Kavalettitreenejä

Lumihangessa

Ihanaa, kun on sellaisessa työpaikassa, että kaikki pyhät on automaattisesti vapaita (vaikka jääkin sitten kaikki kivat sunnuntai-lisät saamatta..). Varsinkin kun kaksi edellistä päivää oli yli kymmenen tuntisia. Torstaina oli siis ihana suunnata jo valolla ratsastamaan ja osuttiinkin Nean kanssa samaan aikaan. Sanoin, että jos ei tarkempia suunnitelmia, niin tulee mun kanssa hyppämään kavaletti-jumppaa.
Tehtiin neljän kavaletin innari-sarja keskelle pituushalkaisijaa. Melko lyhyillä väleillä (n. 3m) eli Simppa joutui tosiaan menemään rauhallisessa ja lyhyessä laukassa, ei ihan helppo jobi. Mustallakin piti tulla melko koottuna, mutta mahtui helpommin. Kun molemmat oli tulleet molemmista suunnista onnistuneesti pari kertaa, laitettiin parin kavaletin (2. ja 4.) päälle vielä puomit. Simppa-raukka joutui ihan tosissaan miettimään mihin jalkansa laittaa, mutta hienosti selvisi. Musta meni kivasti ja itse pyrin keskittymään istuntaani, joka tälläisillä harjoituksilla onkin tarkoitus..

Lopuksi vielä otettiin 3. kavaletti pois ja laitettiin se neljännen päälle. Jätettiin tosin ensin ala-asentoon ja sitten keskiasentoon (eli n.70 ja 75cm). Tarkoituksena tulla samassa rauhallisessa ja lyhyessä jumppa-laukassa ihan loppuun asti. Musta meni tosi kivasti, vaikka huomasi, että alkoi jo selvästi väsyä. Kun tuli molemmista suunnista hyvin korkeammankin, lopetin ja lähdin vetämään rauhallisen maaston (käynti-ravi).


 

Maaston jälkeen mentiin vielä Itsenäisyyspäivän kunniaksi hiihtistä Katinkalla, joka oli taas ihan kierroksilla ja sai itsensä taas litimäräksi. Kyllä pikkuponilla tuota vauhtia ihan oikeasti riittää.. Vedettiin myös jäätyneet saavit vihdoin viimein Katinkan voimin pois ponitarhoista. Mimmi teki pitkät loppukäynnit, kun poni ensin kävi piehtaroimassa hangessa ja sai sitten villaviltin ja fleeceloimen niskaansa. Mimmin kanssa laskettiin suosituin tuntsari 2012 -äänestyksen tulos ja arvottiin voittaja (tulokset paljastetaan vasta myöhemmin). Koska kaikki ei vielä ole kerinneet äänestää, jätettiin loota paikoilleen ja lasketaan ennen pikkujouluja uudestaan.



Illan jo hämärtyessä ja Annen sekä Emman palattua pihaton rakennuspuuhista totutettiin vielä Oromis hiihtikseen. Minä ja Emma päästiin kiljumaan liukureihin ja Anne onnistui meidät muutaman kerran vetämään penkkoihin.. Hauskaa kyllä oli vaikka persus meinasi jäätyä, sormista puhumattakaan..

 

ei hajuakaan koska kuva otettu.. tänä syksynä, mutta milloin? Löysin joku aika sitten Mimmin facesta..

Perjantaina Musta oli lasten tunnilla. Kaikilla poneilla oli vissiin turhaa energiaa, kun lähinnä vaan laukkailivat eivätkä suostuneet tiputtamaan raville. Ei niistä onneksi kukaan hillunut muuten. Itse ratsastin lähinnä eteen-alas venytellen eilisen jumpan jälkeen. Pieni hanki kentällä rupesi jo Mustasta imemään mehuja. Jonkinlainen talvihulluus on kyllä poneihin iskenyt, kun Mi hillui talliin vietäessä, onneksi se on kevyt edestä niin Annella ei mitään vaikeuksia, vaikka olikin normaalia lyhyempi naru (lukko jäässä, joten riimunnaru vain pujotettuna). Roventa sitä vastoin oli ihan pipipää ja rupesi talliin vietäessä pukkailemaan ihan kunnolla. Vaihtoi etukautta puolta ja uuden pukin tehdessään onnistui toisella takasellaan hipaisemaan reittäni.. onneksi ei sentään tulleet hokit suoraan kinttuun.. Saakurin poni!

Launtaina Musta verkkaili itseään lasten alkeistunnilla ja lasten alkeis-jatko tunnilla. Sen jälkeen oli meidän 1,5h hyppäri missä mentiin kahta kavaletti-sarjaa. 12 metriä 3 askeleella ja 9m (tai oikeasti tais olla vähän reilu 8m) 2 askeleella. Toisella pitkällä sivulla oli vielä pikku pysty, jota tultiin alkuverkkana puomina. Mikä olikin ihan hyvä, koska Millä oli vielä turhaa hilluenergiaa ja innostui tuosta yksittäisestä puomistakin niin kovin, että heitti railakkaita pukkeja. Mimmi kuitenkin rohkeasti kiipesi ilmalennon jälkeen takaisin selkään ja pisti ponin hommiin. Roventakin oikein innostui ja teki välillä pikkupukkeja. Musta tyytyi muutamaan provosoituun pukkiin, kun jouduin raipalla hieman huomauttamaan laiskoista takajaloista. Pystylle ei toisesta suunnasta saatu millää askelia sopimaan Mustan kanssa, mutta toisesta tuli hyvin. Lopuksi tehtiin pientä rataa ja Anne jätti Mustalle pystyn päälle pelokkeeksi lampaankarvansa, jonka päällä oli istuskellut, yli mentiin vaikka vähän katseltiinkin. Ihan viimeiseksi tultiin pystyä vielä vähän korkeampana (70-75cm) ja piti tulla kunnon ratatempossa. Johan alkoi paikatkin osua. Tällä kertaa onnistuin rentouttamaan kädet oikeastaan joka hypyssä, linjat sujui hyvin ja alun jälkeen alkoi Mustakin pysyä pohkeiden välissä ilman hirveitä punkemisia. Välillä tuppasi polvi olemaan turhasti kiinni, joka aiheutti alapohkeen heilahtelua, muuten kaiken kaikkiaan kivat treenit.

kuva harjoituksesta

Lähdettiin vielä hankeen tarpomaan ja vetämään pihattolaitumen aitalankoja. Onneksi Mimmikin tuli auttamaan niin saatiin Annen ja Päivin kanssa vedettyä aina kaksi lankaa kerralla, joten kaksi kierrosta riitti.