Kirii kirii

Pääsin jo joulukuun puolelle..

4.12. Maanantaina Anne lähti taas neljäksi päivää ypäjälle, joten mulla oli töiden jälkeen karsinoiden siivous ja tuntien pito huki.
Niinpä töiden jälkeen kiirehdin tallille ja siivosin karsinat ennen lasten tuntia. Musta meni tunnilla ja mentiin ilman satulaa tehden kaikenlaisia tasapaino-juttuja ja vähän leikkejä hevosten selässä.
Itse en mennyt Mustalla vaan annoin sen pitää kevyen päivän.

Tiistaina ehdin ratsastaa reilun puolisen tuntia ennen tunnin pitoa (johon Mustakin meni) ja tein paljon avoja sekä lyhyitä, nopeita siirtymiä. Musta oli ihan hyvän tuntuinen, joten tuo puolituntinen riitti hyvin.
Tunnilla teimme pohkeenväistöjä, jotka oli osalle ratsastajista vielä melko vaikeita. Anniina sai Katinka lopulta tosi kivaksi väistöissä ja teki ponillekin hyvää väistellä pitkästä aikaa kunnolla.

Keskiviikkona kävin Mustan kanssa pellolla. Siellä on muutama kohta missä on ihan hyvä mennä ja tein ympyrällä ylitaivutuksia ja siirtymiä. Jossain vaiheessa Henna tuli Epronin kanssa käppäilemään peltoa ympäri ja Musta otti pienet kilarit eikä meinannut malttaa keskittyä ollenkaan. Rasittavaa välillä tuollainen. Epu oli vähän ep, joten Henna meni vain kierroksen ja palasi tallille, jossa yhdessä tutkimme jalkaa (mitään ei kyllä löytynyt).
Kylmetin vielä Epun jalan lumella (kun sitä nyt kerran on, vaikkakin aika vähän), josko se jotain auttaisi.

Torstaina kävin Mustan kanssa nopeasti ja kevyesti mäki-lenkillä eli en laukannut juuri ollenkaan vaan enemmänkin käpöttelin ja ravailin vähän.

kännykkälaatuinen Musta aamupiehtaroinnillaan

Perjantaina keskityin pohkeenväistöihin saadakseni ponia vähän auki pienistä jumeista lavoissa.

Lauantaina Musta ahkeroi 3 tuntia, joiden jälkeen kävin itse vielä pellolla kevyesti taivuttelemassa ympyröillä. Ihanaa kun on paljon tilaa tehdä ISOJA ympyröitä.

Sunnuntaina käytiin taas kiipeilemässä mäkiä. Harmi kun tuota tietä ei oikein voi käyttää kuin lumiseen aikaan. No, kesällä taas toisaalta on muut maastot hyvässä kunnossa ja rinteitäkin pääsee kuivilla keleillä kiipeämään.

11.12. Maanantaina työstin Mustaa kangilla ennen lasten tuntia, jossa poni pääsi tekemään loppuverkan.

Tiistaina kävin laukkailemassa pellolla kevyesti, vain vajaat pari kiekkaa molempiin suuntiin (osa pellosta on epätasaisempaa kun lunta ei ole tarpeeksi, joten laukkailin vain hyvät kohdat). Poni oli ihan mukavan virtaisa vaikka lämpeneekin hitaasti.

Keskiviikkona oli tarkoitus ottaa kevyesti ja lähdin mäkeen ilman satulaa. Henna lähti Epun kanssa mukaan. Eka kerta takaisin päin tultiin ihan mukavasti, mutta Epu otti vähän kierroksia Mustan takana, joten toisella kiekalla mentiin toiste päin. Oli vähän nuoskainen keli, joten sanoin Hennalle, että kävellään yksi pieni alaneva kohta. Epron hidastikin kiltisti ja Henna vähän väisti, jotta me Mustan kanssa voitaisiin mennä ekana (Mustakin otti vähän kierroksia Epun takana), jolloin Musta hidastamisen asemesta kiihdytti vain vauhtia ihan järjettömään laukkaan. Pidätteet ei tullu alkuunkaan läpi ja jouduin vain keskittymään selässä pysymiseen. Ehdin huikata Hennalle anteeksipyynnöt pyyhältäessämme ohi ja sen jälkeen mentiin eikä meinattu.
Keskellä lenkkiä on tosi korkea mäki, jonka jälkeen alkaa (tietenkin) jyrkkä alamäki. Normaalisti Musta pysähtyy sinne päälle ihan itsestään ja ajattelin sinnitellä kyydissä sinne asti (toppahousut liukkaassa ponin selässä ilman satulaa on kohtuu haasteellinen yhdistelmä..)
No tälläpä kertaa Musta EI pysähtynytkään, vaikka yritin kääntää metsääkin kohti. Pudotti kyllä raville, mutta jatkoi sitä helkutin alamäkeä ravissa. Siinä vaiheessa päätin kierähtää alas ennen kuin mennään nurin, joten lopulta sain Mustankin pysähtymään. Sitten vain odoteltiin Hennaa ja Epua, jotka tuli sellaista normaali vauhtia (Hennan valinta, Epu olisi halunnut tulla kovaa..) ja talutin ponin takaisin tallilla sen tanssiessa ohjien päissä. Pieni sekopää.. käytiin vielä kentällä ottamassa parit laukat ympyrällä ja vähän ravailemassa..

Torstaina Robbyn valkkuun lähtiessä oli vähän epävarmat fiilikset.. Tuli tunne, että sieltä saatta tulla jopa alas tänään, mutta ilmeisesti se oli vain tippumisen jälkitunnelmia. Valkku meni kivasti, poni oli sopivan virtaisa ja teki isoja hyppyjä pikkuristikoille.
Aloitimme yksittäisellä puomilla, jonka yli tultiin suorana, mikä on yllättävänkin vaikeaa. Tämän jälkeen siirryttiin tulemaan pikkuristikoita pääty-ympyröillä (tai oikeastaan 'pääty-ympyröillä', koska ne ei tosiaan mitään pyöreitä olleet) yksitellen. Aina niin monta kierrosta samaa ympyrää, että meni hyvin. Jouduin jopa hidastamaan ja kokoamaan Mustan laukkaa, jotta ei menisi liian kovaa!
Ensin tultiin oikeassa kierroksessa oven lähellä ollutta ristikkoa ja vasemmassa kierroksessa tultiin toisessa päädyssä ollutta ristikkoa (kuvassa pysty nro 8)
Lopuksi tultiin vielä pientä rataa, josta piirros alla.

kuva harjoituksesta

Perjantain Musta sai vapaaksi ja tein iltatallin (melko myöhään). Anne oli jo viettämässä pikkujouluja perheen kesken Lehmonkärjessä, missä vietettäisiin Sennnujen pikkujoulut seuraavana iltana.

Lauantaina menin aamulla itse vajaan puolisen tuntia, jonka jälkeen Musta meni vielä 3h. Tämän jälkeen kotiin, kamat kasaan (meni kyllä hetki kun etsin uikkariani) ja koirien lenkityksen jälkeen kohti Lehmonkärkeä, saunaa, ulkoporepaljua ja hyvää ruokaa. Eli sennujen pikkujouluihin (oli siellä Peten työmiehetkin yms. paikalla). Oli hauska ilta, paljussa vietettiin reilu pari tuntia. Yöllä hipsin joskus kolmen jälkeen kotiin. Hauskaa oli :D

Sunnuntaina koirat herätti ihan törkeän aikaisin, vaikka olivat päässeet ulos kolmen aikaan kun tulin kotiin. Jaksoin iltapäivällä sitten raahautua tallille ja ratsastin Mustaa puolisen tuntia ilman satulaa. Krapulassa en ollut, kun en juonut yhtä siideriä enempää, mutta väsymys oli ankara. Yleensä en valvo edes viikonloppuisin älyttömän myöhään, kun on viikolla tottunut nousemaan ylös ennen viittä. Joten tuollainen poikkeuksellisen myöhään valvominen ottaa kyllä koville..

Mennyttä ken kaipaa..

Ajantasalle saattamisyritystä..

Torstaina (21.11.) olimme taas Miekkiössä Robbyn valkussa. Alkuverkaksi otettiin viittä puomia ravissa molemmista suunnista. Musta oli vähän kierroksilla kun menin Foriolan perässä noita puomeja eikä meinannut malttaa millään vaan ravata noista yli. Lupa oli ottaa osaan väleistä kaksi askelta, kun puomit oli kuitenkin hevosaskelille. Suorana poni pysyi ihan ok, mutta se tahti.. Lopulta onnistui ihan ok, kun poni vähän rauhoittui enkä antanut sen höseltää.
Sen jälkeen tultiin kahta kavalettia (3. ja 4.) lyhyessä laukassa. Väli oli jotain x metriä ja kokeiltiin aluksi mikä olisi kenellekin sopiva vauhti ja askelmäärä. Musta tuli aluksi kuudella ja kerran sen jälkeen seitsemällä, mutta se oli Robbyn mielestä jo liian lyhyttä, jolloin laukka ei ollut enää hyvää, joten tultiin kuudella. Tässäkin joutui Mustaa vähän pidättämään, jotta saatiin nätisti se kuusi.
Sen jälkeen toisesta suunnasta kavaletti ja kaarevasti samalla askelmäärällä 3 pystyn innarijumpalle (matalia). Me tultiin Mustan kanssa tätä viidellä, jolloin saatiin parempi rytmi innareille. Hassua tulla vähemmillä askelilla kuin hevoset.
Lopuksi vielä ratana kaikki eli kavaletti ja innarit sekä näiden jälkeen kavaletti-linja rauhallisesti. Tämän jälkeen pikkaisen enemmän eteen okserille (ei kuitenkaan kovaa) ja innarit toisesta suunnasta mistä lievä kaareva ura toiselle okserille.
Kun tultiin tokaa kertaa rataa, Musta lähti ekalle kavaletille askelta ennen ja väisti samalla vähän vasemmalle (oli pelkäävinään jotain), niin meiltä jäi jopa askel pois tuosta kaarteesta (mitä Robby kuului mutisevan itsekseen ihmetellen, että katopas ponia). Muutenkin oli virtaisa ja lähti ihan hyvin eteen noiden rauhallisten kohtien jälkeen (pari pikku pukkiakin saatiin aikaiseksi okserin jälkeen..)
Hyvä valkku taas kerran!

Kuva harjoituksesta. Yksittäinen puomi (punainen) oli estämässä oikaisemista innareille kavaletilta tultaessa, ei jäänyt ihan noin paljon okserin taakse miltä kuvassa näyttää.

Perjantain käytiin Sunrisen seurana kevyessä maastossa. Oli hieman liukasta, joten ravattiin varovasti vain yksi pätkä ja käveltiin muuten. Sunrisella kun ei ole kenkiä. Musta pysyi kyllä ihan ok pystyssä.

Lauantaina Musta teki kaksi tuntia, joista ensimmäisellä heitteli vähän pukkejakin eli oli erittäin virtaisa. Kävin itse tuntien jälkeen maastossa käärmetiellä laukkaamassa vähän mäkiä. Menin hyvin koottuna mäet ja rauhallisessa laukassa, jolloin joutui käyttämään itseään enemmän. Yhden ison mäen otin reippaasti pari kertaa, jonka jälkeen poni olikin ihan kierroksilla.

Sunnuntaina en ehtinyt tallille ajoissa, joten Musta sai vapaapäivän (ei ehkä ansaitusti, mutta..)

Maanantaina Musta meni lastentunnin, jonka jälkeen ratsastin itse vielä kevyesti läpi.

Tiistaina tunnin jälkeen taivuttelin Mustaa ja Mimmi meni Katinkalla ilman satulaa. Vertsu meni myöhemmin satulan kanssa, joten poniinikin sai kunnolla liikuntaa.

Keskiviikkona kävin mäkimaastossa ilman satulaa, melko rauhallisesti.

Musta nauraa kun vihdoin tuli lunta.. tosin aika vähän..

Torstain Musta sai vapaaksi kun ei päästy Robbyyn Annen huidellessa Virossa. Perjantaina kävin puolisentuntia maastossa kaikki askellajit läpi ja taivuttelin kevyesti.

Lauantaina Musta meni taas 3 tuntia, jonka jälkeen lähdin itse vielä mukaan synttärimaastoon sillä ottaen Bobbyn ratsastajineen käsihevoseksi (hyvin vähän ratsastanut lapsi).
Katinka kärsi ummetuksesta, josta jo aiemmin kirjoittelin ja joka onneksi meni lopulta letkuttamalla ja hoidolla hyvin ohi eikä ole uusinut.
Luntakin saatiin vihdoin ja viimein lopulta ja sen iloksi päästeltiin sunnuntaina Mustalla hiihtistä Vertsun kanssa. Kovin paljon ei vielä ole lunta, mutta päätettiin nauttia siitäkin vähästä mitä oli (ja niin kauan kuin sitä nyt kestää..)
Henna otti kamerallani muutamia kuvia, jotka oli kyllä tosi tummia iltapäivän alkaessa jo hieman hämärtää ja tumman hevosen ollessa erittäin hankala kuvauskohde talvella (ellei aurinko paista).

kuvaa on jouduttu käsittelemään melko paljon, jotta siitä edes jotain erottuisi

A-merkki

Estevalkku ja viikonlopun kisat

Nämä tapahtumat on viime vuoden puolelta, marraskuulta jos tarkkoja ollaan. Alan nyt pikkuhiljaa purkaa vanhoja tapahtumia blogiin, kun sain vihdoin viimein hommattua uuden läppärin (kunhan pääsen kunnolla sinuiksi vintoosa8 kanssa..)
Nämä on suoraa jatkoa edellisille postauksille.

Torstaina käytiin taas Miekkiössä Robbyn valkussa. Alku meni tosi hyvin, hypättiin jumppasarjaa ja Robby sanoi, että saa lopettaa siinä vaiheessa kun tuntuu liian korkeelta. Musta meni hyvin eteen ja sujuvasti välit ja ajattelin jo, että päästään kokeilemaan vähän korkeempaa. Jostain syystä Musta stoppasi jumppiksen okserille, enkä ollut ollenkaan varautunut. Siitä tuli sitten hetkeksi ongelma ja alkoi lisäksi ottaa pikkuaskelta sinne. Syy saattoi olla, että tultiin sisään edelliskerroilla himpun liian lujaa ja nyt sitten himmailin liikaa. Korkeus ei pelottanut, kun en ehtinyt koko esteeseen edes reagoida. Lopulta päästiin siitäkin sitten yli, mutta eipä nostettu enää meille.
Loppuvalkku meni ihan hyvin ja ilman kieltoja, joten päällimmäiseksi fiilikseksi jäi ihan jees-olo. Alla ratapiirroksessa rata. Numeroimattomat esteet on maapuomeja.

kuva harjoituksesta, yksittäinen puomi ja jumppiksen keskimmäinen otettiin radalta pois

Perjantaina verkkailin Mustaa kangilla seuraavan päivän kisoja varten. Poni tuntui hyvältä ja tein osia A-merkistä eli vastalaukkaa käynnistä, ravin kautta vaihto ja keskilaukkaa keskiympyrällä. Loppuverkkailuksi vielä pohkeenväistöjä ja kunnolla eteen-alas ravailua.

Lauantai-aamuna letitin ponit ja suunnattiin koulukisoihin Pyyrylään Hennan kanssa. Henna meni c-ohjelman verkaksi ja kisasi Seuranmestaruudesta K.N. Specialissa (sijoittuen muistaakseni toiseksi tai kolmanneksi. C:n taisi voittaa). Me Mustan kanssa verkattiin K.N:ssä (sijoitus 6. 59,40a%), jossa poni oli tosi löysä eikä oikein reagoinut pohkeeseen. Itsellä meni tiet vähän niin ja näin, mutta yllättävän paljon saatiin pisteitä ja palaute ihan positiivissävyinen.
A-merkkiin sitten tsemppasin oikein kunnolla. Meidän toinen a-ohjelma ikinä ja poni oli hieman väsyneen oloinen ja hidas pohkeelle, mutta puskin menemään apinan raivolla. Paikka paikoin ratsastus ei varmaan niin kaunista katseltavaa ollut, mutta muuten olen ratsastukseeni tyytyväinen. Saatiin aika paljon seiskoja, jopa meidän huonomman suunnan pohkeenväistöstä. Keskiaskellajit jäi niukoiksi ja jälkimmäisessä keskilaukassa ei vaan tapahtunut mitään. Vastalaukat oli taas tosi hyvät ja kokonaisprosentti päälle 63, jolla päästiin kolmanneksi. Jaetun ykkössijan vei pari muuta ponia ja puoliveriset sai jäädä nuolemaan kavioitaan ;)

Alaosan kommentti: Otit hevosesta irti kaiken mitä lähtee. Taitavasti ratsastettu. Ravi pidennykset jäi puutteellisiksi, kaikki muu on mukavalla mallilla.
Huonoimmat numerot oli vitoset molemmista keskiraveista (huomattava parannus edellisen A:n kahteen kolmoseen, tosin eri kohdasta) ja seiskoja löytyi 3 (pohkeenväistö - vaikeampi suunta vieläpä, vasen vastalaukka ja 10m laukkavoltti vasemmalle). Kyllä se laukka vaan on niin paljon parempi Mustalla kuin ravi, onneksi noissa A-ohjelmissa yleensä sitä laukkaa on vähän enemmän.

Sunnuntain Musta sai vapaaksi ja lähdettiin Vertsun kanssa kannustamaan Hennaa ja Milaa estekisoihin. Radat näytti kivoilta eikä oikein mitään kammotuksia, olisi ollut hyviä ratoja Mustallekin. Tytöt hyppäsi hyvin ja seiskakympissä Henna oli toinen ja Mila kolmas ja kasikympissä (mestaruusluokka) Mila nappasi kolmannen sijan ja pronssia. Hennalle ja Epronille valitettava pudotus uusinnassa.

Maanantaina Musta meni lastentunnin ja itse sen jälkeen tiellä ja hiekkiksella väistöjä ja vähän muuta jumppaa.

Musta ja uusi loimi (keväällä ostettu tosin jo). Kaulaosa on naurettavan lyhyt, kun ei peitä koko kaulaa edes pää ylhäällä ja Musta ei todellakaan ole pitkäkaulainen. Onneksi ei tuota kaulaosaa oikeasti edes tarvitse, sattui vaan kyseinen loimi olemaan tarjouksessa ja muuten oikein hyvä loimi (horse comfort).

Tiistaina jatkoin tiellä väistöillä ja avoilla, jonka jälkeen Musta meni vielä yhdelle tunnille (kenttä on tosi märkä, sen takia tiellä).

Keskiviikkona Musta meni yhden lastentunnin ja itse jatkoin taas työskentelyä tiellä. Sattui tämä märkä ajankohta ihan hyvään paikkaan, kun tarkoitus olikin pitää kevyempi viikko ja tehdä lähinnä väistöjä. Ne onnistuu hyvin tielläkin eikä tule niin houkutusta alkaa kunnolla vääntämään. Vähän tosin kaipailen ympyrällä työskentelyä.

Kaikkea pientä ja vähän isompaakin

mahtuu pariin viikkoon helposti

Jaahas, vieläkin mulla laahaa nää kirjotukset jäljessä ja pahasti, mutta yritän purkaa sumaa..

Maanantaina (21.10) Musta teki kaksi lastentuntia, jonka jälkeen itse kävin kevyesti hakeamassa pyöreäksi ja taivuttelemassa. Ei mitään kummempaa siis. Poni ei tunnu vieläkään oikealta käteen raspauksen jäljiltä.

Tiistaina tein kevyesti tarhassa taivuttelua ja siirtymisiä, Musta ei tuntunut hirmu hyvältä. Ongelmaa pahentaa vielä se, että mun oikea käsi tosiaan on paljon vahvempi kuin vasen ja mun on vaikea saada niillä tasaista aikaan. Tai sitten Mustan suu vaan on nyt niin eriparinen raspauksen jäljiltä tai molemmat.

Keskiviikon poni sai vapaaksi, jotta varmasti jaksaa loikkia esteitä seuraavana päivänä.

Kärpästen kiusaama Musta, vanhoja kuvia kun en ole jaksanut kameraa kanniskella mukana

Torstaina aamupäivällä kävi Samuli kengittämässä heposia ja Mustakin sai hokit allensa.
Olin sille ostanut kahdet takakengät, jotta saisin eteenkin kahdella käänteellä (käyttämässäni mallissa ei ole etukenkiin kahtia käänteitä) eli taakse 3x0 ja eteen 2x0. Samuli oli kuitenkin jostain syystä laittanut nuo isommat taakse ja eihän noita pienempiä tietenkään saanut sitten eteen sopimaan. Miillä on onneksi sama kenkäkoko ja siltä olikin sitten otettu etukengät Mustalle. Kummasti sitten Miille oli saatu takakengät eteen sopimaan. Joskus kesällä Mustalle kyllä laitettiin eteen ihan samankokoiset takakengät.. no, pääasia että sai kengät ja hokit allensa.

Iltapäivällä ajeltiin Annen ja Foriolan kanssa Miekkiöön Robbyn valkkuun. Oli ihanaa päästä maneesiin, kun meillä pohjat on ollut tosi märät ja huonot nyt eli hevonen on päässyt liikkumaan vähän huonommin nyt.
Käytettiinkin heti hyödyksi ja ravailtiin paljon ihan vaan ravailun ilosta.
Valkku aloitettiin puomeilla ravissa, tehtiin ns. munuaiskuviota (katso kuva alla). Kun kaikki löysi hyvät tiet ja tahdin, otettiin jalustimet pois. Toisille tämä oli isokin asia, mutta kaikki selvisi hienosti. Mustalla onneksi on niin tasainen ravi, ettei vaikeuksia, vaikka ärsyttävää siellä on istua silloin kun poni ei ole pyöreä. Robby kyllä sanoi, että meinasi muuttaa harjoitusta kun näki meidän kopin (Foriola kun on vähän reippaampi tapaus..). Anne ei ole edes koskaan mennyt sillä ilman jalustimia, ilman satulaa kyllä useastikin, mutta vain sileää. Hepalla kun on tapana ihan vain kevyesti kuumentua noilla esteillä..
Tultiin vielä laukassa yksittäistä puomia (nostettu minikavaletiksi) ilman jalustimia. Sai tulla hyvinkin rauhallisessa laukassa, mutta koska Musta oli meno päällä, niin painettiin menemään ihan reippaasti. Mä olen hypännyt sen verran useasti ilman jalustimia ja jopa ilman satulaa tuolla elukkeella, että yks kavaletti ei paljoa häirinnyt menoa.

Kuva harjoituksesta. Punaiset puomeja, harmaa viiva kertoo miten noita kahta kolmen sarjaa mentiin, niiltä jatkettiin aina yksittäiselle. Toisten punaisten kohdalla myöhemmin pysty, samoin yksittäisen.

Tämän jälkeen tultiin vielä pari kertaa pieni 3 esteen rata. Ensin pysty, sitten okseri ja viimeiseksi pitkällä sivulla ollut pysty. Aloituskorkeus oli jo meikäläisen mukavuusalueen yläpäässä ja okserille tultiin huonosti, jolloin Musta meinasi pysähtyä, mutta ihme kyllä, kerrankin ratsastin sen yli kertaheitolla. Hyppy oli kyllä melko kamala. Toiselle kierrokselle Robby nosti esteitä, joten okserille otettiin kielto eka, kun jäin itse epäröimään vaikka askeleet oli tosi hyvät. Pystytkin jouduin menemään kaksi kertaa, kun annoin Mustan ottaa (siis otin itse) pikkuaskeleen ja hyppäsin sellaisen kiipeämishypyn ekoilla kerroilla. Ne vaan tuntuu musta turvallisemmilta, mutta pakko oli rohkaista itsensä ja tehdä kunnon hypyt. Pystyt oli 90cm ja okserikin 85cm eli ei ihan mun mukavuusasteella enää, mutta hengissä selvittiin.
Musta sai taas kehuja, kun liikkui hyvin eteen.

Perjantaina menin Mustalla tunnille pitkästä aikaa. Tehtiin kavaletin avulla suoristuksia eli keskellä kenttää oli kavaletti ja ensin tultiin ihan leveyshalkaisijalla suoristusta kavaletin ylitse, käynnissä ja ravissa. Kun nämä sujui hyvin (eli sain oikean käteni hallintaan niin poni pysyi suorana), tultiin kavaletin yli vinossa eli ikäänkuin koko-rata-leikkaata. Tätä ravissa ja laukassa.
Anne vielä myöhemmin nosti kavaletin pystyyn ja laittoi puominkin päälle ja tultiin ihan hyppyjä. Musta vaihtoi hyvin laukat kavaletilla, mutta mun oikea käsi.. huoh..
Ongelmaa ei ole silloin kun tullaan vasemmalta, koska oikea jää ulkokädeksi, mutta oikealta tullessa..
Muutenkaan en saanut Mustaa kunnolla rennoksi ja pyöreäksi, loppuraveissa alkoi sentään jotenkin sujua. Suu vaan tuntuu vielä ihan liian vieraalta. Musta myös mupeltaa ruokaansa ja roiskii sitä ympäriinsä tosi paljon (sekä mössöt että kauraa), mitä ei tehnyt ennen raspausta. Pitäneekö tuota puolen vuoden väliä vielä lyhentää, jotta ei tulisi kerralla näin isoja muutoksia?

Lauantaina Musta meni yhden puomitunnin, jonka jälkeen jatkoin itse kevyttä taivuttelua ja välillä suoristusta puomin yli. Oli ihan kohtalainen, mutta se vau-fiilis puuttuu vielä.

Sunnuntain poni sai taas vapaaksi, kävin vain iltasella heittämässä loimen niskaan kun jäi yöksi ulos.

Anne lähti maanantaina taas Ypäjä-jaksolle, joten pidin illalla yhden lasten tunnin, jossa meni sekä Musta että Katinka. Tunnin (ja ponien pois laiton jälkeen) ehdin ratsastaa Mustalla puolisen tuntia kangilla. Tein paljon laukkatyöskentelyä ympyrällä. Nostin vuorotellen myötä- ja vastalaukkaa, poni toimi hienosti. Laukanvaihtoja en tehnyt, vaan aina hyvät siirtymät raviin tai käyntiin. Musta oli jo parempi ratsastaa ja teki hyvin töitä selällä.

Tiistaina ei ollut tunteja, joten ehdin juuri ja juuri ratsastaa valoisaan aikaan. Hyppäsin pientä yhden askeleen sarjaa jossa oli pysty ja kavaletti (puomi päällä). Tein välistä aluksi liian pitkän ja tultiin kummastakin suunnasta sitä aina puolellatoista askeleella, vaikka mitä yritin (pysty n.70cm). Lyhensin hieman (väli jäi vähän reilu 6 metriin, aloitin jollain 6,5m) jolloin pääsimme reippaalla laukalla molemmista suunnista hyvin yhdellä askeleella.
Alkuverkaksi otin reipasta ravia ja laukkaa muutamilla ympyröillä höystettynä. Lähinnä katsoin, että lähtee hyvin pohkeesta eteen.
Loppuverkaksi käytiin maastossa kävelemässä.

Tulispa jo lunta. Katinkalle jouduin ottamaan tuon kevyttoppiksen käyttöön, kun Clara haukkasi sen toisesta loimesta palan pyllystä pois.

Keskiviikkona pidin yhden lasten tunnin, jossa harjoittelimme pääty-ympyrää ja ohjausta yleensäkin. Mentiin vain käytiä ja ravia, enkä itse ehtinyt ratsastaa Mustaa ollenkaan (meni siis tunnilla).
Henna kävi ratsastamassa Katinkaa hetken kentällä ja sen jälkeen Milan ja Min kanssa maastossa. Poni oli kuulemma vähän hillunut ja pukkaillutkin, hyvä että oli kivaa..

Torstaina työstin taas Mustaa kangilla. Hain vain reipasta tempoa, pyöreyttä ja hyviä siirtymiä (meinaan yhä ottaa liikaa ohjalla pidätteitä). Hyvin kevyesti taivuttelua. Musta oli ihan reipas ja melko letkeä.
Kävin myös töiden jälkeen viemässä Katinkan jalustinhihnat viimein korjattavaksi (saumat alkoi ratkeamaan) ja ostamassa lisää greenlinea ja pellavaista.

Perjantaina tein hetken käynnissä ja ravissa töitä kentällä, mutta lähdin tunnin alta pois ja käytiin Hennan ja Epronin kanssa pimeässä maastossa. Mentiin ylämäki-alamäki -tietä käyntiä ja kevyttä hölkkää mäkiä ylös. Peräänannossa ja rauhallisessa ravissa oikein tunsi, kun ponit joutui polkemaan alleen, ei ollut kevyttä ei. Pätkät reippaahkoa laukkaa tultiin takaisin päin. Metsään ei viitsinyt mennä, kun oli niin märkää ja siellä ei olisi nähnyt yhtään mitään. Ennen tallille tuloa ehdin käydä hakemassa Katinka jalustinhihnat Wahlstenilta ja ostin samalla alekorista Katinkalle Rainbuster -sadeloimen fleecevuorella ja siihen kaulakappaleen. Kokoa 115cm ei ollut, joten otin 105cm. Se on hieman nifti, varsinkin edestä (mikä on tosi harvinaista), mutta kun kokeilin Cyffen 115cm tallilla Katinkalle, oli se taas tosi iso. Valitsin kahdesta värivaihtoehdosta epämääräisen ruskeanharmaan, koska siihen löytyi saman värinen kaulakappale (tosin erivärisillä kanteilla). Nyt saan vietyä toppiksen pesuun ja korjata pienet reijät mitä joidenkin hampaat on siihen tehnyt. Linnut käy nokkimassa täytettä ulos noista reijistä..

huono kännykkäkuva ponista modeelaamassa uudessa loimessaan

Lauantaina Musta teki 3h, joista kaksi estepainotteista (puomeja, kavaletteja, ristikoita yms.) ja yhden koulupainotteisen. Annoin hetken seistä karsinassa, jotta kenttä vapautuisi vielä viimeisen tunnin jälkeen ja ratsastin sen jälkeen reilun puolisen tuntia siirtymiä ja taivuttelua. Vähän oli aluksi taas pohkeiden päällä ja itse roikuin tapani mukaan oikeassa ohjassa (on se vaan vaikeaa saada hyväksi sisäohjana ilman että heittää roikkumaan). Katinka teki myös 3 tuntia, jonka jälkeen sai safkansa, koska saa jäädä yöksi ulos vaihteen vuoksi.

Kuinka paljon harmia voi olla yhdestä satulasta?

Jos se siis on rikki..

Maanantaina Musta meni lasten tunnille ja Katinka lainasi samaiselle tunnille Cyffen satulaa (lampaankarvan kanssa), joka on siis samanlainen daslö kuin omansa, mutta koon pienempi ja muutenkin uudempaa mallia (mm. vaihdettava etukaari mahdollisuus). Satula valuu kovasti eteen, mutta ainakin poni kulkee sen kanssa puhtaasti.
Itse taivuttelin Mustan kevyesti tunnin jälkeen.

enää ei kyllä olla laidunnettu - kuva on syyskuun alusta sumuisena aamuna.

Tiistaina kurjassa sadeilmassa Vilja meni Mustalla tunnilla, jossa harjoittelivat avoja yms. Itse en mennyt, kun olen nykyään välillä sokerista ;)
Henna kävi Katinkalla ilman satulaa hiekkakuopalla, takaisin tullessa poni näytti ottavan hieman lyhyempää askelta oikealla, ratsastettaessa oli kuulemma ollut ihan puhdas. Siiri ei päässytkään tulemaan ratsastamaan, vaikka normaalisti käy tiistaisin tunneilla.
Säätiedotus näyttää pahasti sateiselta, juuri kun on saatu sovittua Robby taas paikalle torstaina ja ryhmät kasaan. Niin epäreilua!

Keskiviikkona molemmat ponit teki yhden tunnin, ensin Katinka Mustan satulan kanssa (lampaankarvalla) ja ihme kyllä, satula pysyi paikoillaan. Sen jälkeen vaihdettiin satula Mustalle ja poika pääsi hommiin.
Ennen tunteja käytiin Annen ja Sunrisen seurana maastossa Mustan kanssa. Sunrise on 3v. ja on alle 10 kertaa ratsastettu ja muutaman kerran maastoillut. Hienosti tuli Mustan kanssa, välillä jopa vähän edelläkin. Maaston jälkeen nitkutettiin Katinkan satulaa joka suunnasta ja todettiin sen antavan hieman periksi oikealta puolelta edestä, todennäköisesti siellä on siis jotain rikki. Taidan heittää koko satulan pois, tuskin kannattaa lähteä avauttamaan.

da karvainen poni eli vanha kuva tämäkin..

Torstaina vielä oli aamupäivällä sadellut, joten kenttä oli melkoisen märkä. Rohkeasti silti lähdettiin hyppäämään ja oli kiva treeni. Aloitettiin ravipuomeilla (okseri-okseri linjalla 3 ja 3 puomia), tultiin pientä jumppaa ravi sisääntulolla (ristikko ja askeleen päässä pieni pysty, jonka oli tarkoitus olla ristikko-okseri, mutta kuvassa se okserin puomi oli väärällä puolella niin tulkittiin maapuomiksi. Kelin takia olikin parempi, että oli pystynä)
Kovin korkeiksi ei nostettu kuraisuuden takia, mikä vähän harmitti, mutta oli ymmärrettävää. Lisäksi olisi ollut kiva okseri-okseri linja, mutta sekin muutettiiin pysty-okseri linjaksi kelin vuoksi. Tais olla tälle vuodelle vikat valkut kotona..

Musta liikkui kivasti eteen, huolimatta märästä pohjasta johon se välillä hyytyy ja tuli jopa isoja hyppyjä joihin pääsin hyvin mukaan. Yksi kielto tuli ihan onnettoman pienelle pystylle ekalla kerralla tuossa okseri-okseri linjalla (josta siis tehtiin pysty-okseri linja). Olin ihan äimänkäkenä kun pysähtyi siihen vaikka tunsin, että hidastaa, mutta ajattelin että kyllähän se nyt tuon kokoisesta menee yli.. Meni sitten toisella yrittämällä ja okseristakin suoraan, vaikka siihenkin yritti himmailla. Olin vaan itse sen verran hereillä ettei toinen kielto enää onnistunut. Oliko puomit liian kuraisia vai mikä oli ongelma - ei vaan ymmärrä..
Ihan lopuksi tultiin rataa, joka alkoi yksittäiseltä pystyltä oikeassa kierroksessa, siitä suoraan pysty-okseri linjalle, jonka jälkeen halkaisijalla oleva ristikko (maapuomi siirretty esteeseen kiinni, jotta pääsi laukalla). Uralla siirtyminen raviin ja jumppis ravi sisääntulolla (tässä onnistuttiin joka kerta tulemaan sillä yhdellä askeleella, jes!). Uudestaan halkaisijalle, jonka jälkeen vielä yksittäinen pysty toisesta suunnasta. Musta toimi hyvin eikä ongelmia tullut.

Perjantaina käytiin taas maastoilemassa Annen ja Sunrisen kanssa. Käytiin tällä kertaa vähän pidemmällä ja lähdettiin Evolle päin. Reitti sinne kulkee kohtalaisen märkää metsätietä pitkin, märkää varsinkin viime päivien sateiden takia. Sunrise on pikkuisen hienohelma (ei kyllä mitään verrattuna emäänsä) eikä olisi halunnut astua kurakohdista. Tuli kuitenkin nätisti Mustan perässä, joka on tottunut menemään melkein mistä vaan.
Pahimmassa kohdassa jouduin vähän ottamaan ohjasta kiinni Sunia, jonka jälkeen se tulikin tosi nätisti. On niin vähän vasta ratsastettu, ettei vielä luota ratsastajaan niin paljon, mutta 'maastakäsin' tulee mihin vain. Hieno tamma se on! Takaisin päin tuli hienosti sen kuraisimmankin kohdan.

Lauantaina Musta meni kaksi tuntia (koulua ja puomeja), jonka jälkeen itse tein puolisen tuntia siirtymiä ympyröillä (ravin sisällä) sekä laukannostoja. Aluksi oli tosi tahmea ja punki pohkeiden päälle vaikka suusta olikin rento. Loppua kohden parani huimasti ja moottorikin löytyi niin, että sai ruveta taas enemmän pidättämään kuin ratsastamaan eteen.
Musta on pitkään ollut tosi rento ja helppo ratsastaa sekä mukava työstää, kauhulla odotan koska homma kosahtaa ja tulee niitä ei-niin-mukavia -päiviä, mahtaa tuntua pitkän hyvin menneen putken jälkeen kamalalta.
Katinka teki vain puolituntia yhdellä lapsosella, joten ohjasajoin sen pitkästä aikaa sen jälkeen. Poni toimi hyvin ja pysyi rentona (laukannostoja piti tosin vähän treenata ennen kuin pysyi pyöreänä niissä). Taidan kyllä ihan oikeasti käyttää oikeaa kättä huomattavasti enemmän kuin vasenta, koska oikeassa kierroksessa Katinka yritti lähteä kohtuuttomasti ulospäin joka ei tasan ainakaan korjaantunut sillä, että otin oikeasta ohjasta vielä tiukemman otteen. Ongelma näkyi erityisesti laukassa. Kun sain vihdoin viimein oikean käteni rentoutettua ja kevenemään, toimi ponikin ongelmitta. Itselläni kuitenkin on tuntu, että käytän käsiä samalla volyymilla, mutta ilmeisesti oikeassa nyt vaan on sen verran enemmän voimaa..
Oikeaan kierrokseen jouduin muutenkin työstämään ponia hiukan enemmän laukannostoissa, mutta lopulta Katinka uskalsi pysyä rentona ja tehdä nostot pyöreinä. Laukat oli kuitenkin molempiin suuntiin tosi hyviä eikä poni edes yrittänyt ravailla takapäällä (mikä on sen helmasynti) ja ravi oli mukavan letkeää lopussa.
Sydney on pysynyt hyvin paikoillaan paksun huovan ja lampaankarvan kanssa. Tosin sillä onkin menty nyt vain sileää.

Sunnuntaina menin Mustalla koulua ja se oli taas niin hyvä. Se oli heti alusta asti tosi hyvin pyöreänä ja liike tuli kunnolla selän läpi ja kantoi itseään tosi kivasti! Ei vaan voi olla nauttimatta ja hehkuttamatta kun poni kerta kaikkiaan toimii!
Tein vajaan tunnin ympyröitä eri puolille kenttää ja paljon siirtymisiä askellajista toiseen. Lopuksi vielä parit vastalaukat ympyrällä ja parit laukanvaihdot eli joka toisesta vastalaukasta tein siirtymän raviin ja joka toisesta laukanvaihdon, tämä molempiin suuntiin. Vastalaukat ympyrällä alkaa olla jo tosi helppoja Mustalle, jopa oikeassa kierroksessa, missä välillä hieman tuppaa kaatumaan sisäpohkeen päälle. Loppuverkaksi tiellä vielä pohkeenväistöjä käynnissä tyttöjen alkaessa hyppäämään kentällä.

Maanantai ei sitten ollutkaan niin hyvä päivä. Jouduin lähtemään jo aamulla pois töistä oksennustaudin takia. Jos jotain tautia oikeasti vihaan, niin oksennustautia. Musta ja Katinka oli molemmat tunneilla (ei tosin samalla, johtuen saman satulan käytöstä).

Sarjatreeniä

Robbyillaan taas!

Maanantaina Musta meni lasten tunnin, jonka jälkeen itse ratsastin sen nopeasti eteen-alas. Oli melko energinen näin kisojen jälkeiseksi päiväksi.

Tiistaina Musta meni jatkotason tunnilla puomeja, itse en ratsastanut ollenkaan, kun tunti oli sen verran myöhään. Otin sitä vastoin Milan avustamana poseerauskuvia sekä Mustasta että Miistä. Tarkoituksena on yrittää kuvata kaikki tallin hevoset tässä syksyn aikana ennen lumien tuloa ja niin kauan kuin valoa riittää (sekä ei ole vielä ihan järjetöntä karvapehkoa). Mustan kuvissa oli ISO-arvo himpun turhan korkealla, kun oli tumma kohde ja valo melko vähäinen, kuvista tuli siis hieman kohisevia, mutta kelpaa nyt ensi hätään.
Yhtä hyvää mestarilaukauste ei vielä ole osunut kohdalle kuin Cyffen kanssa, mutta sitä yrittäessä..

Palikalle ostetut näyttelysuitset on vähän pienet Mustalle, mutta menee ilman kuolaimia

Keskiviikon Musta sai vapaaksi, jotta jaksaisi varmasti hypätä Robbyn valkussa seuraavana päivänä.

Torstain Robbyn valkku (kotona) meni tosi hyvin. Päivän teemana oli kavaletti päädyssä, joka ylitettiin joka kerta kun sinne osuttiin. Aluksi mentiin pelkkää kavalettia muutamat kerrat molemmista suunnista, tasaisella rytmillä, tuoden hevonen hyvin ja pysyen itse sopivassa asennossa unohtamatta katsetta. Sen jälkeen perään otettiin pystyjä, linjat oli kohtuullisen tiukkoja.
Loppuja esteitä tultiin erilaisilla ratavariaatioilla, viimeisin oli jo melko haastava muistettava, että kummasta suunnasta sitä okseria nyt tällä kertaa tultiinkaan.
Sarja oli kohtuu pitkällä välillä Mustalle, mutta hyvin mentiin kahdella. Robby sanoi, ettei se ole meille helppo, mutta ei mahdotonkaan jos vaan itse ajattelen eteen. Tämä onnistuikin tosi hyvin ja päästiin kahdella vaikka tultiin sisään pikku askeleella. Lisäksi vielä inhoan pysty-okseri sarjoja. Kaksi askelta on mulle tosin paljon helpompi kuin yksi.
Vikalla radalla tuli toisella kertaa sarjalle yksi miniaskel liikaa, kun oma 'voima' oli jo loppu ja jäin vain odottamaan. Musta tuli silloin kyllä kaikkein parhaiten sisään, mutta jotenkin se vain kosahti.. Otettiin siis se pätkä uusiksi. Muuten meni oikein kivasti, Musta hyppäsi epäröimättä ja kulki hyvin eteen. Korkeus lopussa 75-85cm eikä tuntunut liian korkealle.

kuva harjoituksesta, päädyssä tosiaan kavaletti. Meidän kentällä tämä oli niin, että portti oikeassa yläkulmassa

Perjantaina Musta meni koulutunnin ja itse kävin Katinkalla maastossa Mimmin ja Oromiksen seurana. Voi että poni voi olla jäykkä.. lisäksi Katinka on tosi pahasti kiinni vasemmalta ja tyhjä oikealta, onneksi rokotukset tulee pian ja siinä samalla saa raspautettua. Taivuttelin paljon, mutta hyvin jäykäksi vielä jäi. Poni oli tosin ihan innoissaan menossa.

Lauantaina Musta meni kaksi lasten tuntia, jonka jälkeen itse vedin maaston Foriolalla. Mustan ratsastin maaston jälkeen vielä kentällä tehden perustöitä ympyrällä ilman sen suurempia ajatuksia. Musta oli ihan hyvä.

Sunnuntain Musta sai vapaaksi ja itse kävin katsomassa Hevosia Stadikalla. Kuvia kyseisestä tapahtumasta löytyy toisesta blogistani.
Henna soitteli, että Katinka näyttää olevan ep Siirin ratsastaessa, mutta ei löytänyt jalasta mitään. Henna kokeili ponia ja sanoi sen laukkaavaan mielellään, mutta olevan varsinkin oikeean tosi könkkö. Lauantaina Katinka näytti ekalla tunnilla tosi jäykältä, mutta liikkui seuraavat tunnit tosi reippaasti ja iloisesti.

Kisoja ja kissanristiäisiä

Tai jotain sinnepäin..

Keskiviikkona tein Mustan kanssa perus verryttelyjumppaa eli paljon ympyröillä, ylitaivutuksia, siirtymiä yms. Matalassa muodossa ja poni pyöreänä.
Jotenkin Mustan kaviot näyttää vieläkin silmiini ihan eri mittaisilta. En tiedä olenko tulossa hulluksi vai olenko vain ylihuolehtivainen, mutta..

Torstain Musta sai vapaaksi ja perjantaina oli tunnilla, jonka jälkeen itse tein vain nopeasti ympyröitä ja ratsastin pohkeiden väliin sekä pyöreäksi. Musta oli ok ja toimi nopeasti hyvin.

Lauantaina Musta ahkeroi 3 tuntia (melko kevyitä tosin) ja itse kävin vähän pellolla verryttelemässä seuraavan päivän Tallin Mestaruuksia varten. Musta laukkaili pellolla innoissaan, mutta oli selkeästi vähän väsynyt. Ravipätkät oli hyviä. En juuri kummoisia tehnyt, vähän ympyröitä ja siirtymiä, jotta poni tuntuisi taas omaan käteen sopivalta heti suoraan seuraavana päivänä. Henna oli mukana kamerani kanssa, joten koiratkin pääsi mukaan.

Dino ei viitsinyt juosta mukana, mutta Merci otti pari spurttia Mustan rinnalla

Syyskuun ensimmäisenä (eli sunnuntaina) kisattiin Tallin mestaruudesta. Tällä kertaa ratana oli esterata (tai eräänlainen estetehtävärata, koska välissä oli mm. ravipuomit) ja arvosteluna vain tyyliarvostelu. Jokainen este siis arvosteltiin erikseen 1-5 pisteellä ja aika ei vaikuttanut (eikä sitä otettu) arvosteluun. Ainoastaan hevosen piti kulkea sopivaa vauhtia. Korkeudet vaihteli puomeista 70cm, joita minä ainoana seniorina (lintsareita kaikki muut) hyppäsin, sekä tietysti kokeneemmat junnut myös.
Musta oli hieman väsynyt ja itse mokailin ihan urakalla. Kaikille pystyille tuli pikkuaskel ja sille ainoalle okserille Musta lähti sitten kauempaa, olin melkein mukana menossa.. Pääty-ympyrällä oleva viuhka oli haasteellinen ja siihen Musta meinasi stopata. Ihme kyllä, päästiin ehjänä ylitse kun kerrankin itse jatkoin ratsastusta, jes!
Pisteet oli paremmat mitä oletin, mutta ainoana sennuosallistujana oli voitto automaattinen ;)
Junnut keräsi kyllä parempia pisteitä kuin minä, ei tosin kovin paljon. Alakerran arvosteluun (kädet, jalat, katse yms.) olin tyytyväinen, sieltä tuli suora rivi nelosta. Hauskaa oli pienestä sateesta huolimatta ja kentän pieni kuraisuuskaan ei haitannut menoa.

ainoo hyppykuva tallinmestaruuksista. Hennan isän ottama (kai)

Maanantaina Musta teki perinteisen lasten alkeistunnin, jonka jälkeen itse ympyrällä töitä. Musta oli superhyvä! Pehmeä, herkkä, reipas - kaikkea mitä siltä voi toivoa. Mustan on nyt parin viime kouluvalkun jälkeen ollut tosi pitkään helppo ratsastaa vaikka olisikin tunneilla ennen omaa menoa. On nopeasti melko hyvin avuilla (joskus puskee pohkeiden päälle) ja on RENTO heti kun kiipeää selkään ja ottaa ohjat käteen. Tämän takia ratsastankin itse yleensä tuntien jälkeen vain puolisen tuntia avut läpi ja selkää töihin. Kun homma toimii, niin ei tarvi joka päivä vemputtaa ja vääntää menemään tuntitolkulla.

Tiistaina Musta oli jatkotason tunnilla ja itse menin perinteisesti sen jälkeen (on niin kiva, kun on valmiiksi verkattu hevonen). Tein avoja ja muita suoristuksia sekä kevyttä taivuttelua ympyröillä. Oli ihan jees ja toimi hyvin.

Keskiviikkona käytiin Hennan ja Epronin kanssa pellolla. Mustan keskittymisestä ei oikein tullut mitään, kun piti vahtia, missä Epron menee. Lähinnä humputeltiinkin, vähän ympyröitä pari reippaampaa laukkapätkää ja eteen-alas ravissa. Tarkoituksella muutenkin kevyesti vain verryttelyä seuraavan päivän Robbyn valkkua varten.

Torstaina matkattiin Annen ja Foriolan seurassa Takkulaan Robbyn valkkuun. Siellä oli esteet viikonlopun kisoista jäänyt kentälle ja niitä sitten sovellettiin. Kolme pitkää linjaa (suora ja pari kaarevaa) sekä yksi sarja, mitä käytettiin.
Aloitettiin pysty-okseri linjalla (pitkä), joka aluksi oli ihan ristikoina ja silloin siihen sai ottaa yhden askeleen enemmän eli Mustan kanssa tultiin 7 askeleella. Tosin aluksi tultiin ihan liian kovaa ja saatiin moitteita (nauttisi nyt kerrankin kun Musta tykkäsi mennä eteen). Tätä pari kertaa niin, että tultiin hyvin, jonka jälkeen nostettiin pystyksi ja okseriksi. Okserin alla oli vielä joku peloke, mutta hyvin päästiin yli.
Tämän jälkeen kaareva linja, jossa kaikki teki pakosta samana kaarteen, kun Robby laittoi 'tielle' yhden esteen, jonka vierestä piti mennä. Pitkä linja taas (okseri-pysty), johon meillä tuli 11 askelta (piti kyllä tulla kymmenellä), joten muutaman kerran jälkeen sainkin ukaasin, että tulen niin monta kertaa peräkkäin, jotta askeleet tulee oikein. En saanut kertaakaan okserille hyvää isoa hyppyä, joka olisi auttanut, mutta ukaasin jälkeen laitoin menoksi ja juuri ja juuri päästiin vaaditulla askelilla. Itsellä ei meinannut kyllä laskupää toimia ollenkaan, vaan jätin aina kakkosaskeleen laskematta..
Meitä oli valkussa kuusi (ihan liikaa mun mielestä), joten tämän jälkeen hypättiin suoraan 'rataa', joka alkoi toisella okseri-pysty linjalla, jonka jälkeen okseri-pysty linja (se 10 askelta), kaarto sarjalle, jota ei myöskään oltu vielä hypätty (tais olla meille jopa 4 askelta) ja viimeisenä alun pysty-okseri linja ja keskimmäisen linjan pysty väärästä suunnasta loppuun. Eli paljon esteitä, joita ei oltu vielä hypätty ja jo hypättyjä jonkin verran nostettiin (jopa minulle). Rata meni muuten ihan jees, mutta heti ensimmäiselle hypylle tuli kielto. Se oli vielä radan matalin, varmaan joku alle 70cm ja ihan pelkistä puomeista tehty (muissa olikin monessa jotain väkerrystä siellä esteen alla). En ollut yhtään varautunut kieltoon, joten ratsastus jäi vähän kesken. Myöhemmin tilannetta miettiessäni totesin, että Mustaa taisi pelottaa ne viistosti esteen takana näkyvät tuolit ja muut hässäkät, joita katseli jo alkukäyntien aikana.
Kaiken muun sitten poni nätisti hyppäsikin radalla ja meno tuntui melko helpolta, vaikka askelia taisi tullakin vähän liikaa. Minkä takia hyppäsimme mm. sarjan uudestaan lopuksi. Kaiken kaikkiaan valkusta jäi hyvä fiilis, ehkä mun päälle auttoi se, kun puomit oli nelimetrisiä ja kenttä valtava, niin ne esteet ei näyttäneet isoilta.

Perjantaina Musta teki yhden alkeistunnin, jonka jälkeen itse menin parikymmentä minuuttia. Oli alkuun vähän levoton suusta ja 'humalaisen' oloinen, mutta asettui melko nopeasti. Ratsastin vain rennoksi ja eteen-alas.

Hennan kuvaama. Pojilla on hauskaa..

Lauantaina Musta meni kaksi alkeis-alkeisjatkotuntia, jonka jälkeen käytiin nopeasti pellolla vähän ottamassa reipasta laukkaa. Mimmi tuli mukaan Katinkalla vähän verryttelemään sitä seuraavan päivän russimestaruuksia varten. Mentiin ihan vaan kevyesti ja nopeasti, sen verran, että molemmat ponit sai paikkoja laukattua auki.

Poni lomalla

Pikku kesälomanen

Maanantaina kävin Mustan kanssa hiekkakuopalla, kun en jaksanut taas maastoon lähteä ja kentällä oli tunti. Aluksi keskittyminen oli lähes nolla, kun kaikkea muuta olisi pitänyt tiirailla. Tein pitkään töitä käynnissä hakien tasaista tahtia ja vähän rentoutta. Pieniä pätkiä ravia ja paljon siirtymiä, huolelliset kulmat. Pyrin siis tekemään suht neliömäistä kuviota. Laukkaa otin aina yhden tai kaksi sivua kerrallaan ja melko syvät kulmat. Eli laukkakin hyvin koottua. Laukan jälkeen alkoi rentoutua jo kivasti ja malttoi työskennelläkin.
Kävin vielä vaihtamassa kokeilusatulan selkään ja otin muutaman kierroksen kentällä, sekä pikku kavaletin yli muutaman hypyn. Nyt pystyin jo istumaan normaaliasennossa satulassa eli leveämmän kaaren kanssa oli turhan etukenossa. Annekin vielä halusi kokeilla satulaa. Ainakin Musta liikkuu sen kanssa ihan normaali tapaan. Tarvisi kyllä 10-20cm lyhyemmän vyön, nyt jää aavistuksen löysälle vaikka on vikoissa.
Todennäköisesti satula nyt kuitenkin lähtee vielä takaisin, ehkä ostan sen joskus myöhemmin, kun tulee satula-ale tai sitten säästän siihen Sydneyhen mistä olen haaveillut.

Tiistaina Musta oli päivällä kengityksessä ja odotti mua nätisti karsinassa. Töistäkin onneksi pääsin ajoissa, niin ehdin ongelmitta valkkuun, joka oli tällä kerralla normaalia aikaisemmin.


Tällä kertaa aloitettiin jumppasarjalla, jossa oli puomi - ristikko - yksi askel - pysty - kaksi askelta - okseri. Mä sain tulla sisään laukalla, niin oli helpompi mennä välit. Silti piti vähän ratsastaa eteen, kun apupuomi oli sen verran lähellä, että himpun vauhti hyytyi ristikolle. En vaan kertaakaan saanut Mustaa tuotua vähän kauemmaksi puomista, jolloin olisi jäänyt enemmän tilaa ristikolle.Jumppis meni ihan kivasti, vaikka pohja oli aavistuksen pehmeä sateiden jäljiltä.

Seuraavaksi tultiin pysty-okseri -linjaa, jota sain tulla viidellä askeleella. Vika askel jäi kyllä välillä vähän lyhyeksi, joten optimitilanteissa me oltaisiin päästy tuo myös sillä neljällä.
Lisäksi tultiin tähän perään pysty-pysty kaarretta (oikeestaan siihen piti tehdä jo kulma), joka tultiin kuudella (Foriola viidellä). Tässäkin jäi vika askel vähän lyhyeksi, mutta kaarretta ei saanut oikoa, joten..



kuva harjoituksesta

Viimoiseksi vielä ratana eli jumppis, halkaisijalla oleva okseri, pysty-okseri -linja, pysty-pysty -linja ja viimoiseksi halkaisijan okseri väärästä suunnasta pystynä. Mustan kanssa mentiin rata vain kerran, kun meni ihan ok. Joskus olisi silti kiva hypätä toisenkin kerran, jotta pääsisi korjaamaan ne ihan pikkuvirheetkin mitä aina tekee. Radalla tuli pysty-okseri -linja lähes jo neljällä, mun epäröinnistä johtuen siihen tuli vielä se viides miniaskel, vaikka kuinka yritin ratsastaa eteen.

kannuksesta vähän vauhtia ja häntä heilahtaa protestiksi

Lähdettiin vielä Mustan kanssa vetämään pikku maasto, kesto vajaan tunnin, joten maastolaiset jatkoivat vielä kentällä ja mä pääsin hoitamaan Mustan pois.

Loppuun vielä ihan pieni videonpätkä, jostain syystä kamera poikkas aina itsestään kuvauksen, tais olla akku liian vähissä..


Loppuviikon ja vielä seuraavan maanantainkin Musta piti vapaata. Perjantaina kävin sen verran tallilla, että siirrettiin pojat toiselle laitsalle ja mä nappasin satulan mukaan Tampereelle viikonlopuksi. Kävin siis Hööksissä lauantaina ja palautin satulan sinne. Totta kai sieltä sitten tarttui tilalle jotain pientä (paita alehyllystä yms. ehkä jaksan niitä esitellä myöhemmin).

Läpimärkänä

Robbyn valkku

Maanantaina kävin Mustan kanssa vähän reilu puolentunnin maaston. Paljon käyntiä ja jonkin verran laukkaa. Musta oli kyllä vielä vähän kierroksilla edellispäivän reippailumaastosta, mutta yritin ottaa rauhallisesti, jotta jaksaisi hypätä seuraavana päivänä valkussa. Aluksi kiivettiin yksi lyhyt rinne, kun kävin samalla tsekkaamassa pohjan josko olisi kuiva mäkitreeneihin. Ihan tallin läheltä löytyy pari mukavaa jyrkkää mäkeä, joissa on hyvä tehdä kiipeilytreeniä. Kerran en ollut kiristänyt satulavyötä kunnolla ja meinasi koko satula vähän valahtaa. Nykyään laitankin rintaremmin jos meinaan kiipeillä, ihan varmuuden vuoksi.

Tiistaina hypättiin taas Robbyn valkussa. Ilman piti olla lämmin ja sitähän se olikin, sateesta ei vaan säätiedotus ollut sanonut halaistua sanaa. Sade alkoi ekan ryhmän aloituksen jälkeen ja kiihtyi vain koko ajan. Meidän ryhmän päästessä kentälle lainehti se jo kunnolla ja vettä vaan tuli lisää. Onneksi pohja on hyvä vaikka onkin tosi märkä, mutta jätettiin sitten pysähdykset kokonaan tekemättä ja Musta sai tulla välejä neljällä askeleella ja pienillä hypyillä. Muutenkin piti kiinnittää ekstra paljon huomiota hevosen tasapainottamiseen ja vähän auttamiseenkin. Pohja kyllä söi Mustan intoa ja vauhtia, lisäksi mulla ei ollut edes kannuksia, kun en viitsinyt laittaa saappaita kastumaan.

kuva harjoituksesta

Aluksi tultiin kolmen ristikon sarjaa, joissa väleinä oli 11,5m (mun mielestä kyllä vähän pidempi, mutta..) Alunperin tähän oli tarkoitus tehdä pysähdykset ensin yhden ristikon jälkeen ja sitten kahden ristikon jälkeen, mutta ei viitsitty lähteä tekemään ettei vaan kukaan liukastu, se kun on tuollaisella kaatosateella aina riski (koskaan ei kyllä ole kukaan liukastunut meidän pohjalla, mutta kerta se on ensimmäinenkin). Tulimme siis suoraan kolmea ristikkoa ihan sellaisenaan. Hyvät tiet ja suoraan kaikkien kolmen yli. Musta tosiaan meni tuota erittäin lyhyttä laukkaa ja sai neljä askelta väleihin. Himpun oli ahdasta, mutta ristikotkin niin matalia, että hypyt jäi pieniksi, niin ei haitannut vaikka tuli aika kiinni. Pari kertaa molemmista suunnista niin, että oli tasaiset välit ja suorat hevoset. Sen jälkeen vasemmasta kierroksesta ristikot ja toisessa päädyssä kaksi kertaa pääty-ympyrä ja pienen pystyn ylitys. Taas hevonen suorana ja katse reilusti menosuuntaan päin, jotta hevoset tietää mihin mennä. Hyvin tuli myötälaukat tässä.
Sen jälkeen vielä pysty-okseri -linjaa, joka oli 12metriä. Tämänkin Musta sai tulla neljällä, joten tulin melko rauhallisessa laukassa sisään, jotta olisi tasainen neljä eikä kolme ja puoli askelta. Muutama kerta tätä okseria himpun korottaen. Lopuksi 'rataa', joka alkoi vasemmassa kierroksessa ristikoilla, kierros pääty-ympyrällä pikku pystyn kanssa, sen jälkeen keskihalkaisijan kautta keskimmäiselle ristikolle (vinoon hyppy), pysty-okseri -linja, taas kierros pääty-ympyrällä ja viimeiseksi vielä ristikot oikeassa kierroksessa. Musta otti jälkimmäisellä kerralla ristikoille ekaan väliin kolme askelta, ihan ilman että yritin. Onneksi näin ajoissa, että tulee kolme ja olin mukana menossa. Toiseen väliin tulikin 3,5 askelta kun en tehnyt mitään. Olin melko yllättynyt ja niin oli kyllä Robbykin. Jokainen sai tulla saman radan vielä uudestaan ja nyt piti Mustan kanssa tulla ristikot kolmella vikaksi eli alussa neljällä ja toisesta suunnasta sitten kolmella. Ja tuli helposti kun aavistuksen ratsastin reippaampaan laukkaan.

edes jonkinmoinen hyppykuva.. taitaa olla tallin viimeisimmästä kisoista

Oli kiva treeni, vaikka veden vallassa mentiinkin ja olin valehtelematta alusvaatteita myöden läpimärkä. Sade alkoi onneksi hellittää kun lopetettiin (vaikka myöhemmin jatkuikin vielä hetken), mutta loppukäynneissä meinasi tulla kylmä. Onneksi autosta löytyi vaihtovaatteita, niin ei tarvinut loppupäivää olla märissä.
Varusteetkin olin onneksi pessyt sunnuntaina, joten niille riitti, että satulasta pesi hiekat pois ja lisäsi rasvaa. Suitset ei tarvinut mitään, mutta vatsapanssarin ja satulavyön jouduin kyllä upottamaan veteen saadakseni sen hiekkakerrostuman pois. Mila onneksi jaksoi ratsastaa Mustan takas laitsalle sen syötyä, omat housut ei oikein sallineet satulatta selässä istumista, kun ei olleet tallihousut vaan vaaleat siistimmät housut.

Ensi viikolla pitäisi vielä olla Robbyn valkku ja sen jälkeen Robby lomailee heinäkuun ajan. Toivottavasti Pilvi pyörii silloin enemmän maisemissa, niin keskitytään tuohon vähemmälle jääneeseen koulupuoleen. Musta kyllä kaipaisikin kunnon koulutreeniä, ehkä tällä viikolla joku päivä jaksan, jos tuo tukala helle (tällä hetkellä varjossa 32 astetta, ihan liikaa meikäläiselle) vähän helpottaisi.

Viimeinen työviikko

Ja Robbyn valkku!

Lauantaina Musta meni kaksi alkeis(-jatko) tuntia, joista ensimmäisen ihan talutuksessa. Ratsastin itse vielä pikku maaston, mutta oli melko nuutunen oloinen. Maastossa ravailin eteen-alas mahdollisimman pitkälle kaulalle ja laukassakin koitin pitää vain hyvin matalana. Väsymyksen huomasi osittain siitä, ettei Musta yhtään lähtenyt kiihdyttelemään laukassa edes kotiinpäin vaan meni rauhallisesti matalana.

Sunnuntaille annoinkin ponille vielä vapaapäivän ja kävin vain saalistamassa sen illalla laitumelta muiden poikien kanssa. Annen kanssa raahattiin viisi hepoa tien yli ja meni aika nätisti. Anne vei ensin tytöt (Orhidee ja Foriola) ja mä oottelin poikien kanssa (Musta, Mi, Oliver), että Anne tulis takas, mutta koska tuli sopiva tauko autojonoissa, niin kipiteltiin ylitse. Heposet jäi yöksi tarhaan seuraavan päivän aamulla alkavaa kurssia varten.

Maanantaina Musta oli kurssikäytössä, enkä itse viitsinyt enää mennä väsyttämään sitä lisäksi. Tiistaina oli Robbyn valkku, jonka jälkeen Musta meni vielä yhden tunnin.

Tällä kertaa vuorossa oli eräänlainen rataharjoitus. Aloitettiin kuitenkin ihan puomi-ristikko-puomi -harjoituksella, jonka tulin ensin pari kertaa laukassa, jotta Musta varmasti pääsisi viimeisen puomin yli hyvin. Tässä piti myös aina pysäyttää suoralla, vaikka Mustan kanssa noilla pysähdyksillä ei niin suurta merkitystä olekaan. Robby antoi myös hyvän vinkin kisojen esteverkkaan, johon sisältyy tuo pysäytys. Erinomainen niille hevosille, jotka tuppaa kuumenemaan niin, ettei pidätteet oikein mene enää läpi.

ja helposti veny puomin yli - myös ravilla

Parin laukkakerran jälkeen tultiin Mustankin kanssa ihan ravilla ja helposti meni puomin yli, ei niin minkäänlaisia vaikeuksia venyä, jes!

Sen jälkeen ristikko-ristikko -linjaa, viidellä askeleella, molemmista suunnista. Tämäkin meni helposti sillä viidellä, melkein jäi viimeinen askel vähän lyhyeksikin. Pysty-pysty -linjana tuo oli sitten neljällä, tosin Musta sai tulla viidellä ja niin tulikin. Tosin viimeinen askel oli usein melko miniaskel. Alkaako mun poni oikeasti venyttämään askeltaan? Ehkä me joskus selvitään hengissä niistä yhdenaskeleen pysty-okseri -sarjoista, jotka on mulle toooosi vaikeita..

ylimmän okserin kohdalla aluksi puomi-ristikko-puomi

Eka rata alkoi ravissa puomi-ristikko-puomina, josta halkaisijalla olevalle pystylle (johon olin raahannut muurit alle). Tähän annoin Mustan kieltää ekalla kerralla, syytä en tiedä, kun noista muureista on menty yli ties kuinka monesti. Pysty-pysty -linja ja toisella halkaisijalla olevalle okserille. Tähän tuli kivat hypyt, paitsi ihan vikassa radassa, jolloin tultiin niin lähelle, että Musta hyppäsi lähinnä vain ylöspäin. Ihme ettei tiputtu keskelle estettä, siltä se meinaan tuntui.
Sen jälkeen alku samalla lailla, mutta muuripystyn jälkeen toiselle halkaisijalle ja pystyksi tiputettu okseri ns. väärästä suunnasta, jotta päästiin pysty-pysty -linjalle myös toisesta suunnasta. Tässä yritin linjalle sisään isolla hypyllä, mutta epäröin ihan hiukan, jolloin Musta otti pikkuaskeleen mun kuitenkin ollessa jo menossa, joten veti sitten polvillaan puomit alas. Jatkettiin kuitenkin linja loppuun sen suuremmin häiriintymättä (ja vissiin ihan sillä viidellä askeleella). Tulin kyllä kyseisen linjan sitten uudestaan ihan nätisti, mutta ei saatu isoa hyppyä ekalle, joten oli turha yrittääkään sitä neljää askelta (jota ei varsinaisesti edes tavoiteltu, mutta tulee-jos-on-tullakseen -mentaliteetillä kuitenkin).

hirvittävä muuri

 Viimeinen rata alkoi okserista (hyvänmielen-okseri sanoi Robby, mistä lie johtui..), jonka paikalla aiemmin siis puomi-ristikko-puomi. Halkaisijalla muuripystylle ja linjalle. Toisen halkaisijan okseri, muuripysty toisesta suunnasta ja vikaksi vielä eka okseri, nyt pystynä, ns. väärästä suunnasta. Tämä rata meni siis halkaisijan okseria lukuunottamatta kivasti. Joka tietenkin hypättiin vielä uudestaan ihan radan lopuksi, tällä kertaa nätillä hypyllä.

Aika kivasti meni kaikenkaikkiaan koko treeni ja poni tuntui jaksavan hyvin. Nyt alkaa pääkoppa olemaan meikäläiselläkin siinä kunnossa, että nuo 70-75cm harjoitukset tuntuu mukavilta eikä tarvi jännittää niitä. Itseasiassa välillä hyppäisi myös mielellään jo vähän korkeampaakin, ettei liian kauan mene vain mukavuusalueella.

Tää pysty näyttää jopa mun mielestä melkeinpä naurettavan pieneltä

Musta tosiaan jatkoi valkun jälkeen vielä perustunnille, jonka jälkeen Mimmi oli ystävällinen ja kylmetti ponin jalat. Vietiin poikalauma vielä laitsalle ja kas kummaa, kun kellokin oli jo yhdeksän..

Keskiviikkona Mustan piti olla vielä kurssitunneilla, mutta en ole varma oliko. Torstaina poika sai nauttia vapaapäivästä ja vähän palautella itseään laitumella ennen Juhannus-urakkaa (ei lepäilyä Juhannuksena vaan kunnon ratsastusta)!

Mimmille kiitos kuvaamisesta!

Pitkää laukkaa..

Robbyn valkku - kuvat tallin kisoista..

Torstain Robbyn valkussa hypättiin jumppasarja-linjoja. Musta oli tehnyt yhden ilman satulaa tunnin sen päivän leiritunteina, joten oli sopivasti lämmennyt. Himpun ehkä väsynyt, mutta ei häiritsevästi.

Aloitettiin keskimmäisellä linjalla, jossa ravipuomin kautta ristikolle - yksi laukka pystylle ja kaksi laukkaa okserille. Musta sai aloittaa ihan laukalla, jotta pääsi väleihin oikein. Tähän tuli joka kerta askeleet oikein, mutta ekalla kerralla mä odotin jotain miniaskelta ja jäin vähän jälkeen. Ehkä mä joskus opin kun ponikin on jo oppinut. Muutenkin olin alkutunnin ihan kesäterässä ja vähän oijoin kulmissa enkä keskittynyt kunnolla muutenkaan.



kuva harjoituksesta

Tästä jatkettiin ensin vasemmalle (pääty-ympyrä keskimmäisen linjan jälkeen) ja pysty-pysty linja viidellä askeleella. Myös Mustan piti tulla tämä viidellä ja tuli helposti. Ekalla kerralla onneksi tuli isolla hypyllä sisään, kun väisti vähän vasemalle juuri ennen toista pystyä, Robby näet seisoi aidan vierellä ja se oli Mustan mielestä vähän pelottavaa.
Tämän jälkeen toinen linja eli keskilinjan jälkeen jatkettiin oikealle (taas ensin pääty-ympyrä, jotta sai tilaa kääntää). Tämän linjan saimme Mustan kanssa tulla viidellä vaikka se oikeasti oli neljän askeleen linja. Ekalla kerralla tulikin ristikolle pienellä hypyllä, joten se viisi oli hyvä. Viimeinen askel tosin oli aika pieni. Tarkoituksena olla kiusaamatta ponia ja helpottaa osaa tehtävistä sille. Pointtina oli, että jos tulee hyvällä hypyllä ristikolle, niin saa toki mennä neljälläkin, mutta ei tarvi väkisin yrittää jos mahdotonta, silloin mielummin tulee vähän lyhyempänä ja viidellä.

kevyesti menee 75cm, pitäis vaan luottaa itseensä (ja poniin)

Keskilinjan pikkupystyä hypättiin vinoon ja vaihdettiin sillä suuntaa. Tässä toin ekoilla kerroilla ihan liian jyrkässä kulmassa, jolloin Musta vain puski ohi. Tätä vinoon hyppyä tultiin rauhallisella ravilla.
Lopuksi kaikki putkeen eli aloitettiin oikealta keskilinja, jonka jälkeen pääty-ympyrä ja vasemmalle pysty-pysty -linja (taas tuli hyvin viidellä). Päädyn kautta ravissa pikku vino-hyppy ja pysty-okseri -linja, tällä kertaa mekin osuttiin siihen neljällä askeleella, kun tultiin hyvällä hypyllä ristikolle ja oikeasti ratsastin loppuun asti sekä lähdin hyppyyn mukaan. Ei ollut edes vaikea, jes! Päädyssä vielä raviin ja vinohyppy. Olin tosi tyytyväinen vikaan rataan ja niin oli Robbykin.
Korkeudet ei olleet huimia, okserit n.70-75cm ja isompi pysty linjan päässä vajaa 80cm. Tuntui itseasiassa aika matalille.

Perjantaina poni sai ansaitun vapaan (ja olikin hirveä sadekeli, niin ei yhtään harmittanut vaikkei 'päässyt' ratsastamaan). Vietiin poikia laitumelle tien toiselle puolelle ja muutama tamma viereiselle lohkolle torstain tuntien jälkeen. Katinka oli torstain tunnilla tosi letkeän näköinen ja Anne kertoikin sen liikkuneen koko viikon reippaasti ja letkeästi. Onkin tällä viikolla tehnyt enemmän tunteja kuin viime viikolla.

minivesimatto - ihan oikean veden kanssa.

"Ori"laitumella

Pojat hilluu ja heiluu..

Vihdoinkin päästy blogin kanssa suunnilleen ajantasalle.
Maanantaina menin Mustan kanssa melko kevyesti kentällä. Tein paljon suoristuksia käynnissä ja laukannostoja ympyrällä avosta ja sulusta. Avo oli jo himpun verran helpompaa, mutta melko tuskaista vielä. Katsotaan mitä saadaan aikaan kun Pilvi tulee viikon päästä.
Lopuksi kävin vielä maastossa vähän laukkailemassa ja hypättiin muutaman pikku tukin yli. Eikä Musta edes yrittänyt mennä ohi yhdellä erittäin kapealla tukilla, josta siis helppo sujahtaa ohi kummaltakin puolelta. Hauskaa oli!

Tiistaina Musta meni kaksi alkeistuntia, joiden välissä ratsastin kangilla vajaan tunnin. Paljon koottua käyntiä, joka alkaakin sujua hätäilemättä ja peppua kääntelemättä. Ravissa tein paljon siirtymisiä ja muutamat askeleet irtosi melko kivaa keskiraviakin. Laukannostoja tehtiin muutama ja kun oikeaan tuli hyvä rauhallinen nosto suorana, niin annoin laukata eteen alas ja sen jälkeen vielä ravissa venyttelyt.

Keskiviikon Mustis sai vapaaksi ja kävin vain heittämässä laitsalle safkaa pojalle.

Torstaina oli Robbyn valkku meillä kotona. Teimme tehtävärataa, ensin pätkissä ja lopuksi kokonaisuutena. Aloitettiin perinteisesti ravipuomeilla, jotka oli melko pitkillä väleillä. Musta sai siis ottaa yhteen väliin kaksi askelta (mutta ei ensimmäiseen). Sen jälkeen ravissa matalalle pystylle (korkeus ehkä 30-40cm), josta kaarre ristikko-okserille neljällä laukka-askeleella. Me nyt (tietty) tultiin aluksi viidellä, kun en taas vaan halunnut. Robby aluksi sanoi, että saisin jossain vaiheessa tulla laukalla tolle pikku pystylle, mutta koska meni ravissakin tuon välin oikein (kunhan vaan ratsasti ja halusi), niin ei saatu tulla laukalla. Kyllä se vähän vaati toistoja, jotta lähti sujumaan.
Seuraavaksi pysty-okseri linjaa, joka oli viidelle askeleelle. Ekalla kerralla tultiin kyllä kuudella, kun Musta vähän kiemurteli matkalla huomattuaan tötsät okserin alla, muuten mun laskujen mukaan tultiin viidelläkin askeleella tota. Pari kertaa linjan jälkeen jatkettiin ravissa puomeille, uralla laukannosto ja viistolla linjalla oleva okseri.


kuva on 'ylösalaisin' eli portti on tuolla oikeassa yläkulmassa, kun meillä oli esteitä jo valmiina kentällä. Meille mahtui nuo pidemmät metrimäärät eli niitä käytettiin.

Rata alkoi vasemmassa kierroksessa pääty-ympyrällä kavaleteilla (iso ympyrä), joita mentiin niin kauan, että tultiin hyvin ja rauhallisessa laukassa (mikä meillä nyt ei ole ongelma). Sen jälkeen jatkettiin puoli-rata-leikkaalla olevalle okserille, päädyssä raviin ja ravipuomit. Pikku pysty ravissa ja kaareva ura ristikko-okserille. Pysty-okseri linja, jonka jälkeen raviin ja ravipuomit. Laukannosto ja puoli-rata-leikkaa okseri toisesta suunnasta ja kaareva linja (6 askelta) pysty-okseri -linja okserille. Siitä vielä oikeassa kierroksessa kavaletit ympyrällä, taas niin kauan, että meni hyvin. Ekalla ympyrällä aloitettiin päädyssä olevasta kavaletista, lopussa taas tuosta keskemmällä olevasta. Mun ei tarvinut hirmu monta ympyrää tehdä, kun Mustan on niin helppo laukata rauhallista laukkaa ja oli aika helppo tuoda se oikeaan kohtaan kavaleteille. Yllättävästi vaikeinta radassa oli ravipuomit, vaikka ajattelin, että ne olisi helppo, kun olisi valmiiksi vähän eteenpäin pyrkimystä. Musta pyrkikin ehkä himpun liikaa eteen, mutta ilman että venytti askelta kunnolla ja yritti sotkea ekalla kerralla laukkaakin sinne väliin. Lisäksi rupesi ennakoimaan uralle tultaessa laukannostoa, joka aiheutti väärän laukan kerran. Muuten meni kivasti, eikä epäröinyt esteillä yhtään.
Tämän tyyppisiä ratoja on suunnitteilla tulevaisuudessa kokeiksi alue- ja kansallisialupia varten. Kaikki laukannostot ja kevennyksetkin pitää mennä oikein. Idea on mielestäni loistava ja toivottavasti toteutuu, siistisi huomattavasti ratsastusta jota nykyään jopa kansallisissakin näkee. Toinen auttava asia olisi tyyliarvostelut kaikkiin vähintäänkin alle metrisiin luokkiin, mielummin vielä sinne kymppiin ja kahteenkin.

Perjantaina työstin Mustaa kentällä ja ajattelin oikeasti opetella pitämään ohjia kunnolla kädessä, ihan alkuratsastuksesta lähtien. Esteillä pysyy nykyään hyvä tuntuma, mutta sileällä siinä on vielä hakemista. Mustan mielestä tämä ei ollutkaan hyvä idea ja vaikka halusin sen vain kävelevän tuntuman kanssa (ihan sama mitä vauhtia), niin se pysähteli, peruutteli, väistätteli takapäätään, pukitteli, hyppi jopa vähän pystyyn.. ihme hillumisia siis. Varsinkin aina portin kohdalla, jolloin vähän suutuin ja laukattiin sitten pari kierrosta eteenpäin ennen kuin taas jatkettiin. Lopulta alkoi hyväksymään tuntumaa ja sain tehtyä muutaman ympyrällisen ok ravia ja oikeaan kierrokseen laukkaakin, ennen kuin Anne sai Missin valmiiksi ja lähdettiin pikku maastoköpsylle Misukan ja varsan kanssa. Musta oli ihan onnessaan kun pääsi nuuskuttelemaan varsaa ja menemään sen vierelläkin. Poika niin tykkää kaikista pikkuvarsoista. Ponit jätettiin kaikki tarhaan yöksi, kun lauantain tunnit alkaa niin aikaisin aamusta, joten syöttelin vielä ennen kotiin raahautumista.

Musta kasvoi ainakin viis senttiä, kun pääs uhoomaan muille pojille..

Lauantaina Musta meni 3 tuntia, jonka jälkeen itse ratsastin puolisentuntia. Aluksi taisteli taas vähän ohjastuntumaa vastaan, mutta nöyrtyi melko nopeasti. Tein ympyrällä ravissa muutamia siirtymiä, sen jälkeen laukassa samaa. Lopuksi eteen-alas. Oli hieman väsynyt ja painoi vähän kädelle, joka aiheutti sen, että vilautteli muutaman kerran kieltään, mitä ei ole ikinä koskaan tehnyt. Toivottavasti ei ole mikään pysyvä ilmiö, ettei tarvitse kaivaa alaturparemmiä esiin.
Syöttelin hetken vihreää ja annoin kaurat, jonka jälkeen vietiin tallin ruunapojat samalle laitsalle. Kuvat kertonee enemmän kuin sanat, joten..

Musta the boss - isommatkin väistää

Sunnuntaina käytiin maastoilemassa parin hoitajan kanssa. Tarkoitus oli siis olla eräänlainen 'virkistyspäivä' hoitajille ja kevään talkoolaisille, mutta moni ei ollut ilmoittautunut ja muutama olikin kisoissa hoitajana niin pitkään, etteivät valitettavasti ehtineet 'kyytiin'. Lähdettiin siis pienellä porukalla: Anne Orhideellä, minä Mustalla, Mimmi Oromiksella ja Henna Katinkalla. Pudotettiin Roventa samalla laitsalle tien toiselle puolelle, vein sitä käsihevosena, Mimmillä oli Orhideen riimu ja naru (koska se jätettäisiin takaisin tullessa sinne) ja Hennalla sieni, jolla hikisen hepan saisi pestyä laitsalla. Lisäksi Henna tuli sopivasti Roventan takana varmistaen, että poni liikkuisi jota kuinkin reippaasti eteenpäin. Henna sai lisäksi kunnian tulla alas ja saattaa Roventan turvallisesti lankojen taakse, hänella kun oli pienin poni (ja on huomattavasti notkeampi kuin minä ;)) eli helpoin kiivetä takas kyytiin. Armollisesti pidin pikku pirulaisponia sen aikaa, kun Henna hoiteli Roventan oikealle puolelle lankoja.
Maastossa mentiin melko rauhallisesti, nautittiin auringon paisteesta, laukattiin pari pätkää ja käytiin pellolla vähän käppäilemässä, jossa tytöt sai ensin laukkailla Katinkalla ja Oromiksella, pikkuponi ainakin oli ihan riemuissaan ja kierroksilla, sen jälkeen mä laukkailin Mustalla pari pätkää ja Anne ravaili Orhideella ympyröitä. Lopuksi jätettiin Orhidee laitsalle ja Katinka sai leikkiä kuormajuhtaa ja tuoda satulan takaisin tallille. Oli kiva reissu, aikaa meni puolisentoista tuntia. Hepat nautti ja pääsi kunnon suihkuun lenkin jälkeen.

valkoinen ja musta..

.. ei onnistunut ystävystyminen

valkoinen ja musta, osa kaksi..

.. sama lopputulos