sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

yöllistä hiippailua

Takaliston hellyydestä huolimatta kiipesin rohkeasti selkään liittyäkseni yöratsastukseen. Pehmikkeeksi kyllä laitoin lampaankarvaromaanin satulan päälle ja karvat ylöspäin eli siis totaalisen ylösalaisin ;)
Auttoihan se vähän, tosin ei siinä tilanteessa kun Mustan piti tyytyä tulemaan jonon peräpäässä.. käynnissä kaikki oli vielä ok, mutta kun ravattiin tien yli ja ne kolme takapuolta meni Mustan edellä niin ponilla alkoi keittää. Asiaa ei auttanut, vaikka Katinka tuli vielä takana eli ihan viimeisiä ei oltu. Se paikallaan ravailu ja ravi-käynti EI tuntunut mukavalta ja kun yritti ravata ihan normaalisti, niin tuloksena oli vain paikallaan hyppelyä. Rasittava elukka joskus.
Päästinkin Hennan ja Katinka ohi ja jäin suosiolla 'kävelemään' jälkeen. Toiset kävi ensin pienen maastolenkin, me Mustan kanssa suunnattiin suoraan laavulle. Pellolla oli hieno sumu ja ajattelinkin napata tunnelmakuvan kännykällä, kunhan muut saisivat meidät kiinni. Anne tosin soitti ja sanoi, että eväät ois siellä pellonreunassa, jos vaikka ottaisin ne mukaani ja sytyttäisin nuotion valmiiksi.
Onneksi Musta on kunnon cowboy-poni ja onnistuin saamaan itseni selkään painavasta kassista huolimatta ja löydettiin melkein umpeenkasvaneen (horsmaa lähinnä) traktoripolun läpi laavulle asti. Musta puuhun kiinni ja raivaamaan nuotiopaikkaa kasvillisuudesta. Kosteahkot (päivällä satanut) puutkin syttyivät juuri sopivasti muiden saapuessa.

Laavu oli ihanan pieni ja tunnelmallinen, rakennettu 'kosken' päälle (villisti virtaava puro..)
Hevosetkin onneksi seisoivat kaikki nätisti ja tyytyväisinä puihin sidottuina (Konsta tosin onnistui tiputtamaan suitset, kun on raukalla aika pienet korvat). Takaisin mentiin kaikki suorinta tietä, Musta tällä kertaa kärjessä niin pysyi rauhallisena. Retki aloitettiin illalla kymmenen aikaan ja takaisin oltiin vähän puolen yön jälkeen. Hepot ratsittiin vielä laitumelle ilman satulaa (paitsi Musta sai tyytyä juoksemaan fillarin vieressä, en usko että olisin voinut enää istua paljaassa selässä).

Hauska reissu kaikin puolin, toivottavasti keritään ottamaan uusiksi ennen lumien tuloa (ennen hirvikärpästen tuloa tai niiden jälkeen)!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rohkeasti vaan!