keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Mikä keskus, mitkä lihakset??

CR-kurssin antia

Lauantaina Musta kipitteli aamusta yhden alkeis-jatko tunnin, jonka jälkeen me Päivin kanssa lähdettiin CR-kurssin teoriaosuudelle. Teoriassa ei mitään mullistavia uutuuksia ainakaan mulle tullut, kun olen jo pitkään pyrkinyt ratsastamaan istunnalla ja olemaan tietoinen kehostani. Tasapainolaudalla vähän tsekattiin itse kunkin ongelmakohtia jalkapohjissa, esim. minä seison vasemmalla kantapäällä ja oikealla päkiällä enemmän, kun tarkoitus olisi olla jalat tasaisesti maassa. Tätä ei siis tavallisesti seisoessa huomaa (paitsi tuon jälkeen kun siihen oikein kiinnitti huomiota).
Jumppapalloilla harjoiteltiin myös vähän tasapainoa ja se ei oikein onnistunut (ohjaaja jo välillä katsoi kauhuissaan, että pitääkö mut oikeesti päästä hevosen selkäänkin..), eikä varsinkaan se lonkkien liikuttelu käynnissä, hetkittäin löytyi, mutta..
satulavyö on tietty ihan hyvä kiristää..
Hevosen selässä homma onneksi sujui vähän paremmin. Teorian jälkeen syötiin ja Päivin kanssa käytiin hakemassa Musta ja Vysti (joka onneksi lastautui koppiin alle kymmenessä minuutissa kesällisten tunnin-lastauksien jälkeen). Meitä oli aina kaksi kerrallaan ja aloitettiin homma ihan asennon korjauksesta. Mun piti siirtää jalustinta vähän syvemmälle jalkaan ja lyhentää reijällä (saa pidentää takaisin, kuhan lonkat vähän aukee). Jalka tasaiseksi eli ei paineta sitä kantapäätä alas (esteillä saa painaa, muuten ei..). Sitten lähdettiin käynnissä etsimään niitä pyöriviä lonkkia. Vasen mulla ei aluksi liikkunut yhtään minnekään, mutta ahkeran harjoittelun jälkeen se sitten pikku hiljaa rupesi liikkumaan (ai miten niin oon vino??) Välillä noustiin ylös seisomaan jalustimille ja haettiin tasapainoa siellä, laskeuduttiin hiiiitaasti alas ja taas hiiitaaasti ylös, vähän kuin kevennystä käynnissä, mutta useamman askeleen aikana. Välillä sitä tietty horjahteli ja mun oikea nilkka yritti itsepäisesti kääntyä lörö-asentoon, jossa rupesi sattumaan pohkeeseen. Ei voinut kuin hetkeksi unohtaa sen ja jo rupesi muistuttelemaan olemassa olostaan.
tasapainon hakua, kantapää painuu vähän alas vaikka ei saisi
Sannan hevonen (lainaratsu siis) otti omia pikku spurttejaan ja Sannaa jännitti turhasti, joten otettiin sille Vysti, sillä kun se on ratsastanut ennenkin ja johan homma alkoi sujua. Välillä laitettiin pienet kumipallot istuinluiden alle auttamaan niiden löytymisessä (ja lantion liikkeessä) ja sitten samat pallot polvien alle. Siinä enemmänkin tuntui että pitää vähän puristaa polvella, jotta ne ei tipu.
Lopuksi vielä käynti-seis siirtymiä istunnalla. Kun meni hyvin alhaalla istuen, tein vielä siirtymiä jalustimilla seisten. Käyntiin lähti hyvin, mutta pysähdys oli hankalampi kun tein käytännössä ilman ohjaa. Musta sai siis kevyesti käpsytellä koko tunnin. Ohjaaja sanoi, että mulla on hyvä tasapaino ja kuuntelen kivasti hevosta. Nyt pitää vaan kuunnella vielä enemmän, mitä se hevonen kertoo musta, koska nehän kyllä reagoi ihan siihen miten istuu..
Seuraavalla tunnilla piti olla Päivi ja yksi toinen nainen, mutta hän ei halunnutkaan muuta hevosta ja omalleen ei ollut satulaa. Tintin piti myös mennä tuolla satulattomalla hevosella, joten lainasin hänelle Mustaa ja meni Päivin kanssa yhtäaikaa. Samahan se oli kävelisikö poni vielä toisen tunnin vai seisoisi odottelemassa Päiviä ja Vystiä.
pelkällä istunnalla kääntämistä - no problemos
Sunnuntain jatkettiin ensin teoriaa ja kiivettiin sitten heposten selkään. Samoilla ryhmillä (ja hevosilla eli Sanna ja Tintti sai Vystin ja Mustan taas lainaan). Aluksi haettiin taas istuntaa käynnissä ja käännettiin voltteja pelkällä istunnalla (ei ongelmia tässä), mutta aika nopeasti päästiin ravailemaan. Mun vasen puolikin liikkui jo paremmin. Ravissa ensin kevennettiin ja sitten taas seistiin jalustimilla. Tässä hommassa mulla jousti nilkat ja lantio, mutta ei polvet (onko tälläi ees mahdollista??) Piti vähän liioitella sellaista keinuvaa liikettä, jotta tapahtui polvissakin jotain. Välillä sidottiin jumppakuminauhaa hännäksi, jotta lantio pysyisi pystyasennossa kevennyksessä. Itse en kuminauhaa toppahousujen läpi oikein edes tuntenut, mutta kuitenkin se tehosi.  Sitten valssikevennystä eli kaksi ylhäällä ja yksi alhaalla. Se meni melko kivasti, sitä olen tehnyt ennenkin. Lopuksi käynti-ravi siirtymiä ylhäällä seisten ja lopulta alhaalla istuen.
samaa ravissa - taas tuo kantapää..
Loppukaneettina mulle, että pitää seurailla hartioita, jotta oikea ei lähde edelle (varsinkin silloin kun on sisäpuolena) ja täten vinouta koko istuntaa. Nää jalustimilla seisomiset ja muut tulee nyt varmaan osaksi mun alkuverkkaohjelmaa, jotta saisin tuota vinoutta vähän korjattua ja pitäishän sille tehdä jotain ihan maassakin. Varsinkin ratsastuksista jäi paljon käteen, teoriasta ei nyt niinkään. Mun oli lähes mahdoton tehdä mitään noita istunta harjoitteita jumppapalloilla, johtuikohan siitä, etten vaan saanut millään jalkoja hyvään asentoon, mutta hevosen selässä kaikki sujui helpommin (ei helposti aina, mutta helpommin).
Pitää yrittää löytää täältä läheltä CR-kurssi joskus myöhemmin kesällä, jotta saa taas palautetta, miten istunta on korjaantunut. Mieluiten tietty samalla ohjaajalla, kun jokainen painottaa vähän omaa asiaansa.
häntä paikoilleen - ratsastajalle

hännän kanssa kevennys - Mustalla jo aika kiva askellus

ja säilytetään sama kevennys ilman häntää
Kuvailusta kiitokset Tintille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rohkeasti vaan!