Taisin jäädä 'muisteloissa' torstaihin. Pakko varmaan kutsua jo muisteloiksi kun nämä tulee reilun viikon myöhässä.. Tänään tosin olisi tarkoitus päivitellä blogi ajantasalle, vaikka en ehkä julkaisekaan kaikkea kerralla.
Torstaina joka tapauksessa Musta köpsötteli kolme tuntia. Itse kävin pikaisesti maastossa, kiivettiin myös yksi jyrkkä rinne lopuksi.
Perjantaina kävin iltasella pyörittämässä Mustaa kentällä kangilla. Iltapäivällä Musta oli kipitellyt 1,5h lapsosilla. Oli aluksi tosi kyllästyneen oloinen eikä olisi halunnut liikkua eteen, mutta kun kunnolla tehtiin hommia (väistöjä, avoja, ympyrätyöskentelyä), niin alkoi vähän kiinnostuskin herätä.
Lauantaina heräsin aikasin ja kävin ratsastamassa ennen tunteja. Sen jälkeen Musta kipitteli parilla lasten tunnilla. Oli kiva ratsastaa edellisen päivän väännön jälkeen, vaikka pientä väsymystä havaittavissakin. Tuntien jälkeen hyppäsin epronin kyytiin ja otin Katinkan ja Mustan käsihevosiksi laitsalle. Anne auttoi ison tien yli ja pellon läpi ravattiin (niin ei kerkiä ponit haaveilla syömisestä kesken liikkumisen). Ponit olikin onnesta soikeina, eikä Musta meinannut myöhemmin jaksaa raahautua edes kaurakupille vaan piti hakea sille. Anne vei Roventan vähän myöhemmin laitsalle ja haki sen Katinkan kanssa pois illalla. Roventalla kun oli töitä sunnuntainakin ja Katinkan ei tarvitse laitumella montaa päivää viettää. Musta ja Epron sai nauttia laitsalla vielä sunnuntainkin löhöillen.
 |
| Onnellinen poni |
Alkuviikon ponit viettikin sitten tarhassa, kun iltapäivisin on hankala päästä tien yli (liikenteen takia) ja Annen on muutenkin hankala hakea koko laumaa yksin. Maanantaina menin Mustan kanssa alkeisestetunnille (kouluvalkussa ei ollut tilaa tällä kertaa, niin Anne sanoi, että tule mielummin edeltävälle estetunnille). Roiskittiin menemään erilaisia linjoja kavaleteilla. Siis kirjaimellisesti roiskittiin. Anne yritti kyllä sanoa, ettei kavaletteja tarvi tollai hyppiä, mutta selitin, että harjoittelen sitä hyppäämistä vähän kauempaa. Mulla kun on paha tapa tuoda hevonen ihan juureen, mikä on ikävä juttu vähän isommilla esteillä. Lopuksi Anne suostui hilaamaan ristikot pystyiksi (n.70-80cm) ja munkin ratsastukseen tuli edes jotain järkeä. Nyt olen reipastunut ja muistanut kylmetellä Mustan jalkoja joka hyppärin jälkeen. Myös Katinkan jalat on yleensä kylmätty hyppäämisen jälkeen. Pyyhkäisin vielä pikaisesti Mustan koulu/estesuitset. Pitäisi vaan muistaa ostaa uusi rasvapurkki.. Mustalla on nykyään tunneilla sweetiron kolmipala kuparisella keskiosalla (sama kuin Katinkalla) ja remonttiturpis sekä soft-correctionit ohjissa. Itse käytän esteillä muovista (oisko happymouth? käytettynä ostettu niin en ihan varma) tavallista niveltä ja koulussa ohuempaa niveltä (ihan metallia, ei kuitenkaan bridong-ohut). Turparemminä ihan perusturpis ilman alaremmiä. Tämä on vaikuttanut nyt toimivalta ratkaisulta. Kolmipalalla tuppasi hieman roikkumaan kädellä, kun lapsilla on nuo soft-correctionit niin oppii vähän. Ilman soft-correctioneita taas jännittää niin paljon, että selkä jumiutuu helposti, sen takia mielummin ne. Tuo ohuempi nivelkuolain on taas sen verran terävä, etten mielelläni hyppää sen kanssa. Etsinnässä onkin nyt sopivat suitset toisille kuolaimille. Nyt käytössä vanhoista paloista koottu, johon vaihtelen sitten kuolaimia käytön mukaan.
 |
| Dino ja Merci |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rohkeasti vaan!