Mikä mättää istunnassa?

Orhideen opetukset

Maanantaina pääsin tallille kohtuu myöhään, joten laitoin nopeasti tallin iltakuntoon, hain Orhideen pihatosta ja ruokin samalla muut siellä ja menin Orhideen kanssa kentälle. Lunta oli jo kohtuu paljon kentällä, joten pohja ei ollut ihan kevyt, meninkin siis hyvin kevyesti tehden samaa laajaa kolmikaarista mitä edellistorstaina. Orhidee on muutenkin nyt liikkunut enemmän kuin normaalisti, joten ajattelin sen ehkä olevan himpun väsynyt. Tein voltteja kolmikaaristen kaarien päihin, jotta saisin vielä enemmän taivutusta. Käynnissä kaikki sujui hyvin, ravissa Orhidee alkoi vastustelemaan oikeaa pohjetta. Orhidee ei koskaan vastustele turhaan, joten ensimmäiseksi tarkistin omaa istuntaani, mutta en löytänyt siitä vikaa. Siirryin tekemään isoja pääty-ympyröitä, joissa myös esiintyi vastustelua oikean pohkeen käytön yhteydessä. Suorilla urilla tein avotaivutusta, jossa Orhidee oli normaali iloinen itsensä. Otin muutaman laukannoston ja pätkän laukkaa, joissa Orhidee lopulta rentoutui ja alkoi tämän jälkeen hyväksyä oikean pohkeenkin jopa väistättävänä. Laukannostot oli kyllä aluksi kauheita. Annen kanssa pääteltiin, että ehkä Orhidee oli henkisesti väsynyt pidemmästä 'työputkesta' kuin mihin on tottunut. Vaihdettiin siis Orhideen tilalle Sunrise tiistain toiselle tunnille.
Kello oli jo sen verran paljon, että päätin antaa Mustalle vapaapäivän, vaikka se ei ehkä ole paras idea seuraavan päivän valkkua ajatellen. Oli kuitenkin vielä iltatalli tehtävänä.

Tiistaina taas hirmu kiireellä tallille, en ymmärrä miten me Milan kanssa ollaan aina lähes myöhässä valkusta vaikka se alkaa samaan aikaan kuin muulloinkin. Tänään tosin Pete ei ollut muistanut antaa poneille päiväheiniä, joten heitin ne samalla kun otin Mustan ja annoin sille karsinaan vähän samalla kun harjasin, sai sitten vasta valkun jälkeen enemmän.
Kentällä oli kohtuu paljon hankea, mutta muuten pohja tosi hyvä. Aloitettiin kulmilla ensin käynnissä ja melko pian ravissa. Näissä tehtiin niitä vähän ympäri kenttä eikä siis menty vain uraa pitkin. Samaa myös laukassa, niin että suorilla kunnolla reipasta laukka (kun kerran pohjakin oli hyvä) ja kulmissa sen verran enemmän painoa takasille, että pystyi tekemään hyvän kulman. Tietenkään sen ei tarvinut olla yhtä jyrkkä kuin ravissa, mutta pointti oli tehdä se kulma huolella ja siihen mihin me haluttiin eikä niin, että hevonen vain kääntyy itsestään ennen aitaa. Laukassa tehtiin ihan uralla eikä menty ympäri kenttää sikin sokin. Musta oli tosi kiva ja tuli hyvin kulmissa takasille ja kääntyi hyvin. Tehtiin vielä ympyrällä laukkaa, jossa aina pätkiksi otettiin samanlaista koottua laukkaa kuin kulmissa ja siitä eteenpäin. Cyffelle oli vaikeaa tulla samalla ympyrällä, kun Musta pystyy kokoamaan niin paljon paremmin. Cyffe pääsikin lopettamaan hommia aiemmin, kun ei nuoren kunto ja voima kestä vielä niin kauan. Mä tein vielä toiseen suuntaan kulmia laukassa ja suorilla hyvin hyvin loivaa sulkua.
Cyffe oli tosi väsyneen oloinen ja Kati pelkäsi jo, että oltiin tehty sille liian rankasti.. ei kestänyt kuitenkaan kauaa kun alkoi karsinassa hillumaan, että ehkä se ei sitten niin väsynyt ollutkaan.

aina yhtä söpö Katinka

Pidin vielä illan tunnit, joista ensimmäinen oli leikkitunti ilman satulaa. Ainakin meillä kaikilla oli hauskaa (paitsi ehkä Bobbylla) ja lapset uskalsi hienosti tehdä juttuja. Toisella tunnilla oli ihan liikaa porukkaa mun mieleen, kun en itse tykkää pitää kuudelle tuntia.. kun ei vaan riitä huomio kaikille hyvin. Vielä kun oli Sani tunnilla, jolla en ole itse mennyt eikä sen ratsastajakaan. Vaikka kyllä suunnilleen tiedänkin millä nappuloilla sekin toimii.

Keskiviikkona oli taas tunti, jonka kaikki halusivat mennä ilman satulaa kun se oli vaihtoehtona. Joten tehtiin vähän temppuja näidenkin kanssa ja oli ihanaa nähdä kun arempikin ratsastaja uskalsi laukata ilman satulaa vaikka aluksi ei halunnutkaan ja toinenkin ravaili pitkiä pätkiä vaikka meinasi aluksi vain tyytyä kävelemään. Noi temput antaa niin paljon rohkeutta ja sen jälkeen se perusravi tuntuukin tosi helpolta.

Torstaina oli meidän puolentoista tunnin koulutunti, jossa Orhidee oli jo parempi. Vielä se muutamissa kohdissa otti jotenkin itseensä mun pohkeista (varsinkin siitä oikeasta), mutta ei läheskään yhtä pahasti kuin maanantaina. Istunnastani en löytänyt vikaa noilla hetkillä, mutta saatoin silti jotenkin estää sitä. Orhidee kun ei yleensä turhasta kiukkua. Laukannostoissa se rupesi taas ennakoimaan kuten yleensäkin ja varsinkin vasen oli jotenkin tosi hankala ja siinä tuli sitä kiukuttelua. Asiaa auttoi kun vaihdoin vähän nostokohtaa.
Mustalla menin vähän kentällä, mutta sen pohja ei tuntunut pienemmillä kavioilla niin hyviltä joten menin enemmän väistöjä tiellä. Poni ei ollut parhaimmillaan, mutta ihan ok. Tiellä se oli ehkä vähän hätäinen ja välillä yritti puskea tallin kohdalla pihalle (mikä ylläri).

mun uudet PUNAISET tallipopot

Viikonloppuna olin tosi kuumeinen ja väsynyt, joten jäin perjantaina töiden jälkeen nukkumaan ja nukuin melkein koko viikonlopun putkeen. Musta oli perjantaina vapaalla, teki lauantaina kolme tuntia ja sunnuntaina yhden.