Sunnuntaina tarkenin käydä vielä ratsastamassa, tosin vain puolisen tuntia maastossa ilman satulaa. Sen jälkeen ei olekaan hevosen selkään tarjennut kiivetä kun mittari näyttää (varsinkin iltaisin kun tallille asti kerkiää) 25 pakkasastetta. Ihan liian kylmää meikäläiselle, joka ei ymmärrä mihin on keväällä muuton yhteydessä piilottanut toppahousunsa. Viikonloppuna siis oli vielä lähes inhimilliset kelit (eli alle 20 pakkasastetta) ja käytiin Mustan kanssa ylämäki-alamäki -maastossa. Käyntiä ja ravia pois päin tallilta ja reipasta laukkaa takaisin. Päässä tehtiin hetken ympyrää käynnissä ja ravissa taivutellen molempiin suuntiin. Laukan jälkeen Musta olikin taas ihan kierroksilla ja meinasi loppuverkasta tulla turhan reipasta.
Tiistaina oli Dinon treenit, halli on onneksi lämmitetty niin, että on aina plussan puolella (mutta ei siellä mikään turhan lämmin ole, toppatakin tarvii päälle, että tarkenee seisoskella). Alkutreenit meni ihan hyvin. Keinun, A:n ja pujottelun jälkeen harjoituksena oli puomi, jonka nousupään alla oli putki mutkalla. Koiralle siis periaatteessa 3 vaihtoehtoa mihin mennä (putken päät ja puomi) ja ylläri ylläri, Dino tietty kävi aika monta kertaa siinä putkessa heittämässä lenkin ennenkuin osui puomille. Lopuksi vuorossa oli rata, jossa oli sekä puomi että A. Jostain syystä Dino ei tehnyt hyviä kontakteja niin kuin yleensä. Saattoi tietty olla jo väsynytkin, kun oli paljon eri asioita tehty. Vaikutti jotenkin hämmentyneeltä. Pituus este oli myös Dinon mielestä jotain, joka oli mukavampi kiertää. Tosin siitä onkin aikaa kun sitä on viimeksi tehty. Pohdittiin sitten Even kanssa, että Dinolle sopii paremmin ne harjoitukset, joissa tehdään rataa heti alusta ja noita uusia asioita lopussa, jossa ei jaksa enää keskittyä niin hyvin. Mutta pojalla oli hauskaa ja se on pääasia.
Keskiviikkona kävin tekemässä iltatallin ja irtojuoksutin Katinkan ja Mustan yhtäaikaa. Vapautin Katinkan pienen verkan jälkeen myös sisäloimesta, jotta pääsi piehtaroiman kunnolla (Katinkan lempipuuhaa). Molemmat veti ihan kilipäinä pukkilaukkaa, Katinka yritti jopa hypätä aina ennen pukkia vähän pystyyn, mutta on sen pukit aika pikkuisia Mustan leiskautuksiin verrattuna. Musta taas otti hirveitä spurtteja, varsinkin jos Katinka sattui olemaan toisessa päässä. Ponien aluksi köpötellessä laitoin aamuheinät tarhoihin valmiiksi. Tarhasta hakiessa sain pienoisen paniikin, kun Katinka ei ollutkaan portilla Roviksen ja Mustan kanssa odottamassa niinkuin yleensä. Tarhan perältä sitten löytyi ja sieltä tulikin juosten kun näki ja kuuli minun tulevan. Siellä oli kuulemma hummaillut edellisenäkin iltana ja melkein jäänyt ulos kun ei meinannut tulla portille. Ei sillä ilmeisesti ainakaan kylmä ole noissa loimissaan, kun ei sisään ole kiire vaikka muilla on ja yleensä iltaisin kaikki on portin lähistöllä odottelemassa.
Sunnuntaina muistin jopa ottaa mitat Katinkan kaulakappaleesta (koko full), joten odotan vain inspiraatiota ommella vähän pienemmän toppakaulakappaleen, joka istuisi paremmin eikä aina valahtaisi silmille. Dinon uusi takkikin odottaa ompelua ja jos innostusta riittää, teen Katinkalle myös mahakappaleen. Dinolle olisi tarkoitus tehdä paksu takki, joka pysyisi päällä myös kovemmassa menossa (Pomppaan menee lunta 'sisälle' hangessa ja punaisesta itsetehdystä aukenee tarra reippaammassa menossa) sekä vähän ohkasempi ja nopeasti puettava/riisutta treenitakki. Treeneissä on vuoroa odottaessa pakko pitää takkia päällä, kun halli on sen verran viileä.
 |
| Alma (Dinon isosisko) ja Dino viimetalvena jäällä. Kuvassa näkyy Dinon punainen takki (itsetehty). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rohkeasti vaan!