"Ori"laitumella

Pojat hilluu ja heiluu..

Vihdoinkin päästy blogin kanssa suunnilleen ajantasalle.
Maanantaina menin Mustan kanssa melko kevyesti kentällä. Tein paljon suoristuksia käynnissä ja laukannostoja ympyrällä avosta ja sulusta. Avo oli jo himpun verran helpompaa, mutta melko tuskaista vielä. Katsotaan mitä saadaan aikaan kun Pilvi tulee viikon päästä.
Lopuksi kävin vielä maastossa vähän laukkailemassa ja hypättiin muutaman pikku tukin yli. Eikä Musta edes yrittänyt mennä ohi yhdellä erittäin kapealla tukilla, josta siis helppo sujahtaa ohi kummaltakin puolelta. Hauskaa oli!

Tiistaina Musta meni kaksi alkeistuntia, joiden välissä ratsastin kangilla vajaan tunnin. Paljon koottua käyntiä, joka alkaakin sujua hätäilemättä ja peppua kääntelemättä. Ravissa tein paljon siirtymisiä ja muutamat askeleet irtosi melko kivaa keskiraviakin. Laukannostoja tehtiin muutama ja kun oikeaan tuli hyvä rauhallinen nosto suorana, niin annoin laukata eteen alas ja sen jälkeen vielä ravissa venyttelyt.

Keskiviikon Mustis sai vapaaksi ja kävin vain heittämässä laitsalle safkaa pojalle.

Torstaina oli Robbyn valkku meillä kotona. Teimme tehtävärataa, ensin pätkissä ja lopuksi kokonaisuutena. Aloitettiin perinteisesti ravipuomeilla, jotka oli melko pitkillä väleillä. Musta sai siis ottaa yhteen väliin kaksi askelta (mutta ei ensimmäiseen). Sen jälkeen ravissa matalalle pystylle (korkeus ehkä 30-40cm), josta kaarre ristikko-okserille neljällä laukka-askeleella. Me nyt (tietty) tultiin aluksi viidellä, kun en taas vaan halunnut. Robby aluksi sanoi, että saisin jossain vaiheessa tulla laukalla tolle pikku pystylle, mutta koska meni ravissakin tuon välin oikein (kunhan vaan ratsasti ja halusi), niin ei saatu tulla laukalla. Kyllä se vähän vaati toistoja, jotta lähti sujumaan.
Seuraavaksi pysty-okseri linjaa, joka oli viidelle askeleelle. Ekalla kerralla tultiin kyllä kuudella, kun Musta vähän kiemurteli matkalla huomattuaan tötsät okserin alla, muuten mun laskujen mukaan tultiin viidelläkin askeleella tota. Pari kertaa linjan jälkeen jatkettiin ravissa puomeille, uralla laukannosto ja viistolla linjalla oleva okseri.


kuva on 'ylösalaisin' eli portti on tuolla oikeassa yläkulmassa, kun meillä oli esteitä jo valmiina kentällä. Meille mahtui nuo pidemmät metrimäärät eli niitä käytettiin.

Rata alkoi vasemmassa kierroksessa pääty-ympyrällä kavaleteilla (iso ympyrä), joita mentiin niin kauan, että tultiin hyvin ja rauhallisessa laukassa (mikä meillä nyt ei ole ongelma). Sen jälkeen jatkettiin puoli-rata-leikkaalla olevalle okserille, päädyssä raviin ja ravipuomit. Pikku pysty ravissa ja kaareva ura ristikko-okserille. Pysty-okseri linja, jonka jälkeen raviin ja ravipuomit. Laukannosto ja puoli-rata-leikkaa okseri toisesta suunnasta ja kaareva linja (6 askelta) pysty-okseri -linja okserille. Siitä vielä oikeassa kierroksessa kavaletit ympyrällä, taas niin kauan, että meni hyvin. Ekalla ympyrällä aloitettiin päädyssä olevasta kavaletista, lopussa taas tuosta keskemmällä olevasta. Mun ei tarvinut hirmu monta ympyrää tehdä, kun Mustan on niin helppo laukata rauhallista laukkaa ja oli aika helppo tuoda se oikeaan kohtaan kavaleteille. Yllättävästi vaikeinta radassa oli ravipuomit, vaikka ajattelin, että ne olisi helppo, kun olisi valmiiksi vähän eteenpäin pyrkimystä. Musta pyrkikin ehkä himpun liikaa eteen, mutta ilman että venytti askelta kunnolla ja yritti sotkea ekalla kerralla laukkaakin sinne väliin. Lisäksi rupesi ennakoimaan uralle tultaessa laukannostoa, joka aiheutti väärän laukan kerran. Muuten meni kivasti, eikä epäröinyt esteillä yhtään.
Tämän tyyppisiä ratoja on suunnitteilla tulevaisuudessa kokeiksi alue- ja kansallisialupia varten. Kaikki laukannostot ja kevennyksetkin pitää mennä oikein. Idea on mielestäni loistava ja toivottavasti toteutuu, siistisi huomattavasti ratsastusta jota nykyään jopa kansallisissakin näkee. Toinen auttava asia olisi tyyliarvostelut kaikkiin vähintäänkin alle metrisiin luokkiin, mielummin vielä sinne kymppiin ja kahteenkin.

Perjantaina työstin Mustaa kentällä ja ajattelin oikeasti opetella pitämään ohjia kunnolla kädessä, ihan alkuratsastuksesta lähtien. Esteillä pysyy nykyään hyvä tuntuma, mutta sileällä siinä on vielä hakemista. Mustan mielestä tämä ei ollutkaan hyvä idea ja vaikka halusin sen vain kävelevän tuntuman kanssa (ihan sama mitä vauhtia), niin se pysähteli, peruutteli, väistätteli takapäätään, pukitteli, hyppi jopa vähän pystyyn.. ihme hillumisia siis. Varsinkin aina portin kohdalla, jolloin vähän suutuin ja laukattiin sitten pari kierrosta eteenpäin ennen kuin taas jatkettiin. Lopulta alkoi hyväksymään tuntumaa ja sain tehtyä muutaman ympyrällisen ok ravia ja oikeaan kierrokseen laukkaakin, ennen kuin Anne sai Missin valmiiksi ja lähdettiin pikku maastoköpsylle Misukan ja varsan kanssa. Musta oli ihan onnessaan kun pääsi nuuskuttelemaan varsaa ja menemään sen vierelläkin. Poika niin tykkää kaikista pikkuvarsoista. Ponit jätettiin kaikki tarhaan yöksi, kun lauantain tunnit alkaa niin aikaisin aamusta, joten syöttelin vielä ennen kotiin raahautumista.

Musta kasvoi ainakin viis senttiä, kun pääs uhoomaan muille pojille..

Lauantaina Musta meni 3 tuntia, jonka jälkeen itse ratsastin puolisentuntia. Aluksi taisteli taas vähän ohjastuntumaa vastaan, mutta nöyrtyi melko nopeasti. Tein ympyrällä ravissa muutamia siirtymiä, sen jälkeen laukassa samaa. Lopuksi eteen-alas. Oli hieman väsynyt ja painoi vähän kädelle, joka aiheutti sen, että vilautteli muutaman kerran kieltään, mitä ei ole ikinä koskaan tehnyt. Toivottavasti ei ole mikään pysyvä ilmiö, ettei tarvitse kaivaa alaturparemmiä esiin.
Syöttelin hetken vihreää ja annoin kaurat, jonka jälkeen vietiin tallin ruunapojat samalle laitsalle. Kuvat kertonee enemmän kuin sanat, joten..

Musta the boss - isommatkin väistää

Sunnuntaina käytiin maastoilemassa parin hoitajan kanssa. Tarkoitus oli siis olla eräänlainen 'virkistyspäivä' hoitajille ja kevään talkoolaisille, mutta moni ei ollut ilmoittautunut ja muutama olikin kisoissa hoitajana niin pitkään, etteivät valitettavasti ehtineet 'kyytiin'. Lähdettiin siis pienellä porukalla: Anne Orhideellä, minä Mustalla, Mimmi Oromiksella ja Henna Katinkalla. Pudotettiin Roventa samalla laitsalle tien toiselle puolelle, vein sitä käsihevosena, Mimmillä oli Orhideen riimu ja naru (koska se jätettäisiin takaisin tullessa sinne) ja Hennalla sieni, jolla hikisen hepan saisi pestyä laitsalla. Lisäksi Henna tuli sopivasti Roventan takana varmistaen, että poni liikkuisi jota kuinkin reippaasti eteenpäin. Henna sai lisäksi kunnian tulla alas ja saattaa Roventan turvallisesti lankojen taakse, hänella kun oli pienin poni (ja on huomattavasti notkeampi kuin minä ;)) eli helpoin kiivetä takas kyytiin. Armollisesti pidin pikku pirulaisponia sen aikaa, kun Henna hoiteli Roventan oikealle puolelle lankoja.
Maastossa mentiin melko rauhallisesti, nautittiin auringon paisteesta, laukattiin pari pätkää ja käytiin pellolla vähän käppäilemässä, jossa tytöt sai ensin laukkailla Katinkalla ja Oromiksella, pikkuponi ainakin oli ihan riemuissaan ja kierroksilla, sen jälkeen mä laukkailin Mustalla pari pätkää ja Anne ravaili Orhideella ympyröitä. Lopuksi jätettiin Orhidee laitsalle ja Katinka sai leikkiä kuormajuhtaa ja tuoda satulan takaisin tallille. Oli kiva reissu, aikaa meni puolisentoista tuntia. Hepat nautti ja pääsi kunnon suihkuun lenkin jälkeen.

valkoinen ja musta..

.. ei onnistunut ystävystyminen

valkoinen ja musta, osa kaksi..

.. sama lopputulos