin ollut epäpuhdas ja Musta oli sitten saalistettu lastentunnille, se siitä vapaapäivästä. Itse sain tietää asiasta vasta torstaina, kun olin jo tallilla, niin en sitäkään päivää sitten viitsinyt vapaaksi antaa. Onneksi tunti oli maastoköpsöilyä, joten fyysisesti ei rasittavaa, enemmän vapaata tuntuukin kaipaavan ponin pää.

Vapaan tarpeesta kertoi myös karkuunjuoksu torstaina laitumella. Poika oli jotenkin yliherkkä, enkä aluksi päässyt edes kosketusetäisyydelle, kun pienikin käden liike sai hirveät hatkat aikaan. Osaltaan varmaan vaikutti hiekkatien toisella puolella laiduntavat tammat, joita Mustan mielestään piti pitää silmällä. Lopulta sain sen uskaltamaan ottamaan namin ja sitten pääsinkin jo lähelle ja rapsuttelemaan.

kännyisä laatu

Mentiin kentälle vähän työstämään koulua ja jäykkyyttä pois. Musta oli vähän nihkeä, sen kyllä huomasi ja alkuun kovin hidas pohkeelle. Tein aluksi eri kokoisia neliöitä ja huolellisia kulmia, jotta ulkopohkeet menisi ihan oikeasti läpi. Vasemmalle kääntyi herkemmin, oikealle joutui vähän muistuttamaan pohkeesta. Tämän jälkeen hain ympyrällä kevyttä taivutusta käynnissä ja pienillä ravipätkillä, joilla samalla haettiin nopeaa reagointia apuihin. Hidastus onnistuu hyvin istunnalla lähes päivänä kuin päivänä, mutta tänään ei todellakaan lähtenyt raviin pelkällä istunnalla vaan ihan reippaastikin sai välillä käyttää pohjetta tai muistuttaa kannuksella (pari kertaa jopa raipalla). Ylöspäin siirtymisissä yritti myös alkuun nousta ylös ja tehdä homman selättömästi, mutta onneksi tasaantui melko nopeasti. Muutenkin työstin todella matalassa muodossa, jotta selkä varmasti pysyisi hommassa mukana.
Ilokseni huomasin, että jopa oikeaan kierrokseen Musta oli mukavan 'suora' eikä yrittänyt työntää peppuaan sisälle. Nyt voidaan siis lähteä työstämään pois taipumattomuus ongelmaa vasemmassa kierroksessa kun on saatu suoruus taas kohdilleen. Aloitin helpommassa kierroksessa eli oikeassa ja tein ympyrällä avoa ja sulkua, ensin pätkät käynnissä ja sen jälkeen ravissa. Oikea oli siis helppo ja siinä teinkin vain kierroksen kerrallaan ensin avoa, sitten sulkua ja viimeiseksi vielä avoa (jotta se pepun sisään työntäminen edes luvan kanssa ei jäisi päälle). Vasemmassa kierroksessa tein ensin pidemmät pätkät käynnissä, kun se vaan oli niin vaikeaa se taipuminen sinne vasemmalle. Pikkuhiljaa homma onnistui käynnissä ja muutaman yrittämisen jälkeen ravissakin, ensin hyvin pienissä pätkissä tosin, mutta lopulta päästiin koko kierros kerrallaan. Kädet tuntui ihan eriparisilta, kun ulko-ohjalla piti olla ihan todella voimakas tuki, jotta homma ei kosahtaisi heti alkuunsa.
Pikku välikäyntien jälkeen tein vielä muutamia laukkaharjoitteita. Aloitin taas oikeassa kierroksessa, joka kyllä laukassa on vaikeampi, ainakin nostojen kannalta. Teinkin nostot pienessä avossa, jotta peppu ei hairahtuisi omille teilleen ja ihan kohtuullisia nostoja tuli. Vähän pyrki nenä ylös, johtuen ihan omista roikkuvista ohjista (taas!), mutta kun sain narut kerättyä kunnolla käpäliin malttoi Mustakin tehdä homman asiallisesti. Tein ihan vain käynti-laukka-käynti siirtymiä ja laukassa loivaa avoa. Vasemmalle pyrin hieman asettamaan ja taivuttamaan laukassa, mikä oli ponille jo tarpeeksi haasteellista. Laukkaa työstin melko vähän, lopuksi vielä vaihdoin suuntaa laukanvaihdolla ja annoin venyä eteen-alas. Tällä kertaa tuli jopa ihan asiallinen vaihto, joten en kokenut tarpeelliseksi lähteä enää niitäkin työstämään tänään. Ravia vielä eteen-alas, johon olisi voinut venyä vähän paremminkin, mutta melko rentoa. Aluksi ajattelin lähteä tekemään vielä askeleenpidennyksiä ravissa laukan jälkeen, mutta poni vaikutti jo sen verran väsähtäneeltä alkujaankin, että jätettiin ne sitten toiseen päivään.
 
Kiva huomata, että alan ihan oikeasti hahmottamaan missä ne jalat kulloinkin menee, koska se poni taipuu ihan rehellisesti ja koska vain kaatuu pohkeen päälle. Nämä eivät ole siis mitään itsestään selvyyksiä olleet mulle, selän työskentelyn tuntemuksenkin opettelin aikoinaan ilman satulaa, jolloin sen tosiaan tuntee. Nyt senkin tuntee hyvin jo satulan kanssa, että ehkä sitä tässä kehittyy itsekin. Hitaasti, mutta varmasti.

kuva alkukeväältä, näkyy vielä klippausrajat

Mustan ruokinnan ja laitumelle palautuksen jälkeen (pyyhkäistyäni satulan nopeasti läpi ja rasvattuani sen kunnolla), vein ruuat vielä Katinkalle, joka oli toisten tammojen kanssa toisella laitumella. Ponin syödessä kävin tavan mukaan jalat läpi ja huomasin kaviot melko lämpimiksi. Valitettavasti löysin myös pulssin molemmista etusista (tämän tarkistin monta kertaa, että ihan varmasti oli eikä vaan kuviteltua) ja totesin ettei muutakaan voi kuin napata riimusta kiinni ja viedä poni tarhaan. Katinka on vielä kehittänyt jonkun kammon sähkölankaportteihin ja hetken jo epäilin, ettei se siitä pois tule (narut oli tietty kaikki siellä ulkopuolella) tai sitten tulee niin vauhdilla että käsi irtoaa, mutta onneksi melko rauhallisesti syöksähti portista pihalle. Katinka käveli tiellä vähän etusia varoen, varsinkin jos joku kivi jäi alle. Toisesta takasesta oli myös kenkä tippunut (kavio lohjennut jo aiemmin naulan kohdalta ja kilkkasi vähän), mutta sitä ei arkonut ollenkaan. Ei kuitenkaan ontunut tai kävellyt epäpuhtaasti. Kylmetin kavioita ja ne ei onneksi ihan heti tuntuneet kuumilta. Pulssi kuitenkin vielä tuntui, joten heitin pikkuannoksen metacamia nassuun ja ponin tarhaan.
Evääksi kävin katkomassa pajuja, niiden kuori kun sisältää asetyylisalisyylihapon (elikkäs aspiriinin) esiastetta ja auttaa luontaisesti kipuun. Poni seisoo hyvin kaikilla jaloilla, mutta aika rauhallisesti käveli ja jäi tarhassakin vain seisoskelemaan. Pitää nyt pari päivää seurailla, että miten lähtee kehittymään, onneksi vielä vaikuttaa aika lievältä.
Päähän ottaa silti, kun ehdin jo ajatella, että tämä kesä selvitään ilman kaviokuumeoireiluja. Lieko sunnuntain pitkä kuljetus ollut osasyynä vai mikä tuon juuri nyt laukaisi. Laidunnusta on kuitenkin ollut jo pidemmän aikaa saman verran ja liikutuskaan mitään kovin rankkaa ei ole ollut. Peukut pystyyn, että tästä selvitään yhtä helposti kuin edellisistäkin..

Juhannusviikko

Alkuviikon hommailuja

Tiistaina menin tallille melko aamusta. Musta köpötteli yhden alkeistunnin, samoin Katinka, joka oli jo paljon vetreämmän näköinen. Sitten Musta lähti vielä 1,5h maastoon. Menin itse tämän jälkeen kivassa sateessa parikymmentä minuuttia kangilla. Nopeasti vain hain väistättävät pohkeet läpi ja tehtiin muutama laukanvaihto. Vasemmasta oikeaan tosi hyviä, oikeasta vasempaan takapää ei vaihda ajoissa. Otin muutaman kerran lähes pysähdyksiin vaihdoissa ja silloin sainkin ihan hyvin onnistumaan nuo vaikeammankin suunnan vaihdot. Sitten äkkiä vaan kotiin vaihtamaan kuivaa päälle ja Dinon treeneihin.

Dinolla oli tämän kevään vikat treenit, kesällä treenaillaan sitten keskenään miten vaan saadaan Even kanssa aikatauluja sopimaan ja tarkoitus olisi käydä epiksissäkin harjoittelemassa. Treeneissä oli paria erilaista rataa ja Dino meni tosi hyvin. Yhtä ohjausvirhettä lukuunottamatta eka rata oli nollaa. Kontaktit ihan supereita! Lopuksi tekivät vielä välistä vetoja parilla esteelle, siinä Dino oli jo vähän väsynyt ja keskittyminen ei ollut ihan täydellistä. Hämääntyi lisäksi vähän, kun olinkin tosi lähellä kuvaamassa. Tosi hyvä fiilis jäi vikoista treeneistä.

Keskiviikkona Musta ja Katinka meni taas kevyen alkeistunnin ja Musta jatkoi 1,5h maastoon. Katinka sai uudet kesäpopot alle. Kengittäjän mukaan kaviot olivat hyvin viileät ja rauhallisen tuntuiset eikä arkonut yhtään kengityksen jälkeen kävelyä. Olen alkanut pajun mukana antaa muutamia horsman varsia myös eli pikku hiljaa siirrytään vihreämpään ja vihreämpään. Musta oli vähän väsyneen oloinen, joten ratsastin vain kevyesti eteen-alas. Kengitys siirtyi seuraavalle päivälle Mustan osalta, kun meillä oli tällä kertaa niin monta laitettavaa, ettei kerralla jaksanut.

Torstai oli Mustalle kevyt päivä. Kävin puolen tunnin maaston ilman satulaa Dino mukana. Muutama pikku pätkä laukkaa ja ravia, oli vähän nihkeä kulkemaan, mitä yleensä ei ole maastossa koskaan. Tämän jälkeen uudet kengät jalkaan ja takaisin laitumelle. Pauliinan kanssa laiteltiin esteet valmiiksi seuraavaa aamua varten ja Anne testaili linjat Aksun kanssa. Tarkoitus siis aamulla tulla vähän hyppelemään Beetun ja Mustan kanssa.

LOMAA!

2 ihanaista viikkoa!

Jaahas, aloitetaan tämä viikon suman purkaminen viime perjantaista. Siitä ainakin muistan jotain.. Torstaina Mustalla oli ollut vapaa päivä. Perjantaina kävi puolen tunnin maastoköpsyllä (talutuksessa) ja läpiratsastin avut sen jälkeen. Eli ympyrällä katsoin, että ei puske sisä- eikä ulkopohkeen päälle, menee rentona (venyttelin samalla) ja kaikki askellajit toimii. Oli vähän vaisun oloinen, kunnes esteleiriläiset alkoi kantaa puomeja kentälle. Mustan mielenkiinto ihan heräsi ja liikkumiseenkin tuli lisää energiaa. Musta jäikin esteleiriläisille pariksi tunniksi hyppäämään ja oli kuulemma mennyt melkeinpä liian reippaasti. Oikea laukka tuntui vähän jäykemmältä kuin vasen.

Lauantaian piti Helkyn poiketa ohimatkallaan, mutta olikin ääni poissa, niin ei tullut. Harmi! Musta meni pari tuntia taas estekurssilaisilla ja ratsastin itse eteen-alas venytellen puolisen tuntia. Laukka oli vielä hieman jäykkää, mutta tasaisemmin. Leiriläiset lisäksi harjasivat Katinkan. Katinka on nyt saanut 1,5dl pellavaista ja 3-4dl greenlinea (nämä siis kuivamitat). Hyvin maistuu. Lisäksi tietysti pajuja järsittäväksi.

Sunnuntaina Mustalla vielä pari hyppytuntia ja ne menikin mukavassa vesisateessa. Ratsastin nopeasti (n. 20min) eteen-alas venyttelyt ja ponit sai jäädä vielä sisään vähän lepäämään ja kuivumaan ennen laitumelle vientiä. Musta oli melko elastinen ja liikkui ihan kivasti. Vähän väsymys selkeästi painoi jaloissa, mutta hyvin vielä jaksoi. Jalat kylmetettiin joka päivä ratsastuksen jälkeen eikä mitään jalkaoireita ole tullutkaan. Hyvä!

Maanantaina Musta meni yhden alkeistunnin ja ratsastin itse sen jälkeen ihan kunnolla läpi. Ympyrällä paljon, suorilla loivaa avoa suoristukseksi, paljon siirtymisiä. Turpahihnaksi kokeilin nyt meksikolaista, mutta tuntui sen kanssa tosi oudolta ja ei reagoinut mielestäni hyvin suullaan. Vaihto takaisin remonttiin siis. Turpahihna kokeilu lähti siitä, kun mielestäni Musta ei nykyisin rentoudu suustaan niin hyvin kuin ennen. Vähän asiaan on auttanut nuo soft-correctionit tunneilla (ja välillä menen itsekin niillä jos ratsastan vain eteen-alas verkkaa). Jotenkin tuntuu, että on aina rennompi kangilla ratsastettaessa (toki mun käsikin varmaan on erilainen silloin..) Pitänee vielä kaivella vanhoja suitsia ja kokeilla ihan perinteistä turpista joko alaturpiksella tai ilman (todennäköisesti ilman kun ei tuo suutaan pyri aukomaan).
Katinkakin pääsi vähän työmakuun puolen tunnin käynti-ravi talutukseen. Vähän oli jäykkyyttä havaittavissa (varsinkin edestä), mutta liikkui puhtaasti. Sateilla Katinka tuntuu nykyään palelevan vaikka olisi loimitettukin (vuoreton sadeloimi). Johtuneeko kaviokuumeesta vai rajoitetusta ruokavaliosta? On päässyt kovilla sateilla sitten karsinaan suojaan, kun ei viitsi ulkonakaan seisottaa tärisemässä.

Erittäin epäselvää laidunkuvaa.. edestä lähtien Roventa, Katinka, Epron ja Musta. Kuva otettu ennen Katinkan kaviokuumeilua.

Takaisin aalloille

Blogin päivitys ajantasalle

Tässä tuleekin sattuneista syistä erittäin tiivistettynä parin (vai peräti kolmen) viikon tapahtumat. Viime päivityksen jälkeen on ollut yksi estetreeni (muistaakseni), jossa hyppäsimme isolla pääty-ympyrällä kavaletteja (neljä) ja yhdeltä kavaletilta erittäin tiukka tie pienelle pystylle (laukanvaihto kavaletin päälle) tai pystyltä kavaletille ja siitä ympyrälle jatko (laukanvaihto kavaletin päällä). Tämä treeni oli lasten päiväleirin aikaan, joten hepat vähän väsyneitä. Mustassa tämä näkyi niin, ettei jaksanut koota itseään yhtään ja korvasi hyppyvoimaa pienillekin kavaleteille vauhdilla. Tosin positiivistahan tuo vauhti on, kun olisi voinut hyytyä ihan täysin. Välillä Musta on ollut parempi, välillä vähän huonompi ratsastaa. Olen kyllä todella paljon mennyt ihan vain kevyesti eteen-alas ja siirtymisiä. Suitsiin laitoin ennen leiriä softcorrectionit eli pienet kuminauhan pätkät kuolaimen ja ohjan väliin. Nyt Musta onkin ollut paljon rennompi kun ei jännitä lasten välillä epätasaisia käsiä vastaan. Selkäkään ei ole mennyt jumiin vaikka joka päivä en ole kerinnyt venyttää eteen-alas kunnolla. Oikea etujalka on välillä reagoinut, en tosin osaa aina ymmärtää mihin, kun liikutuskaan ei ole laadullisesti ollut rankkaa vaikka määrällisesti onkin välillä mennyt useampaa tuntia.

Katinkalla iski viikko sitten kaviokuume eli voi p*ska! Tämä kesä onkin ollut oikeaa kaviokuumeaikaa, todella monella on niitä ollut. Syynä lienee viileät ja aurinkoiset ilman, jolloin sokeri kertyy ruohoon. Tosin Katinka tuskin olisi saanut tänä vuonnakaan, ellei pohjalla olisi sitä parin kesän takaista kuumeilua. Poni joutui siis tarhaan heinälle (ja oljelle). Kipulääkettä sai parina päivänä, pulssit tuntui ekoina päivinä, mutta helpotti tuosta kipulääkkeestä ja kylmetyksestä. Pajuja on lisäksi lapsetkin ahkerasti Katinkalle kantaneet. Nyt poni jo ravailee tarhassa ja viskoo päätään tylsistyneenä. Onneksi välillä muutkin on hetken tarhassa (esim. tuntien välissä), niin saa välillä seuraa. Koska kuivaheinä on loppu ja mistään ei saa lisää, saa Katinka nyt olkea mahan täytteeksi. Herkuksi pajuja ja lisänä annan pellavaista ja greenlinea varovasti (+kivennäistä ja B-vitamiinia). Ensi viikolla varmaan aloitan varovasti maastakäsin työskentelyn eli käsihevosena käppäilemään maastoon ja pientä ohjasajoa, jotta saa vähän puuhaa. Ehkä Vertsu pääsee ratsastelemaan. Onneksi akuuttivaihe meni ohitse muutamassa päivässä, jolloin ennuste paranemiselle on todella hyvä. Todennäköisesti Katinkan saa takaisin töihin melko pian, aluksi kevyesti tietenkin. Kengittäjän pitäisi tulla ensi viikolla, niin saa samalla ottaa Katinkan tassut.

Tässä tälläinen pikabriiffi, tästä viikosta tuttuun tapaan taas perusteellisemmin, mahdollisesti jo viikonloppuna.

Myytävä-sivusto on päivitetty muutamalla uudella tavaralla, osasta vielä valitettavasti puuttuu kuvat, mutta tulossa mahdollisimman pian..