Viikko 43

Katvealueella..


Olen itse ollut vähän katvealueella tällä viikolla tämän päivittelyn suhteen (=lue väsynyt), joten tässä tulee nyt useampi päivä kerralla..

Tiistaina ratsastelin Mustalla perus eteen-alas -settia vajaan tunnin verran. Oli ihan normaalin jees, suusta vähän 'jäykkä'. Ei siis niin pehmeä edestä kuin parhaimmillaan.

Keskiviikkona Anne otti Mustan maastoon (rauhallinen), meni vissiin ihan hyvin. Katinka tosin oli saanut jotkut pienet spurtti-pukki kohtaukset alamäessä, kiva että ponilla on virtaa :)
Itse en keskiviikkona päässyt, kun auto oli huollossa. Dinolla ei siis tällä viikolla ole treenejä, kun on syyslomatauko eli sen puolesta olisin päässyt.

Torstaina vapaapäivä (itsellä) ja Mustalla. Töissä meni ihan törkeän pitkään (n.11h) ja kaaduinkin suoraan nukkumaan Dinon lenkityksen jälkeen..

Perjantaina Musta oli Ainolla tunnilla, aiheena puomit (ja ilmeisesti pääsivät muutaman pikku ristikonkin hyppäämään). Itse menin sen jälkeen (poni kerkesi tosin odotella puolisen tuntia) vajaan tunnin, eteen-alas ja muutamia laukanvaihto harjoituksia parilla ristikolla (lähes kiinni toisissaan 90 asteen kulmassa, molemmat koko-rata-leikkaalla lähellä toista päätyä). Esteillä tein isoa kahdeksikkoa niin, että joka hypyssä olisi pitänyt vaihtua laukka. No ei kyllä vaihtunut kaikissa, omia mokia suurin osa. Musta kyllä hyppäsi ihan innoissaan ja oli muutenkin reipas. Oli kuulemma tunnillakin ollut ihan reipas.
Lisäksi ohjasajoin Katinkan, kun oli ollut vain yhdella tunnilla. Oli reipas ja helppo. Vasempaan kierrokseen ulos asettuminen yhä vaikeaa ravissa, käynnissä jo sujuu. Päästin vielä lopuksi juoksemaan vapaana (ja piehtaroimaan). Vetelikin ihan vipopäänä laukkaa monta kierrosta ympäri kenttää..

Lauantaina keventelin vähän ponia rennoksi, kun alkoi polvea juimia tosi pahasti. Yleensä ei ole ratsastaessa sattunut. Milja oli Kitimalla juuri lopettelemassa, joten ehdotin haluisiko kokeilla Mustaa. Miljahan suostui ja väänsi sitten Mustan kanssa perusjuttuja (suoristusta yms.)
Itse menin puolisen tuntia ja Milja reilun tunnin. Kitima ainakin sai kunnon loppukävelyt kun köpöttelin sen kanssa koko ajan.
Musta oli aika hikinen, koska joutui oikeasti kunnolla hommiin ja ajattelemaan, Milja kun vaatii loppuun asti jotain tehdessään. Kivan rentona Musta kuitenkin pysyi. Mustahan on kyljistä vähän vino, siis banaanin mallinen. Jalat kulkee nätisti kahdella uralla, mutta vasen kylki pullottaa hieman ulos ja oikea kylki jää siis banaanin sisä kaareksi. Nyt pääsin todistamaan tätä kunnolla edestä päin. Ongelma on varsinkin oikean laukan nostossa jossa takapuoli meinaa valua sisälle. Tätä Milja sitten treenasi ympyrällä ja poni raukka mietti välillä minne laittaa kinttujaan. Vasen oli huomattavasti helpompi. Lopuksi vielä Milja auttoi ponia venymään eteenkin päin enemmän (alas kyllä menee helposti).
Ehdotinkin, että saa Mustaa lainata kun haluaa kunnolla vääntää, Kitima kun on 'venyttely' lomalla (lihasjumeja). Sanoin, että voin sitten samaan aikaan vaikka Kitsulla maastoilla tai humputella eteen-alas. Itse kun tulee harvoin kunnolla väännettyä ellei joku ole maasta vähän piiskaamassa ja ohjeistamassa.. Maanantaina lupasinkin Kitimalla maastoilla, kun Milja on laivalla ja muutenkin ensi viikolla liikutella jos ei tunneilla pahemmin mene. Joku kun lähtee Pariisiin loppuviikosta (juu, en minä ainakaan..)
Itsellä ensi viikolla lomaa, niin kerkeää tarvittaessa useammankin liikutella.
Katinkakin jaksoi hyvin 3h (alkeis-koulu-alkeis) edellispäivän spurttailusta huolimatta. Onkin kuulemma ollut nyt hyvinkin reipas. Katinkalle tosin sopiikin säännöllinen liikunta (mielellään vaikka parikin tuntia per päivä), niin pysyy vetreänä. Lisäksi karvattomuus on viilentänyt oloa sen verran, että ei tule heti hiki.

Raspaajaakin tarvitsisi soitella, Mustalla on taatusti taas toisella puolella enemmän tavaraa kuin toisella, koska tukeutuu kuolaimiin epätasaisesti (ja meillä kaikilla kolmella eli mulla, Annella ja Miljalla ei voi kaikilla olla sama käsi 'huonompi') ja välillä meinaa vasempaan jäädä kiinni.

Tänään olisi Mustan (ja Dinon) kanssa tarkoitus maastoilla kevyesti ja maanantaina hypätä jonkinlaista jumppasarjaa (kavaleteilla, en jaksa raahata yksin esteitä). Loppu viikon ohjelma muodostuu sitten sen mukaan miten päästään tunneille, toivottavasti olisi edes yksi kouluvääntötunti..

Taidekuva eli Musta ja Roventa vastavaloon kuvattuna ponitarhan 'kukkulalla'

Musta ja uusi (vielä puhdas) riimu. Hööksin pehmeä cushionweb-riimu, ostettu samalta Tampereen reissulta kuin Mustan ja Katinkan thermo master -sadeloimetkin. Väri on violetti vaikka kuvassa jostain syystä näyttää aika siniseltä.

Reidet huutaa hoosiannaa

Estetreeneissä kovilla..

Tänään oli viimeinen näitä 1,5h estetreenejä (näillä näkymin yhä) tältä syksyltä. Koska kouluissa on nyt syysloma, ei Titta ja Tuuli päässeet (mökkeilemässä), olimme siis Hennan kanssa kahdestaan. Henna Katinkalla ja minä Mustalla. Aiheena laukanvaihtoharjoittelu. Aloitimme puomeilla ravissa. 3 puomia leveyshalkaisijalla ja piti aina tulla suorana. Emme siis tehneet pääty-ympyrää vaan pääty-neliötä. Tämä molempiin suuntiin ja sitten laukassa (myös neliönä ei ympyränä). Laukassa ruvettiin pian vaihtamaan suuntaa ja tarkoitus oli tehdä puomeilla laukanvaihto eli kuten laukanvaihto yleensäkin tehdään 3:ssa vaiheessa, nyt jokainen vaihe tehtiin omalla puomilla: 1) puolipidäte (kokoaa) 2) asetus (uuden laukan suuntaan) 3) pohkeet (uuden laukan 'suuntaiset'). Normaalissa laukanvaihdossahan nämä tehdään kolmen askeleen aikana. Eka kerta meni Mustalla vähän plörinäksi, mutta sitten kun hokasi homman niin vaihtoi laukkaa jo puolipidätteestä, rasittavaa ennakointia siis. Katinka vaihtoi hyvin vasemmasta oikeaan, mutta ei kunnolla oikeasta vasempaan. Katinkalle tosin ei koskaan ole edes laukanvaihtoja opetettu, vaihtaa kyllä kavaletilla ja esteillä, mutta puomeilla ei niin hyvin. Mutta muutama superhieno vaihto oikeaan laukkaan.

Esteillä aloitettiin takapäädyssä ympyrällä ensin vasempaan kierrokseen. Tarkoitus hypätä pystyä pääty-ympyrällä ja jatkaa niin kauan että tulee hyvin (eli vasemmalla laukalla alas) ja sen jälkeen vaihtaa esteen päällä suuntaa ja laukkaa. Molemmat pääsi vaihtamaan jo toisella hypyllä suuntaa, koska eka hyppy meni hyvin. Sitten jatkettiin pääty-ympyrältä keskimmäiselle esteelle ja sieltä takaisin oikeassa laukassa päätyyn jossa taas laukanvaihto (eli hyppy -> vasemmassa laukassa pääty-ympyrä, hyppy ja laukanvaihto, hyppy ja kaarta oikealla, hyppy ja laukanvaihto). Sen jälkeen koko sarja eli keskimmäisellä vaihdettiin myös laukka ja jatkettiin toisessa päädyssä olevalle pystylle, mistä jatkettiin samassa laukassa takaisin keskimmäiselle, jolla taas laukanvaihto ja takaisin aloituspäädyn esteelle, jolla vaihto. Aloituspäädyn este oli sen verran kaukana päädystä, että pääty-ympyrän mahtui hyvin tekemään. Molemmat ponit teki vaihdot hienosti, vasta lopussa alkoi tulla 'virheitä' hevosten (ja ratsastajien) väsyessä.

Lopuksi laukassa taas päätyneliötä ja puomeja ja puomien jälkeen päädyn kautta keskimmäiselle esteelle (suorana) jossa Anne näytti kädellä kumpaan suuntaan esteeltä oli tarkoitus lähteä (eli kummalla laukalla alas). Tätä loppuharjoitusta tehtiin ilman jalustimia. Ja aika monta hyppyä tehtiinkin ennen kuin Anne oli tyytyväinen molempiin. Tämän takia reiteni ovat ihan tulessa (ja töissä juostujen yli 30 juoksurappusten takia). Loppuraviin sentään armahdettiin ja saatiin jalustimet eikä tarvinut keventää ilman jalustimia (en olisi varmaan pystynyt kävelemään muuten). Ponitkin olivat aika väsyneitä vaikka pidimme useamman kävelytauon. 2:lla hypätessä ei vain tule niin pitkiä hengähdystaukoja harjoitusten väliin kuin useamman ratsukon tunneilla. Musta oli jopa ihan hiessä (harvinaista). Samoin Katinka vaikka onkin klipattu.

kuva harjoituksesta

Sunnuntain olimme Hennan kanssa kahdestaan koulutunnilla, samoilla tutuilla poneilla. Jatkettiin edellisen viikon avoharjoittelua (Henna ei ole paljon avoa tehnyt). Kun Mustalla alkoi sujumaan käynnissä, aloimme pian tehdä siirtymiä käynti-ravi-käynti avon sisällä. Myös muutamat laukannostot avosta. Jälleen kerran oikea kierros oli paljon helpompi, mutta muutenkin meni jo enemmän 'rutiinilla' kuin edellisellä kerralla. Viimeinen laukannosto (vasempaan) oli todella hyvä! Musta oli tosi pehmeä ja rento sekä pysyi hyvin pyöreänä koko harjoituksen ajan. Ihan muutamassa siirtymässä meinasi nousta ylös ja jännittyä. Ronja oli taas edellisellä tunnilla Mustalla ja kuten aiemminkin todettu, on Musta Ronjan jäljiltä aina mukavan rento.

Katinka oli aluksi vänkyrä ja oli sitä mieltä, että tehkää ihan yksinänne avoa, mutta Annen vähän autettua ja neuvottua kädestä pitäen (kirjaimelliseti) alkoi Katinkakin taipua suorittamaan tehtävää. Ponihan siis osaa, mutta ei aina viitsisi..

Musta ja Katinka drinksulla sunnuntain treenien jälkeen.

Hyppelyä ja vähän muutakin

Yli esteiden

Tiistaina estetunti. Henna oli yhä kipeä, joten kolmistaan mentiin Titan ja Tuulin kanssa. Ratsuina tutut Musta (mulla), Roventa (Titta) ja Katinka (Tuuli). Harjoituksena eräänlainen rataharjoitus, jossa lähinnä harjoiteltiin käännä-suorista-eteen -tehtäviä ja hevosen jumppamista. Vaikka oli rataharjoitus, tarkoituksena oli mennä rauhallista tahtia (hevosen kuitenkin poljettava takaa hyvin) eikä ratatempoa.

Aloitettiin suoralla linjalla jossa okseri laskettiin alas 3 maapuomiksi ja suoran päässä pysty. Etäisyys jotain 21m, suunnilleen.. Tätä laukassa ja keskimmäinen nostettiin kavalettikorkeudelle (eli puomi-kavaletti-puomi). Muutaman kerran jälkeen keskimmäinen nostettiin pystyksi (50-60cm?) eli puomi-pysty-puomi ja linjan päässä pysty.
Sitten tultiin puomi-pysty-puomia, josta kaarre vasemmalle ja innareille (ristikot, etäisyys himpun alle 3m eli rauhassa piti tulla). Meinasi ekat kerrat mennä Mustalla ja Roventalla vähän pitkäksi tuo kaarre (tai eräänlainen kulmahan siinä ratsastetaan..). Katinkalla ei ongelmia, mutta se onkin niin pikkuinen että kerkeää kääntämään vaikka missä. Mustaa ja Roventaa piti kääntää jo vikan puomin päällä jos halusi hyvän linjan innareille. Sama myös toisesta suunnasta, mutta puomit nostettiin okseriksi.
Sen jälkeen toiselta okserilta kaarre pystylle ja kolmoissarjaa (pysty-okseri-pysty), jossa ensimmäinen väli yhdellä askeleella ja toinen kahdella. Kun kaikki oli hypätty näin yksittäisinä harjoitteina yhdisteltiin näitä radaksi. Esimerkiksi okseri -> innarit -> pysty ja okseri linjassa -> okseri -> pysty -> kolmoissarja. Tämä siis yksi variaatioista joita tehtiin. Viimeisessä radassa mentiin kolmoissarjaa toisesta suunnasta (eli 2 ja 1 askel), tähän joutui Mustaa jo ratsastamaan ratatemmossa, kun alkoi olla väsynyt eli ekalla kerralla meni 3:lla ja 2:lla askeleella, joista viimeiset oli aina pikkuaskelia. Mentiin sitten sarja putkeen muutaman kerran oikealla askelmäärällä, jotta tunne jää varmasti mieleen (siis oikea tunne).
Ihan viimeisenä vielä ilman jalustimia innarit muutaman kerran. Tämä olikin näillä näkymin viimeinen 1,5h valmennus tältä syksyltä. Jos kelit jatkuu hyvinä, saatetaan vielä muutama kerta mennä erikseen sovittavina ajankohtina.

tässä vielä kuva selventämään asiaa

Dino agilityssä

Dinon keskiviikko treenit ei olleet parhaat mahdolliset. Koiraan selvästi vaikutti 2 viikon tauko ja kesti hetken ennen kuin sai hommasta kiinni. Lisäksi vaikeutena oli putki (A:n alla), johon ei olisi ensimmäisen kerran jälkeen mielellään mennyt. Lopussa kyllä meni toisesta suunnasta sinne ilman ongelmia.

Harjoituksina oli erilaiset hyppy-pöytä-hyppy-kierto hyppy-hyppy -yhdistelmät (ja välissä oli sitä putkea ja rengastakin). Tietyssä kohtaa hallia teki hommat ihan ilman ongelmia, mutta ns. yleisöpäädyssä oli jotain epämiellyttävää koiran mielelestä. Renkaan hyppäsi muutaman kerran, mutta ei oikein halunnut tulla lähelle sitäkään. Myös A:lla oli hieman ihmeissään, puomi taas meni tosi hyvin.

Emilia kertoi Evelle, että viikonloppuna oli ollut ulkopuolisia käyttäjiä, joiden jäljiltä oli löytynyt mm. kakkaa putkesta yms. eli todennäköisesti Dinon mielestä osa hallin kohdista haisi oudolle. Tarkoitushan siis on, ettei koirat tekisi asioita sisälle, mutta jos vahinko käy, niin ne siivotaan hyvin (pesuaineita kyllä löytyy). Todella ikävää tulla treenaamaan ja löytää vaikka sieltä putken sisältä jätökset. Luulisi hajun jo kertovan treenaajille jos koiralta vahinko pääsee..

Jälleen kerran todettiin, että Dino lämpiää aika hitaasti (mutta varmasti) eli jos vielä tulee pitempiä kuin viikon taukoja, pitää aloittaa kontakteista tms. missä pääsee palkkaamaan heti ja muistuttamaan, että tämähän on ihan kiva juttu..

Dinon treenien vuoksi oli Mustalla taas vapaapäivä. Torstaina menin kevyesti puolisen tuntia kentällä venyttäen eteen-alas. Mustan mielestä Annen auto oli ihan väärässä paikassa (kentän vierellä) ja sitä piti välillä kuikuilla. Lisäksi valot heijastuivat muutamaan lätäkköön mitä kentällä oli ja sekin oli hieman outoa ponista. Eipä ollakaan sitten viime talven vielä valoja varsinaisesti tarvittu, nyt vaan meni ratsastus jo sen verran myöhäiseksi..

HIHS

Perjantaina töiden jälkeen suuntasimme Riinan auton nokan kohti Helsinkiä ja Hartwall Areenaa. Perjantain iltanäytökseen oli liput ja siellä myös istuttiin. Expoalue vaikutti pienemmältä kuin edellisinä vuosina eikä silmiin osunut hirveän hyviä tarjouksia. Mukaan tarttui kuitenkin Vudekan tietokirjasarjasta Ratsastajan istunta -teos (näitä ohuita läpysköitä) muiden samaan sarjaan kuuluvien rinnalle kotihyllyyn. Black Horsen ständiltä taas BE-vitamiinia, rakeista tällä kertaa. 3kg:n pönikkä kuulemma vastaa sitä litran nestemäistä, mitä tähän asti olen syöttänyt. Koska noille harrasteponeille ei tarvitse jättimäärää syöttää, pitäisi tämän kestää Mustalla ja Katinkalla koko talven. Käytössä varmasti toimivampi kun ei tarvitse pelätä jäätyykö vai ei ja helpompi annostellakin (nestemäistä olen aina lorauttanut 'sopivasti', kun ne mitta-mukit on niin rasittavia). Kuulemma myös maistuvampi kuin nestemäinen versio, vaikka kyllä noi ponit on sen nestemäisenkin imuroineet ilman ongelmia..

Itse kilpailuista piirtelin ratoja muistiin, näistä voi sitten joskus ottaa harjoitukseksi osasia. Tiet tosin oli melko haastavia, mutta ehkä me selvittäisiin niistä ristikko korkeudella..

Katsomossa istuessa ja tuijottaessa puolityhjää vastakkaista puolta, ei voi olla miettimättä, että eikö lipun myyynnistä tulisi kuitenkin enemmän rahaa jos laskettaisiin lippujen hintoja reiluhkosti ja saataisiin katsomot täyteen? Ainakin minun logiikalla tulee enemmän jos ottaa 100 ihmiseltä 2 euroa kuin kymmeneltä 10 euroa. Näin kärjistetysti.. samoin pisti mietityttämään kuinka kalliita myyjäpaikat oikein nykyään on, koska myyjiä oli vähemmän kuin on ennen ollut.. kaipa herrat on laskelmansa tehneet ja todenneet näin saavansa parhaimman tuoton.. ei sitä pieni ihminen vaan ymmärrä..

Oma suosikkini kyseinä iltana hypättävistä luokista oli Alankomaalainen Henrik van de Pol ja hänen ratsunsa (tai yksi ratsuistaan) tamma Chesterfield. Tuli ensimmäisessä luokassa 4. sijalle. Tamma näytti kivan kokoiselta (eli pienehköltä), ketterältä ja nopealta. Muutenkin kaikin puolin mukavalta ratsastaa. Lisäksi oli kauniin värinen (ruunivoikko, ehdoton lempivärini)!

Vitamiinipöntsä ->

Nakuponi

Katinkan klippaus

Tänään sain itsestäni sen verran irti, että klippasin Katinkan. Ehtii sitten karva kasvaa vähän takaisin ennen pakkasia. Poni osasi olla tosi rasittava ja liikkua aina väärään aikaan, tai väristellä ihoa tai nostaa jalkaa jne. vähän tuli epätasaista sinne tänne, joita ei niin siisteiksi enää jälkikäteen saanut. Mutta välttää tuo kotikäytössä.. Peppukuvion kyllä unohdin, pitää talvella sitten tehdä kun uudestaan klippaa (karva kasvaa takaisin niin jumalatonta vauhtia että pitää klipata 2-3 kertaa talven aikana).

Lisäksi ohjasajoin Katinkan, edellinen kerta on tainut olla joskus viime talvena.. Poni oli reipas ja vetreä. Oikeassa kierroksessa ei kyllä pystynyt asettumaan ulos, ainakaan omasta mielestään. Vasemmassa sentään joten kuten. Liikkui hyvin eteen ja oli aika rento ja pyöreä. Lisäksi tehtiin pohkeenväistöä molempiin suuntiin ravissa, tässä meni paremmin oikeaan..

Musta sai tyytyä irtojuoksutukseen, kun aika loppui kesken. Molempien vyöt on lisäksi kotona kuivumassa pesun jäljiltä, toivottavasti muistan ottaa huomenna mukaan, jotta päästään hyppäämään.

Pari kuvaa lopputuloksesta, kännykällä..

Karvan alta paljastui selästä valkoisia kohtia, pitää seurailla lisääntyykö noi talven aikana vai onko vanhoja jälkiä.. poni on vähän vinossa ja näyttää järkyn isopäiseltä.. ehkä se on parempi kuin isomahainen :D

Tälläinen määrä sitä irtosi, kasaan lakaistuna. Vertailukohtana vieressä on piikkisuka.

Avotaivutusta

eli koulutunnilla vaihteeks..

Tänään oli siis koulutunti ja koska oli pienempi ryhmä ja osaavampia ratsastajia päästiin ihan kunnolla hommiin. Alotettiin avoilla pitkillä sivuilla, itse tosin menin reilusti uran sisäpuolella, Musta kun pysyy jostain syystä suorempana niin kuin lähellä aitaa. Huomasi kyllä, ettei ole hetkeen tätä tehnyt.. Vasempaan kierrokseen meni taivutus herkästi yli tai jäi vähän vajaaksi ja piti olla todella tarkkana pohkeiden ja ohjien kanssa ettei tehnyt mitään liikaa. Lisäksi suoristuminen avosta jäi helposti vajaaksi kropan osalta. Kun alkoi sujua käynnissä, tehtiin siirtymiä raviin (ja käyntiin) avon 'sisällä'. Tässä vaiheessa myös jätettiin avo toiselta sivulta pois ja kevenneltiin reipasta ravia siellä. Oikeaan kierrokseen Musta taas toimi todella kivasti, hyvin pienillä avuilla ja juuri sopiva taivutus. Oli myös paljon tasaisempi oikeaan kierrokseen. Ainoa ongelma oli ravisiirtymissä, vaikka kuinka kevyesti yritti siirtymän tehdä olisi Musta mielummin nostanut laukan.
Lopussa jatkettiin vielä ympyrällä avoa ravissa, josta laukannostoja. Oikea kierros taas hyvä, osa nostoista jäi vähän löysäksi, mutta muuten Musta oli rento ja pyöreä sekä työskenteli kunnolla. Vasen kierros hankala, erittäin hankala. Nostot sujui hyvin ja laukka oli hyvää, mutta se avo ympyrällä vasempaan.. no, se oli ponille vaikeaa. Vasemmassa kierroksessa tuntuu muutenkin, että satula lähtisi valumaan oikealle varsinkin jos vähänkin enemmän taivuttaa hevosta. Eli itselleni on hankalampaa istua vasemmassa kierroksessa tuollaista harjoitetta tehdessä, sen lisäksi että se on ponillekin hankalampi suunta. Suoralla mulle vasen on kuitenkin helpommin käsitettävissä oleva suunta tuon avon suhteen..

Tunti vähän venähti ja oli lähemmäs 1,5h. Anne meinasikin että ensi keväänä voisi ruveta pitämään noita 1,5h koulutuntejakin estetuntien lisäksi, tunnissa kun ei meinaa kunnolla keritä tehdä jos siihen sisällyttää alku- ja loppuverkat.. varsinkin jos opetellaan uutta asiaa (tai edes yksi ryhmästä opettelee uutta, muille jo tuttua asiaa).

Huomenna sitten kevyttä eteen-alas menoa taas tai maastoon. Tiistaina todennäköisesti hypätään jumppasarjaa.. Huomenna mahdollisesti lähtee Katinkalta karvat, jos vaan jaksan ja on aikaa. Pepunpäälliskuvio on vielä mietinnän alla..

Lisää kuvia arkistojen kätköistä, oiskohan kesältä 2008? Korkeus puomin kanssa n.65cm (pelkkä kavaletti on 45cm).

Nää kavaletit on kyllä ihan onnettoman matalan näköisiä, niitä kun heittää 2 päällekäin saadan 90cm este ja sen mäkin uskallan hypätä koska vaan ja vaikka ilman satulaa, mutta jos se sama korkeus tehdään tolpilla ja puomeilla niin näyttää paljon kamalammalta..

Paranee taas

eli poni vetreänä..

Eilen Musta oli taas oma reipas itsensä, aavistuksen omaista jäykkyyttä vielä havaittavissa alussa, mutta pystyi venyttämään heti alusta lähtien eteen-alas ja kulkemaan muutenkin rennosti ja pyöreänä. Raviväistöissäkin alkoi olla jo hieman lennokkuutta.

Veronica ratsasteli alkukäynnit samalla kun laitoin Annelle ja Foriolalle pienen pystyn. Musta onneksi tulee nätisti estekatokseenkin (mielummin olisi kyllä saanut jäädä ulkopuolelle, mutta heinän haju houkutti sisälle asti) ja sen kanssa on muutenkin helppo kanniskella esteitä. Ihan vielä kun ei uskalla Vertsua päästää Mustalla köpsimään ilman talutusta. Tallille lähtö jäi turhan myöhäiseksi, joten hämärä pääsi yllättämään (ja on niin vaikeaa laittaa ne kentän valot päälle, totta kai..). Eipä tuo pahemmin haitannut, kun edellisessä paikassa ei aina kentän valot toimineet, pimeän 'ajo' siis tuttua. Vähän piti olla varuillaan kun Vertsu ratsasteli ja talutteli ja lopulta jätti vapaaksi oman pikkuponinsa Milbyn, poniesteet ei kuulu tuolla tavalla mun harrastuksiin ;)

Tänään ois luvassa koulutuntia taas pitkästä aikaa.. tilasin vähän avoharjoituksia, kun tuntuu ettei itse saa niitä aina niin luonnistumaan (lintsaako hevonen vai enkö vaan tajuu..)

Loppuun pari vanhaakin vanhempaa kuvaa..

Tämä kuva on mun ja Katinkan ensimmäisistä kisoista, korkeus hurjat 50cm ja istunta jotain hirveän ja kamalan väliltä..

Tässä taas varmaan viimeisiä estevalkkuja missä Katinkan kanssa kävin. Helmikuu 2009. Tän jälkeen oon siirtynyt hyppäämään lähinnä Mustalla ja Katinkalla hyppäilin satunnaisesti itsekseni.. Istunta on sentään kehittynyt, mutta on sen kanssa töitäkin tehty. Korkeutta on varmaan joku 70cm?

Jähmeästä vetreäksi

Mustan kuulumisia

Keskiviikkona Mustalla oli vapaa, sen piti kyllä mennä talutustunnille (tai puolikkaalle), mutta ei nyt sitten jostain syystä mennyt. Torstaina kiirehdin tallille ennen tunteja, niitä kun oli 7 asti ja ajattelin että niin myöhään on jo ärsyttävä ratsastaa. Tunnit siis täynnä eikä kentälle oikein yhtäaikaa olisi mahtunut.

Superpikaharjaus ja varusteet niskaan. Onneksi ei tarvi suojia tms niin sai lintsattua jalkojen harjauksen. Kerkesin ratsastella n.40min ennen tuntien alkua. Musta oli todella jäykkä ja jotenkin väsyneen oloinen. Suusta oli pehmeä ja rento, mutta loppu kroppa olikin sitten kaikkea muuta. Yleensä vähän jäykkänäkin kulkee hyvin eteen, mutta ei tällä kertaa. Paljon siis pitkänä eteen-alas ratsastusta, mikä sekin oli jo haasteellista. Käynnissä sai hyvin ylitaivutettua ja loppuravit olikin jo lähes oma itsensä. Tein myös käynnissä pohkeenväistöä molempiin suuntiin, se kun on irrottava liike. Tosin ei hirveän irtonaiselta tuntunut ja siirtymät väistön sisällä oli tuskaa..

Koska ratsastus jäi vähän tyngäksi tein Mustalle kunnon harjauksen (minkä yleensä teen ennen ratsastusta) ja venytin sekä etu- että takajalat. Lisäksi 'jumppasin' lapoja, nekin tuntui hivenen kireiltä. Oikea takajalka oli vähän jäykempi kuin vasen, mutta ero ei ollut mitenkään järkyttävän suuri. Lisäksi 'taputtelin' hevosen kauttaaltaan ja hieroin kaulan ja selän kevyesti. Erityisesti kaulan hieromisesta Musta nautti, silmät lupsuivat ja alahuuli roikkui.

Toisen puolen käsittelyssä ei ollut ihan niin rento, koska aikuisten alkeisryhmä tuli samaan aikaan talliin varustamaan ratsujaan. Aikuiset on ihania, niille voi selittää paljon teoriapohjaisesti ja yleensä muistavat/oppivat hyvin kun kertoo syyn, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla. Itse olen hirmuinen 'teoreetikko' eli haluan aina tietää miksi jokin asia tehdään näin ja noin sekä miten se vaikuttaa hevoseen. Näin on itseni helpompi sisäistää asiat eikä vain yrittää muistaa ulkoa, että tässä tilanteessa painetaan tuota 'nappulaa'. Vaadin myös opetuksessa, että opettajan on kyettävä kertomaan miksi pitää tehdä jokin tietty asia (varsinkin jos se on ristiriidassa aiemmin opitun kanssa) ja syyksi ei todellakaan riitä, että koska minä sanon.. Perusteluja, perusteluja..

Perjantaina Musta köpötteli tunnin ja ratsastelin itse sen jälkeen. Oli taas oma energinen itsensä, ei parhaimmillaan ja rennoimmillaan, mutta nyt onnistui jo pohkeenväistöt ja avot sekä sulut ihan hyvin, jopa ravissa. Torstaina pohkeenväistö ravissa oli hyvin hankalaa. Veronica teki loppukävelyt ja poni sai jäädä yöksi ulos (loimen kanssa) eli ainakaan ei pitäisi kangistua sisällä seisomisesta. Katsotaan sitten tänään kuinka energinen on. Annoin eilen kyllä puolisen litraa ylimääräistä kauraa, josko sillä olisi mitään vaikutusta. Tarvitsee ehkä vakituiseen nostaa tuo kaura-annos sinne 1,5 litraan, mutta katsellaan..

Tässä vähän vanhempaa kuvamateriaalia. Kuvassa Musta on 4v. ja se on otettu syksyllä samana vuonna kun Musta minulle tuli. Tässä taitaa olla menossa ponin 4 tai 5 hyppykerta. Pari kertaa kesti ennen kuin homman hiffasi. Massaakin on tullut jo sen verran, että lampaankarva on otettu satulan alta pois.. Esteellä korkeutta about 70cm. Apuesteenä ollut ristikko (kuvasta päätelleen 1-2 askelta ennen okseria).

Lätäkkö

ja miten sinne pyllähdetään..

Sunnuntaina Musta meni tunnilla, jonka jälkeen ratsastelin sillä itse puolisen tuntia. Ronjan jäljiltä Musta on aina kivan rento ja pehmeä, vaikka tyttö on ratsastanut vasta puolisen vuotta. Osaa kuitenkin istua rentona mikä on Mustalla se avainasia. Musta oli ihan mukavan reipas, vähän jäykempi oikeaan kierrokseen, mutta tosi rento ja varsinkin hyvä suusta. Veronica teki sitten loppukäynnit.
Loikkasin lisäksi Katinkan selkään (pitkästä aikaa), koska se oli tunnilla niin kevyellä. Taivuttelin (oli aika jäykkä, pitäsi keritä itse puuhaileen useammin) ja tein vähän kokoamisia. Huomaa ettei niitäkään ole tehty kunnolla piiiiiitkäääääänn aikaan.. Loppukäynnit käveltiin Miljan ja Kitiman seuranana maastossa.

Maanantaina käytiin Mustan ja Dinon kanssa rauhallinen maastolenkki, vähän sateli, mutta onneksi vältyttiin suurimmalta sateelta. Tunteja ei ollut, koska Anne lähti Beetulla kouluvalkkuun.

Tiistaina hypättiin, kenttä oli kyllä aika kostea.. Alkuverkkana pääty-ympyrällä asetusta sisään ja ulos (yliasetusta) sekä ympyrän pienennystä ja suurennusta. Me tehtiin Mustan kanssa vielä tosi pientä laukkaympyrää myötä- ja vasta-asetuksella. Koska oli sateinen keli, sonnustauduin sadeasuun, ihan housuja myöten. Alkuverkassa käynnissä onnistuin sitten pyllähtämään alas, suoraan lätäkköön.. En oikein tiedä itsekään mitä tapahtui, mutta niin vaan istuin lätäkössä. Onneksi sade oli loppunut, joten kuoriuidun ulos sadeasusta ja lopputunti sujuikin satulassa pysyen.
Hypättiin pääty-ympyrällä kahta ristikkoa, väli n. 14m (aika jyrkästi). Tarkoitus oli siis pitää hevonen koko ajan asetettuna ja taivutettuna. Apupuomit oli toisen ristikon edessä ja toisen perässä eli harjoitusta pystyi tulemaan molemmista suunnista symmetrisenä. Puomi siis innarivälillä ristikosta. Ihan aluksi tultiin yksittäin pari hyppyä, jotta löydettiin hyvää 'linjaa' ja etäisyyttä puomille. Vasen kierros oli minulle itselle paljon helpompi, mutta Musta oikeastaan toimi paremmin oikeaan.. Väli oli meille sopiva 5 askeleella, joskus tuli 6, mutta silloin jompi kumpi hypyistä meni vähän huonommin (pikkuaskelia..) Pari kertaa tulin myös 4 askeleella, tarkoituksella, eli kääntäen todella jyrkästi.
Lopuksi hypättiin kaikki peräkkäin useamman kerran yksittäistä ristikkoa, niin, että tarkkaillaan hyvää ponnistuspaikkaa (ja mun piti niihin siis jo osuakin). Tunnilla Titta Roventalla ja Tuuli Katinkalla. Tytöt on hypänneet nyt kesän aktiivisemmin, viime talvena vähän harvemmin, joten hevosen tuominen oikeaan ponnistuspaikkaan on vielä vähän hämärämmän peitossa. Eipä se kyllä multakaan todellakaan aina onnistu..

kuva harjoituksesta



Dinon keskiviikon treenit päätettiin siirtää, koska Evellä oli klinikkapäivä 7 asti eli ei kerennyt. Onneksi noita saa korvata, kun on hyvä syy. Olisinhan mäkin tietty voinut mennä Dinon kanssa kahdestaan, mutta en tiiä onko siitä niin paljon hyötyä, kun Evenhän sen kanssa on tarkoitus harjotella ja kisata...

Hulluuskohtauksia

Dinon treenit

Keskiviikon treeneissä Dino sai parit 'kilarit' eli mennä viiletti taas ympäri hallia silloin kun ois pitänyt keskittyä ja hypätä esteitä yms. Eipä siinä muuta voinut tehdä kuin nauraa, kun toinen oli niin hassu. Hyvä että pojalla on hauskaa! Ryhmän pentukoira sai myös pari hepulia.
Treeneissä oli vain 3 joten kerittiin tekemään aika paljon erilaisia harjoitteita. Erilaisia hyppy-putki -yhdistelmiä, keinua, kontaktia (A:lla tällä kertaa), vähän putki-rengasta yms.
Aloitettiin keinulla, nyt sen annettiin jo vähän liikkua. Dinoa selvästi jännitti kolaus ja liike, varsinkin silloin kun Eve oli Dinon oikealla puolella. Mutkaputkessa harjoiteltiin ulos tuloa 'väärään' suuntaan eli jos putki kaartaa oikealle, pitää koiran lähteä ulos tullessaan vasemmalle, kun luonnollisempi suunta olisi sinne oikealle. Hyvin hoksasi kaikki koirat ja putken sai laittaa aika jyrkkästi mutkalle pois päin 'liikkeestä'.
Dino on aika hyvin alkanut hakemaan putket. Onnistuu pimeään päähän lähettäminen aika kaukaakin, samoin yhdessä hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy -harjoitteessa haki hyvin putkelle vaikka Eve harhautuikin reitiltä.

Nyt päästiin jyvälle Dinon hyppyjen ohitteluissakin. Tietystä suunnasta/kulmasta tuleville hypyille tarvii ohjaajan aika lähelle, mutta esim. suoralla/suht suoralla linjalla olevalla toisella hypyllä ei ohjaaja saa olla vieressä. Eli mitä enemmän Eve yritti ottaa Dinoa 'kiinni' toiseen hyppyyn, sitä kauempaa Dino meni esteestä ohi, nimenomaan ei Even puolelta. Heti kun pojalle annettiin omaa tilaa, se hyppäsi sujuvasti myös toisen hypyn. Ei siis mikään kaikkein helpoiten ohjattava, kun välillä tarvii tukea paljon (esim. takaakiertoihin) ja välillä tilaa paljon.
Kontaktit oli taas Dinolla ihan SUPER! Se on niin mahtava juttu että melkein hypin riemusta joka kerta kun tekee niitä.

Perjantaina Musta oli tunnilla, en kerennyt tiedustella miten oli mennyt. Katinkalla oli taas ollut kiukkupäiviä, vaikka on yöt ollut sisällä. Niinpä oli saanut jäädä ulos yöksi ja kas, kiukku oli hävinnyt. Viimeksi kiukutteli kun oli ollut öitä ulkona, ota tosta nyt selvää. Kai se siis ihan ehta tamma on ;)

Oikea oppista hevosen sitomista... liina on muuten turparemmissä kiinni, ei kuolaimissa. Onneksi Musta on tuollainen cowboy-polle. Katinkalle ei näin uskaltaisi oikein tehdä..

Kultaa ja Kunniaa

Tai jotain sinne päin..

Viikonloppu meni mun osaltani vähän sairastellessa, joten Mustakin sai ansaitsemaansa (?) vapaata. Lauantaina juoksutin, vähän myös kavalettien yli. Sunnuntain sai kokonaan vapaata, koska itse olin Takkulassa kannustamassa Katinkaa ja Roventaa sekä Dinon kanssa Korkeavireen hallilla epiksissä, missä Dino debytoi agilityurallaan.

Sunnuntai alkoi siis aamulla aikaisin ponien puunauksella ja lastauksella autoon. Taas tuli todettua uusi idea Katinkan lastaukseen: pitkä naru (liina) etupuomin kautta omaan käteen, niin että itse jää auton ulkopuolelle ja kas, poni kävelee lähes suoraan koppiin. Ilmeisesti koppi on siis liian ahdistava myös silloin kun siellä on ihminen. No mikäs siinä, kyllä se mulle sopii että seison ulkopuolella jos se ponille kerran on parempi. Sama toimi erinomaisesti myös Takkulassa. Kisat alkoi yhdeksältä ja Henna oli ekana lähtövuorossa. Rataa pääsi tosin vasta kävelemään 20 vaille, joten verkka meinasi jäädä lyhyeksi. Taluttelin ja ravuuttelin sitten ponia lämpimäksi, niin Henna pääsi suoraan laukkaamaan ja ottamaa pari verkkahyppyä (tämänkin kerkesi tekemään vain toiseen suuntaan). Rata oli kohtalaisen lyhyt (A.2.0 arvostelu eli ei uusintaa) ja ponikin lämpeni ensimmäisen radan jälkeen. Henna lähti myös toisessa luokassa ensimmäisenä (kun oli ainoa pikkuponi, loput isoja poneja ja hevosia. Sarjavälitasoitusten vuoksi menee pikkuponit ekana) ja olimme juuri päässeet verkka-alueelle kun tulokset kuulutettiin. Ilman yllätystä Anne ja Roventa voittivat, mutta hyvä ettei ratsastaja pudonnut innosta kun kuulutettiin Hennan ja Katinkan päässeen 5. sijalle ja palkinnoille! Eli kipin kapin palkittavaksi ja vasta sen jälkeen verkkaamaan. Ponikin sai innostusta kunniakierroksella kun pääsi pinkomaan isompiensa perään.
Toisessa luokassa tuli yksi kielto. Poni selvästi vähän yllättyi puomista laatikoiden yläpuolella eikä sitten todennut voivansa sitä heti hypätä. Yliaika toi muutamia virhepisteitä lisää, joten palkinnoille ei ollut asiaa. Muuten toinenkin rata meni oikein nätisti ja ponillakin oli hyvin vielä virtaa. Anne ja Roventa voittivat myös toisen luokan. Ensi vuodeksi Anne lupasi maksaa Roventalle alueluvat, niin pääsee kisaamaan 90cm luokkiakin. Nyt oli siis 60/70cm ja 80cm. Kuvia lisäilen myöhemmin, tosin löytyy niitä netistäkin (mm. jx-foto ja viimeinen.net).

Kikka ja Evekin käväisi Takkulassa, joten Dino lähti jo heidän mukanaan hallille. Mikä olikin hyvä juttu, koska itse kerkesin sinne vasta yhdentoista jälkeen enkä edes kerennyt näkemään Dinon ihka ensimmäistä agilitykisaa (junnuluokka, 8 estettä, putkia ja hyppyjä ilman rimoja). 0-tulos tuli, mutta ajassa ei hurraamista, Dino oli hokannut vasta puolessa välissä rataa, että tämähän on muuten tätä agilityä ja saanut silloin vauhtia itseensä. Tulipahan todettua että homma toimii vaikka en ole paikallakaan, mikä tietenkin auttaa tulevaisuuden kisoihin osallistumista vaikka en itse paikalle pääsisikään. Makkaransyöntikisaakaan Dino ei voittanut vaikka aikansa johtikin. En olisi uskonut Dinoa niin nopeaksi herkkujen syöjäksi, yleensä se tyytyy nautiskelemaan niitä hitaanlaisesti. Tuli myös shoppailtua Dinolle talveksi Pompan toppatakki, suomalaista laatua!

Tiistain estetunnin harjoituksena oli tasapaino elikkäs hyppäsimme ilman käsiä, silmät kiinni, palloa 'heitellen', ilman jalustima ja ilman käsiä yms.
Eli rakensimme kujan johon laitettiin 3 ristikkoa n. 6 metrin väleillä. Aluksi mentiin puomeina ravilla ja laukalla jotta kaikki tottuvat kujaan. Sitten testikierros ihan normaalisti jotta nähdään sopivatko välit kaikille. Ihme kyllä, mitään ei tarvinut muuttaa vaan kaikki sopi väleihin. Sitten ohjat vähän kiinni satulaan (kauhukahvaan tai huopaan tms.), jotta ei tipu maahan ja menoksi! Ekalla kerralla Musta meinasi ruveta pukittelemaan kujan jälkeen, mutta kerkesin napata sen verran ohjasta kiinni, ettei saanut päätään ihan alas, joten jätti ne elkeet sikseen (onneksi). Menin siis Mustalla, Henna oli Kitimalla, Titta Roventalla, Tuuli Katinkalla ja Pauliina Beetulla. Oli oikein hauska tunti ja laulu raikasi (kirjaimellisesti) vaikka ei ainakaan allekirjoittaneen kohdalla niin sävelpuhtaasti ja kauniisti kuin olisi voinut toivoa. Lopuksi Anne vielä nosti viimeisen ristikon lähes tappiin Roventalle, Mustalle ja Kitimalle, joten tuli hypättyä ysikymppiäkin ilman kätösiä. Se täytyy kyllä sanoa, että oma tasapainoni ja istuntani esteillä on kehittynyt hurjasti siitä, kun olen tälläistä viimeksi tehnyt ja se oli todella mukava huomata! Tästä tunnista ei (luojan kiitos) ole yhtään kuvia.. vaikka voishan se olla hauska katsella kuvia joissa porukka menee kädet liehuen ties missä (sivuilla, ylhäällä, selän takana, niskan takana yms.)

Kuulumisia viikolta

Keskiviikko

Alkuviikkoa tulikin jo aiemmin käsiteltyä, nyt vähän loppuviikkoa..
Keskiviikkona oli taas Dinon agilitytreenit. Meni tosi kivasti. Hypyissä oli takaakiertoa ja muutamia tiukkoja kurveja. Dino meni tosi hyvin ja teki muutamat jättiloikatkin, vaikka rimat on vielä tosi alhaalla. Hyvin menee jo useamman hypyn tehtävätkin.
Keinun harjoittelu aloitettiin myös. Yläpää tuettiin paikoilleen ja koirat sai kiivetä ylös syömään namia ja sieltä ne sitten nostettiin alas. Ensi kerralla keinun annetaan hieman jo liikkua (pari senttiä) ja tätä liikkumista lisätään pikku hiljaa. Tarkoitus on, että koirat oppivat menemään suoraan keinun päähän asti ja odottamaan siellä pään laskeutumista maahan. Ja keinultahan poistutaan vasta luvan kanssa.
Autoin Eveä myös pari kertaa kontaktiharjoituksessa puomilla, meni superhienosti! Oon tosi onnellinen, että Dinolla on nuo kontaktit noin hyvin hallussa, se auttaa tulevaisuudessa radoilla paljon!
Viimeiseksi harjoiteltiin putken pimeään päähän menoa, jonka jälkeen oli pari hyppyä. Dino keskittyi hienosti, vaikka sisään tuli seuraavat kurssilaiset jo ja kuului haukuntaa ja muuuta. Hyvä että näitä tilanteita tulee jo harjoituksissa, kilpailuissahan ei koskaan tiedä mitä siellä kehän ulkopuolella tapahtuu..

Musta kävi keskiviikkona Annen kanssa köpsymaastossa, oli kuulemma ihan ok eli ei väsyneen oloinen..


Torstai

Itselläni oli tosi vetämätön olo ja lähinnä lämmittelinkin Mustaa. Anne suostui onneksi kiipeämään hetkeksi selkään ja laittamaan ponin töihinkin. Oli hivenen väsyneen oloinen (mahdollisesti tiistaista) ja jäykähkö vasemmasta kyljestä. Vertyi ihan ok, mutta ei ollut parhaimmillaan.
Perjantaina saikin vapaapäivän, koska olin hieman kuumeinen. Tänään olisi tarkoitus kuitenkin kiivetä kyytiin ja ehkä hypätä jotain pientä jumppasarjaa tms.