Lauantaina menin aamusta tallille, jotta ei menisi koko päivää ja ehtisin käydä kaupassakin ennen niiden sulkemista. Kentällä oli tunnit, joten kävin taas hiekkakuopalla taivuttelemassa kevyesti ja ennen sitä kävelemässä sekä hiukan ravaamassa käärmetiellä.
Hiekkiksella tein lähinnä siirtymisiä ja jonkin verran taivuttelua. Poni oli paljon keskittyneempi heti alusta lähtien kuin viimeksi hiekkiksella ja ratsastinkin vain puolisen tuntia. Sen jälkeen poni meni vielä alkeis-jatko tunnille.
Pesin yhdet suitset tunnin aikana ja sen jälkeen satulan. Musta pääsi laitsalle yhdessä Katinkan, Roventan ja Claran kanssa. Pitkästä aikaa sai tammaseuraa ja oli silminnähden tyytyväinen. Varsinkin kun kerkisi olla siellä yksinään ennen tyttöjen tuloa.
Autoin vielä Annea yhden laitumen lankojen kanssa ennen kotiin lähtöä.
Valitettavasti sunnuntaina alkoi sade juuri kun pääsin tallille ja vettä tulikin ihan reippaasti yhdessä vaiheessa. Kerittiin onneksi Mimmin kanssa käydä saalistamassa ponit laitsalta ennen sitä kaikkein pahinta. Kenttä vaan veti tosi pehmeäksi, joten mentiin käymään ensin maastossa niin, että Mimmi tuli Katinkalla ja Henna ratsasti samalla Epronin. Hennaa ja Epronia odotellessa taivuttelin Mustaa kevyesti hiekkakuopalla ja Vertsu ratsasti Katinkalla.
Maaston jälkeen käytiin katsomassa kentällä olisiko pieni auringonpaiste ja tuuli kuivattanut tarpeeksi. Toisessa päässä oli kuivempaa ja laittelin sinne yhden ristikon ja kaksi kavalettia vähän kuin ympyrälle, mutta melko pienelle. Näitä sitten tultiin erilailla, ensin toista kavalettia suoralla linjalla molemista suunnista (suunnan vaihto halkaisijan kohdalla olevalla kavaletilla) ja sen jälkeen peräkkäin kaikkia kolmea ympyrällä, mutta niin, että hypättiin aina joka toinen. Olivat niin lähekkäin, että tuolla vähän pehmeällä pohjalla peräkkäin hyppääminen olisi ollut liian vaikeaa. Lopuksi vielä muutamat laukanvaihtoharjoitukset keskihalkaisijalla olevalla kavaletilla.
Mustan kanssa otin muutamat hypyt myös samalla tavalla Katinkan hyppyjen välissä. Pehmeä pohja söi tosi paljon Mustan intoa, mutta ristikolle tuli kivat hypyt ja laukat pari kertaa lukuunottamatta, joten olin ihan tyytyväinen. Varsinkin oman kuntoni huomioonottaen (taju meinas lähteä muutamissa kohdissa).
Maanantaina aamulla vielä raahauduin töihin, mutta varasin samantien ajan läääkärille. Onneksi oli vielä muutama vapaa aika. Ja loppuviikko saikkua, olo olikin kyllä ihan karmaiseva ja buranat ei yhtään auttaneet päänsärkyyn. Illemmalla vielä porukoilla mittasin kuumetta, niin olikin jo 38, mihin mulla nousee tosi harvoin eli ei ihme kun olo oli ihan järkky. Äiskä onneks jakso lenkittää koiria ja Merci lähtikin tiistaina tyttöjä iskemään, niin helpotti sekin vähän.
Nyt olen vain yrittänyt saattaa blogia ajantasalle ja lepäillyt (katsellut videoita youtubesta ja netflixistä).
Musta on ollut tunneilla alkuviikon, joten ei ole jäänyt toimettomaksi seisomana. Maanantaina tosin ei kuulemma meinannut antaa laitumelta kiinni vaan oli painellut pukkilaukkaa karkuun.. Mutta sellainen se on, jos sitä kohti mennään yhtään liian ronskisti niin painelee karkuun. Nyt viimeaikoina ollut tavallista herkempi ja jännittyneempi laitumelta haettaessa. Mä meen yleensä vähän kylki edellä, joskus jopa ihan peruuttaen jos on tosi jännittyneen näköinen, en koskaan kohti suoraan päätä kohti vaan enemmänkin kaulaa. Sitten ensin vähän silitellään ja rapsutellaan kaulasta ja laitetaan naru kaulan ympärille, ennen kuin yritetään laittaa riimua päähän tai ottaa riimusta kiinni. Jopa silloin kun tulee itse luokse eikä ole jännittynyt, niin silittelen ensin.
Silloin kun on vähänkin jännittynyt ja tekee itte jonkun äkkinäisen ja yllättävän liikkeen, niin Musta kyllä katoaa paikalta ja sen jälkeen sen kiinni saaminen onkin huomattavasti vaikeampaa. Jahtaaminen ei tän kanssa onnistu kuin korkeintaan hyvin hyvin pienessä tilassa (tullut kokeiltua yksi kesä ihan kunnolla), kun taas Katinkalla se toimii erinomaisesti. Musta vaan on niin herkkis poika tietyissä asioissa.
Kiitos!
VastaaPoistaSulla on myös kiva blogi :)