Pääsiäistä

Ja niin pois päin

Torstaina pyörähdin vielä Hööksissä ennen Tampereelta lähtöä. Sisko asuu onneksi niin lähellä (n. 10minsan ajomatka), joten isoa koukkausta ei tullut. Nyt oli tullut cob-koon takajalan suojat (punaisena) ja ne oli otettu syrjään minua varten. Myyjä heti bongasinkin mut ja antoi suojat, kiva palvelu. Mukaan tarttui vielä muutakin pientä..

Tallille tullessa huomasin Mustan tunnilla, vaikka ei yleensä torstaisin mene. Nyt olikin poikkeuksellisesti enemmän ratsastajia, kai pääsiäisen takia. Odotellessa laittelin sitten ponien safkat ja tunti oli onneksi yli puolenvälin jo, joten kauaa ei tarvinnut odottaa. Ratsastin ensin käynissä Mustaa rennoksi ja ylitaivuttelin, mikä oli ponin mielestä tosi vaikeaa. Oli muutenkin hyvin vastahakoinen ohjalle, mutta pikkuhiljaa antoi periksi. Ravissa hain vain rennoksi ja jatkoin yliasettamista. Laukassa keskityin enemmän omaan istuntaani ja tein nättejä laukka-käynti-laukka siirtymiä. Musta ei ollut parhaimmillaan vaan yllättävän vastahakoinen vapaapäivän jälkeen, liekö tuo pohjalle juostu tunti vaikutti?
Omasta istunnasta (harjoitteita taas alussa ja lopussa) oli mukava huomata, että jalkaterään ja nilkkaan ei tarvi juurikaan enää keskittyä. Paino ei lähde luiskahtamaan kantapäälle edes keventäessä tai jalustimilla seistessä. Musta pääsi ratsastuksen jälkeen vielä ulos ja me lähdettiin koirien kanssa kohti Dinon treenejä.

Dino oli jo paljon innokkaampi Eveä kohtaan ja treenaamaan. Aluksi Eve otti kuitenkin vain pari kertaa yksittäisen hypyn ennen kuin aloitti radan. Rata meni hyvin, samoin myöhemmin tehtävät pujottelut, keinu ja okserihyppykin. Okseria Dino ei ole ennen hypännyt (paitsi tallilla hevosten esteitä) ja hyppäsi sen paljon siistimmin kuin pystyt, joissa tekee välillä ihan järjettömiä loikkia, kun ei halua ottaa pikkuaskelta. Loppuradassa oli vielä a- ja puomiesteet. Puomilla Dino vähän aluksi epäröi, luuli vissiin keinuksi. Muuten meni tosi kivasti.

Dino ja okseri

Perjantaina kunnon puunaus Mustalle, jotta pikkuhiljaa päästäisiin tästä talvikarvasta eroon. Samalla testailin myös magicbrushia, joka toimi mielestäni paremmin harjojen putsaukseen kuin hevosen harjaukseen. Otin koirat mukaan ja köpöteltiin kentälle, koska joku oli eilen rikkonut katosjakkarani (syylliset kyllä tunnusti ja lupasi hankkia uuden). Jatkaessamme matkaa pellolle, kääntyi Dino tallille ja paineli sinne, Merci seurasi uskollisesti perässä. Dinoa ei noi maastot oikein hotsita, kai se pelkää että siellä haisee eläimille..
Pellolla ensin ihan käveltiin ja vähän hölkyteltiin. Yritin hakea Mustaa rennoksi alas ilman järin mainittavia tuloksia. Ennen laukkaa sainkin jotakuinkin pyöreäksi ja pienen laukan jälkeen käytiin hyppelemässä 'kentän' parit kavaletit kerran molemmista suunnista. Joku oli innarin päälle molempiin nostanut puomit sekä tehnyt okseristakin ihan perus taso-okserin. Musta oli ihan innoissaan ja tästä jatkettiin vielä laukkapätkällä. Merci-rukka alkoi olla jo kovin väsynyt, mutta seurasi urhoollisesti. Kotona se nukkuikin sitten koko illan eikä suostunut leikkimään ollenkaan Dinon kanssa.

superhieno kontakti

Lauantaina Musta meni pari lasten tuntia, jonka jälkeen pyöritin pikaisesti kentällä. Ihan vaan siirtymät kuntoon ja vähän pyöreyttä runkoon. Melko ok, mutta ei parhaimmillaan.
Katinkalla vedin vielä hiihtistä pellolla pari kierrosta. Olikin varmaan kevään viimeinen kerta, näyttää siltä, että lumet alkaa pikkuhiljaa sulamaan..

Sunnuntaina käytiin Vilman kanssa maastossa Foriolalla ja Mustalla. Mentiin tien toiselle puolelle, koska tallin puolen maastot on vielä hankien peitossa (ja yhdelle sulaneelle ei viitsi mennä tekemään jälkiä näin pehmeällä kelillä). Molemmat oli ihan innoissaan ja laukattiin pari pätkää ihan kunnolla. Mustalla keitti vähän yli välillä, kun ei viitsinyt ravata Foriolan perässä kunnolla vaan olisi halunnut laukata, jota mä en taas hyväksynyt. Käytiin vielä pellolla, jonka kautta pääsee laavulle. Siinä oli traktorin tms. jälkiä, joiden kohdalla hanki kantoi hyvin. Oli tosi ihana päivä ja aurinko paistoi lämpimästi. Ihan supermaasto, varsinkin kun ei ole koko loppu talvena oikeasti maastoillut.
Myöhemmin Veronica vielä ratsasti Katinkalla lähemmäs puolitoista tuntia, samalla kun mä siivoilin kentältä kakkoja, mitä sulavan lumen alta paljastuu. Vertsu meni tosi hyvin ja Katinka oli reipas. Teki hienoja pujotteluja ravissa ja ihan kunnon ympyröitä laukassa. Oppiskohan Vertsu hyppäämään Katinkalla 20cm esteitä kesän aikana? Silloin sen vois viedä superminirussi-kisaan, joka on alle 7-vuotiaille (raviohjelma ja 20cm esteet, avustaja sallittu).
Viimeseks kasattiin vielä yks arkku yläkertaan, tähän tosin tarvittiin Vilman isän apua, kun Anne ja Vilma oli saanut parit ruuvit jumiin Vertsun ratsastellessa.

laukkaa ratsureima!

Ja mukaan tarttui..

Shoppailemassa Tampereella

Koirasälää - kaulapanta, juomapullo ja namipussi

Hevossälää - saippuapurkki, Magicbrush-harjoja ja riimu

BoT -verkkoloimi Dinolle -15% alessa

Muutamasta kohdasta pitää vielä säätää.. hankalan mallinen koira

Lisää koirasälää torstaina: juoksuvyö ja nykäyksiä vaimentava talutin

vähän jotain itsellekin, parit sukat ja neopreenihanskat

eikä unohdeta poneja: kivat tekstiriimut - oranssi Hooligan Mustalle ja Katinkalle vihreä Superstar. CH:n kumiohjat Mustan estesuitsiin, uudet punaiset takasuojat Mustalle ja Katinkalle violetit jalustinkumit ja parit kumilenkit jalustimiin.

Kadonneen keskivartalon lihasten metsästys

CR-harjoitteet osaksi jokapäiväistä ratsastusta - tavoitteena parempi istunta

Maanantaina heti toteuttamaan istuntaharjoitteita, mitä viikonloppuna opittiin. Alkukäynneissä pidin erityisesti huolta, että lonkat eli ja kantapää ei painunut alas. Välillä nousin hetkeksi seisomaan ja tarkistin tasapainon. Kaikki tuntui jo paljon helpommalta kuin viikonloppuna.
Ravissa tarkkailin kevennystäni ja lantion asentoa. Välillä nousin myös hetkeksi seisomaan ja tein pätkät valssikevennystäkin. Keventäessä Musta lähti jo hyvin nostamaan selkäänsä vaikka olikin vielä ihan pitkä ohja.
Käyntityöskentelyssä yritin pitää lonkat liikkeessä samalla kun vähän ratsastin Mustaa ohjan ja pohkeen väliin. Tein käynti-ravi siirtymiä ympyrällä ja tarkkailin samalla omaa asentoani (ja varsinkin käsien asentoa, vasen tuppaa helposti valumaan tosi alas..)
Laukkaa työstin myös ympyröillä. Kurssilla emme ehtineet laukassa vielä tehdä istuntaharjoitteita, mutta kiinnitin yhä vain huomiota lonkkien liikkuvuuteen sekä ylävartalon kiertoon laukan- sekä ympyränsuuntaisesti (erityisesti ettei oikea hartia lähde johtamaan). Kokeilin myös pätkät seistä jalustimilla ja joustaa koko jalalta.
Poni toimi ihan kivasti, mutta huomasi hyvin, ettei ole taas hetkeen kunnolla vaadittu mitään, kun se työnteko oli niin kamalan vaikeeta (muka).
Musta jatkoi vielä alkeistunnille ratsasteluni jälkeen.

ei viitsitä katsoa noita mun käsiä, eihän?

Tiistaina kävin pellolla vähän loikkimassa siellä olleita kavaletteja. Tila on huomattavasti pienempi kuin kentällä ja ura sielläkin on jo liukas, mikä vähentää käytettävää tilaa entisestään. Toisessa reunassa oli kavaletti ala-asennossa ja sen jälkeen vajaan 3m päässä (ehkä 2,6m) kavaletti ja puomi. Tulin pari kertaa ravilla sisään molemmista suunnista (eli matalalta puolelta ja korkealta puolelta) sekä heti perään laukalla sisään. Musta oli ihan innoissaan eikä meinannut malttaa pudottaa raville laukasta. Tämän jälkeen tulin 'okserin' (kavaletti+puomi, toinen kavaletti keskiasennossa takana ja vielä maapuomi korkeamman kavaletin edessä) molemmista suunnista, tilaa oli kyllä onnettoman vähän ja ponin vauhti vähän turhankin kova tuohon tilaan ja noille korkeuksille. Hyvin ja epäröimättä hyppäsi tuon vähän oudon näköisen rakennelman. Nämä kaksi harjoitetta oli lähes linjassa, joten tulin niitä vielä peräkkäin molemmista suunnista pari kertaa. Lopuksi kävin vielä laukkailemassa ravirataa ympäri molempiin suuntiin reilut kierrokset. Oikeassa kierroksessa Musta ihan innostui suoran alussa ja varmasti olisi pukkia lentänyt, jos olisi ohja valahtanut pitkäksi. Itse yritin pysyä kevyessä istunnassa ja joustaa koko jalalla.
Alkuverkaksi tein taas perusistunta harjoitteita käynnissä ja ravissa. Pikkuhiljaa helpottuu tuo kantapään ja nilkan asento..

vanha hyppykuva, mutta kavaletit on samat ;)

Musta oli kyllä noilla kavaleteilla niin innoissaan menossa, että Robby olisi varmasti itkenyt onnesta sen nähdessään. Nyt onkin ollut vähän hyppytaukoa, niin ponikin on innommalla mukana. Hyppäsin poikkeuksellisesti koulusuitsilla eli kapeammalla kuolaimella, ehkä sillä oli jotain vaikutusta..
Musta meni vielä alkeistunnille ja alkeis-jatkotunnille (puomeja). Tuntien jälkeen laitoin Mustalle kylmäkääreet ja villaloimen, kun tuli vähän hikiseksi tuolla pellolla. Sen jälkeen lähdinkin ajamaan Tamperetta kohti, jossa tarkoituksena viettää muutama päivä sekä käydä Hööksissä.
Hööksillä on facebookissa kisa käynnissä ja halutessaan mun asukokonaisuutta voi käydä äänestämässä oheisesta linkistä: äänestä!

Keskiviikon ponskit sai vapaaksi, ellei Vertsu päässyt Katinkaa ratsastelemaan. Itse tosiaan shoppailin Hööksissä (ostoksista oma postaus tulossa), missä oli kaikki koiratarvikkeet -15%. Tarttuihan sieltä mukaan vähän muutakin..

Mikä keskus, mitkä lihakset??

CR-kurssin antia

Lauantaina Musta kipitteli aamusta yhden alkeis-jatko tunnin, jonka jälkeen me Päivin kanssa lähdettiin CR-kurssin teoriaosuudelle. Teoriassa ei mitään mullistavia uutuuksia ainakaan mulle tullut, kun olen jo pitkään pyrkinyt ratsastamaan istunnalla ja olemaan tietoinen kehostani. Tasapainolaudalla vähän tsekattiin itse kunkin ongelmakohtia jalkapohjissa, esim. minä seison vasemmalla kantapäällä ja oikealla päkiällä enemmän, kun tarkoitus olisi olla jalat tasaisesti maassa. Tätä ei siis tavallisesti seisoessa huomaa (paitsi tuon jälkeen kun siihen oikein kiinnitti huomiota).
Jumppapalloilla harjoiteltiin myös vähän tasapainoa ja se ei oikein onnistunut (ohjaaja jo välillä katsoi kauhuissaan, että pitääkö mut oikeesti päästä hevosen selkäänkin..), eikä varsinkaan se lonkkien liikuttelu käynnissä, hetkittäin löytyi, mutta..

satulavyö on tietty ihan hyvä kiristää..

Hevosen selässä homma onneksi sujui vähän paremmin. Teorian jälkeen syötiin ja Päivin kanssa käytiin hakemassa Musta ja Vysti (joka onneksi lastautui koppiin alle kymmenessä minuutissa kesällisten tunnin-lastauksien jälkeen). Meitä oli aina kaksi kerrallaan ja aloitettiin homma ihan asennon korjauksesta. Mun piti siirtää jalustinta vähän syvemmälle jalkaan ja lyhentää reijällä (saa pidentää takaisin, kuhan lonkat vähän aukee). Jalka tasaiseksi eli ei paineta sitä kantapäätä alas (esteillä saa painaa, muuten ei..). Sitten lähdettiin käynnissä etsimään niitä pyöriviä lonkkia. Vasen mulla ei aluksi liikkunut yhtään minnekään, mutta ahkeran harjoittelun jälkeen se sitten pikku hiljaa rupesi liikkumaan (ai miten niin oon vino??) Välillä noustiin ylös seisomaan jalustimille ja haettiin tasapainoa siellä, laskeuduttiin hiiiitaasti alas ja taas hiiitaaasti ylös, vähän kuin kevennystä käynnissä, mutta useamman askeleen aikana. Välillä sitä tietty horjahteli ja mun oikea nilkka yritti itsepäisesti kääntyä lörö-asentoon, jossa rupesi sattumaan pohkeeseen. Ei voinut kuin hetkeksi unohtaa sen ja jo rupesi muistuttelemaan olemassa olostaan.

tasapainon hakua, kantapää painuu vähän alas vaikka ei saisi

Sannan hevonen (lainaratsu siis) otti omia pikku spurttejaan ja Sannaa jännitti turhasti, joten otettiin sille Vysti, sillä kun se on ratsastanut ennenkin ja johan homma alkoi sujua. Välillä laitettiin pienet kumipallot istuinluiden alle auttamaan niiden löytymisessä (ja lantion liikkeessä) ja sitten samat pallot polvien alle. Siinä enemmänkin tuntui että pitää vähän puristaa polvella, jotta ne ei tipu.
Lopuksi vielä käynti-seis siirtymiä istunnalla. Kun meni hyvin alhaalla istuen, tein vielä siirtymiä jalustimilla seisten. Käyntiin lähti hyvin, mutta pysähdys oli hankalampi kun tein käytännössä ilman ohjaa. Musta sai siis kevyesti käpsytellä koko tunnin. Ohjaaja sanoi, että mulla on hyvä tasapaino ja kuuntelen kivasti hevosta. Nyt pitää vaan kuunnella vielä enemmän, mitä se hevonen kertoo musta, koska nehän kyllä reagoi ihan siihen miten istuu..
Seuraavalla tunnilla piti olla Päivi ja yksi toinen nainen, mutta hän ei halunnutkaan muuta hevosta ja omalleen ei ollut satulaa. Tintin piti myös mennä tuolla satulattomalla hevosella, joten lainasin hänelle Mustaa ja meni Päivin kanssa yhtäaikaa. Samahan se oli kävelisikö poni vielä toisen tunnin vai seisoisi odottelemassa Päiviä ja Vystiä.

pelkällä istunnalla kääntämistä - no problemos

Sunnuntain jatkettiin ensin teoriaa ja kiivettiin sitten heposten selkään. Samoilla ryhmillä (ja hevosilla eli Sanna ja Tintti sai Vystin ja Mustan taas lainaan). Aluksi haettiin taas istuntaa käynnissä ja käännettiin voltteja pelkällä istunnalla (ei ongelmia tässä), mutta aika nopeasti päästiin ravailemaan. Mun vasen puolikin liikkui jo paremmin. Ravissa ensin kevennettiin ja sitten taas seistiin jalustimilla. Tässä hommassa mulla jousti nilkat ja lantio, mutta ei polvet (onko tälläi ees mahdollista??) Piti vähän liioitella sellaista keinuvaa liikettä, jotta tapahtui polvissakin jotain. Välillä sidottiin jumppakuminauhaa hännäksi, jotta lantio pysyisi pystyasennossa kevennyksessä. Itse en kuminauhaa toppahousujen läpi oikein edes tuntenut, mutta kuitenkin se tehosi.  Sitten valssikevennystä eli kaksi ylhäällä ja yksi alhaalla. Se meni melko kivasti, sitä olen tehnyt ennenkin. Lopuksi käynti-ravi siirtymiä ylhäällä seisten ja lopulta alhaalla istuen.

samaa ravissa - taas tuo kantapää..

Loppukaneettina mulle, että pitää seurailla hartioita, jotta oikea ei lähde edelle (varsinkin silloin kun on sisäpuolena) ja täten vinouta koko istuntaa. Nää jalustimilla seisomiset ja muut tulee nyt varmaan osaksi mun alkuverkkaohjelmaa, jotta saisin tuota vinoutta vähän korjattua ja pitäishän sille tehdä jotain ihan maassakin. Varsinkin ratsastuksista jäi paljon käteen, teoriasta ei nyt niinkään. Mun oli lähes mahdoton tehdä mitään noita istunta harjoitteita jumppapalloilla, johtuikohan siitä, etten vaan saanut millään jalkoja hyvään asentoon, mutta hevosen selässä kaikki sujui helpommin (ei helposti aina, mutta helpommin).
Pitää yrittää löytää täältä läheltä CR-kurssi joskus myöhemmin kesällä, jotta saa taas palautetta, miten istunta on korjaantunut. Mieluiten tietty samalla ohjaajalla, kun jokainen painottaa vähän omaa asiaansa.

häntä paikoilleen - ratsastajalle

hännän kanssa kevennys - Mustalla jo aika kiva askellus

ja säilytetään sama kevennys ilman häntää

Kuvailusta kiitokset Tintille

Kevyttä jolkottelua

Ja kaikkea muuta..

Maanantaina ratsastin Mustaa melko kevyesti ennen tunteja. Lähinnä ympyrällä suoristaen (kuulostaa oudolta joo..) ja sellaista rentoa fiilistä hakien, mitä ei ainakaan kisoissa saatu aikaan.
Musta jatkoi vielä lasten tunnille jossa aiheena jo pidempään Annella jatkunut istunnalla kääntäminen. Mustahan on noissa harjoituksissa ihan omiaan, kun seuraa istuntaa niin hyvin.

Dino kepeillä

Tiistaina tein työskentelyä kangilla reilun puolisen tuntia. Kävin ensin vähän köpsimässä maastossa ja kentällä tein siirtymiä ympyrällä melko matalana hakien vain selkään aktiivisuutta. Ravissa alkoi tulla taas kivaa askellusta kun tein siirtymiä askellajin sisällä. Musta jatkoi vielä kahdelle lastentunnille, jossa toisessa tehtiin kääntämisharjoituksia ja toisessa puomeja. Katinkan juoksutin kahdella liinalla käynnissä ja ravissa ensimmäisen tunnin lopussa, Vertsu selässä. Sen takia en uskaltanut laukkuuttaa tai tehdä mitään älyttömän ripeitä siirtymiä.

Keskiviikkona oli ponskien raspaus. Katinka yritti vähän idioottiloida, mutta antoi ihan nätisti. Jonkin verran oli piikkejä takana, mutta ihan älyttömästi ei onneksi tarvinut ottaa (noilla 'vanhuksilla' kun ei hampaat enää niinkään kestä turhaa raspailua). Mustalla oli taas tasaisesti takana piikkejä ja ell halusi vähän tuikata rauhoitetta, vaikka melko nätisti antoi sitä ennenkin raspata. Musta sai sitten jäädä tallin perälle tointumaan kännistään (raukka meinannut osata kävelläkään vaikka sai oikeasti todella pienen annoksen), tarhassa kun oli heinäpaalin loppu tarjolla. Tarkoitus oli juoksuttaa tai ratsastaa riimulla raspauksen jälkeen, mutta ell oli sen verran myöhässä (ja kun Musta rauhoitettiin), etten sitten enää viitsinyt. Vapaapäivä molemmille siis.

Torstaina annoin Mustalle vielä toisen vapaan ja nukuin univelkojani pois (tää aamuvuoro vielä tappaa mut, ei ole yhtään tervettä aloittaa työt jo 4.15), varsinkin kun töissäkin meni vähän pitkään. Katinka oli joko tunnilla tai Vertsun ratsuna.
Dinon kanssa käytiin agilityssä ja vaikka poitsu yritti alussa jäädä pöydän alle mun jalkojen juuren, suostui melko pienellä suostuttelulla radalle Even kanssa ja teki ihan supertyötä. Kepit, rengas, hypyt, putket.. kaikki tosi hienosti! Alkoi myös nopeammin löytyä sitä vanhaa tuttua Dino-vauhtia ja ekan pätkän jälkeen lähti mielellään tekemään töitä Even kanssa. Itse leikin kameralla ja voi luoja, että siellä hallissa oli pimeää (kameralle). Piti laittaa asetukset ihan itse, kun urheilu-kuvaus käytti ihan liian hidasta suljinaikaa, jotta kuvista ois mitään selvää saanut. Muutamia ihan ok kuvia tulikin, harmi että se näyttävin rengashyppy-kuva oli otettu niillä automaattiasetuksilla ja näin ollen jäi epätarkaksi.

Dino ja perus jättiloikka

Perjantaina kävin Mustan kanssa pienen maastopätkän, tien toisella puolella oli sen verran hyvä mennä, että päästiin vähän laukkaamaankin. Poni tosin meinasi unohtaa jarrut, mutta suostui sitten nätisti hidastamaan ennen tietä (onneksi..) Tienylitystä ei kyllä meinannut malttaa odottaa, perjantairuuhka kun oli juuri alkamassa. Kentällä tein hetken ympyrällä siirtymiä ja Musta oli aika kiva ja rento vaikka olikin pari vapaata takana. Poni jatkoi vielä alkeisjatkotunnille, jossa menivät muutamaa puomia.
Anne sitten muistutti, että meidän CR-kurssi olisi viikonloppuna (mä olin jotenkin siinä luulossa, että se olis huhtikuun lopussa..), joten lähdin ripeästi kotiin nukkumaan.

Tällä kertaa saatte nauttia Dinon agilitykuvista, ilman vilaustakaan heposista!

Kopsista Kopseen koulukisoissa

Ei kuvia eikä taatusti videota..

Perjantaina ratsastin ensin kevyesti pellolla Hennan ja Epronin kanssa. Sen jälkeen kentällä hetken aikaa ympyrällä, mutta Mustalta katosi keskittyminen kun tuntilaiset alkoi kantaa puomeja kentälle. Mentiin muutamia puomeja ravilla pari kertaa ja siirryin sen jälkeen tielle tekemään väistöjä ja avoja. Musta ei ollut ihan yhtä hyvä kuin edellispäivänä, mutta ok. Tarkoitus oli muutenkin mennä vähän kevyemmin.

Lauantaina Musta meni kaksi alkeistuntia, jonka jälkeen käytiin Hennan ja Epronin kanssa puolisen tuntia kävelemässä maastossa (takaisin tullessa muutamia ravisiirtymiä) tehden käynnissä töitä. Sen jälkeen Henna meni hetken pellolla ja minä tein tiellä avoja ja niiden sisällä käynti-ravi siirtymiä. Laukassa ratsastin Mustan vain suoraksi. Laukattiin vielä pellolla rauhallista ja pitkää laukkaa yksi kierros, Epron edellä. Sen jälkeen pitkää ravia eteen-alas venyttäen ja kunnon loppukäynnit. Meni vähän enemmän aikaa kuin ajattelin alunperin, mutta käveltiin yli puolet siitä vajaasta tunnista jota ratsastettiin, niin ei ollut liian rankkaa. Venyttelin vielä kaikki jalat ja porkkanan avulla selän sekä kyljet.

Lauantaina vähän kiireellä kisoihin letityksen ja muiden hommien jälkeen. Kiireellä, koska hoitaja perui viime hetkellä ja matkaan lähdettiin vain Hennan ja kuskina toimineen Pasin (Hennan isä) kanssa. Henna kipitteli sitten ilmoittamaan meidät molemmat sillä aikaa kun minä suitsin ponit ja otin ne ulos kopista Pasin avustuksella. Nopeasti satulat molemmille ja Henna talutteli hetken mun kiskoessa saappaita jalkaan (jotka menikin ihan vastustelematta kiinni). Ulkokentällä oli ihana auringon paiste, mutta maneesissa jäätävän kylmä. Toisen radan jälkeen sormet oli jo ihan tunnottomat. Radat meni melko ok, tuttarissa ei tullut rikkoja vaan oli tasainen, mutta hevonen vähän jännittynyt eikä yhtään pyöreänä, joten melko hankala ratsastaa. Specialissa vähän paikoitellen rentoutui, mutta itse olin jo ihan jäässä ja jotenkin se ratsastaminen jäi. Ihan ok kohtia eikä hirmu suuria rikkoja, mutta ei todellakaan mitään supersuoritusta. Tuomarointi melko iisiä ja prosentit oli jotain 62 ja 59 luokkaa. Tuttarissa tuolla suorituksella pääsi toiseksi, mutta itse en ole hirveän tyytyväinen kumpaankaan rataan.
Ulkokentällä muksahdin erään sattumuksen seurauksena oikealle polvelleni alas Mustan selästä ja tästä kärsittiin sitten seuraavat pari päivää. Lisäksi tuppasin istumaan vähän vinossa oikealle (kuka käski vaihtaa jalustinhihnat toisin päin juuri ennen kisoja..)
Yllättävän pitkään meni kisoissa, vaikka lähtöjä oli vähän.

Kohti kisoja

Kisoja edeltävät treenailut

Maanantaina Musta meni alkeistunnilla, jonka jälkeen lähdin itse pellolle käpsimään. Pellon 'kentällä' on jonkinverran hankea, joten se oli melko raskasta. Ravailin ja laukkailin ensin muutaman kierroksen radalla ja tein sen jälkeen taivutuksia ympyröillä 'kentällä'. Musta ei ollut parhaimmillaan, mutta melko ok. Selkä alkaa toimia kivasti, eikä enää tunnu kuin istuisi laudan päällä.

Huomaa, että kevät on tulossa, Mustalta irtoaa ihan järjettömästi karvaa.. Onneksi vielä on käytössä toppavaatteet, niin ei tartu hirmu pahasti kiinni. Fleece-vaatteilla ois ihan toivotonta.

Tiistaina Musta meni alkeis- sekä alkeis-jatko tunnit. Lähdin tämän jälkeen pellolle vähän laukkailemaan. Koska Nea oli ehtinyt jo ratsastaa Simpan, otin Viljan Katinkalla mukaan. Menimme pari kierrosta molempiin suuntiin melko reippaastikin. Aluksi ja lopuksi ravia (lopussa Musta venytti jo kivasti eteen-alas) ja pari kierrosta vielä kävelyä. Koska Musta meni ekana, ei se ollut niin reipas kuin yleensä, paitsi oikeassa kierroksessa takakulmassa. Siellä jostain syystä lähtee kaikki mielellään kiihdyttelemään. Vilja pärjäsi Katinkan kanssa oikein hyvin ja sai sen liikkumaan reippaasti.

Keskiviikkona poniset sai vapaan molemmat ja minä nukuin univelkaani pois. Melko karua nousta aamuisin kolmelta, kun iltaisin ei paljon ennen kymmentä kerkeä nukkumaan. Onneksi iltapäivisin kerkiää joskus tunnin-kaksi torkkua.

 

Torstaina otin pikku nokoset ennen tallille lähtöä ja olinkin melko virkeä. Jostain ihmeestä vaan alkoi sataa lunta (taas) ja nappasin Katinkan samalla sisään kun Mustankin. Vilma oli erehdyksessä laittanut sille kaulakappaleettoman loimen, joten otin suojaan lumelta. Merci oli jo lukittu Katinkan karsinaan, joten laitoin tamman haahuilemaan Mustan karsinaan siksi aikaa, kun yritin vähentää Mustan karvakertymää ja liikuttaakseni sen. Katinka nauttikin antoisasti Mustan suolakivestä, sillä itsellään kun ei sellaista voi pitää, vaan saa suolan annosteltuna ruokaan.

Musta oli riekkunut Mi:n kanssa (myös keskiviikkona ja alkuviikosta jo) ja jäljet oli sen näköistä. Koko alakaula on ihan 'kupruilla' puremajäljistä ja hieman turvoksissa, vaikka kaikki haavat on ihan pintanaarmuja. Lisäksi Musta oli polkenut hokilla reijän vasempaan takaseen melko alas. Ei arkonut onneksi ratsastaessa yhtään kaulaansa eikä jalkaa. On vaan melko karun näköinen.

Mustalle otin viltin alkukäynneiksi vähän suojaamaan sateelta ja nopeuttamaan lihasten lämpenemistä. Tein pitkään käynnissä töitä taivutellen ympyrällä voimakkaasti sisään ja ulos (molemmissa suunnissa) ja sen jälkeen nopeita käynti-ravi siirtymiä. Nea tuli jossain vaiheessa istumaan ympyrän keskelle ja juttelemaan siinä samalla. Yhtäkkiä Musta alkoi toimia tosi hyvin: kantoi itsensä, tukeutui hyvin ohjaan ja liikkui rentona sekä pyöreänä. Aavistuksen olisi voinut olla herkempi pohkeelle, jos nyt jotain valituksen aihetta pitäisi keksiä. Oli ihan superhyvä fiilis ja teinkin paljon siirtymiä ravin sisällä sekä pätkittäin laukkaa. Alkoi tulla jo pientä ajatusta taas keskiravista ja hyvin malttoi olla kiirehtimättä kun pyysi ravissa vähän eteen, vaan alkoi vähän venyttää askelta.
Koska poni oli niin super, lopetin hyvissä ajoin ennen kuin alkoi väsymään. Loppuravit vielä eteen-alas ja pienet käpsyt tiellä.

Dino kepeillä

Nea ratsasti puolisen tuntia Katinkalla, enkä itse olisi ehtinytkään vaikka tarkoitus alunperin oli. Piti rientää Dinon agilitytreeneihin ja poikeat kaupassa hakemassa lihapullia pojalle evääksi. Dino on nyt pari viikkoa käynyt agilityssä 'yksin', kun itse olen samaan aikaan ollut hyppäämässä Mustan kanssa Robbyn valkuissa. Edelliskerralla ei ollut suostunut tekemään oikein mitään, kun oli ihan pelokkaana jonkun kaadettua tuolin treenien alussa. Ekalla kerrallakin oli vähän kyräillyt, mutta tehnyt ihan ok varsinkin kepit. Oli siis hyvä, että meillä oli estetreeneistä tauko ja pääsin Dinon seuraksi hallille. Pihalla ja ennen treenejä Dino oli taas ihan kierroksilla ja haukkui sekä murisi kaikelle mahdolliselle, mitä ei siis muualla ikinä tee. Treenien alettua meni kuitenkin ihan puihin, vaikka homma aloitettiin helposti kontakteilla eikä suoraan radan pätkällä. Yritti vain karata treenialueelta (mitä oli edelliskerrallakin tehnyt, paennut suoraan koppaansa). Keppejä tehdessä minä menin sitten antamaan palkkiota sinne toiseen päähän ja Dinokin rohkeni mennä vähän vauhdikkaammin. Kesti kuitenkin ihan loppuun saakka, että alkoi radalla irrota edes vähän dinomaista menoa. Viimeisest hypyt olikin sitten tosi vauhdikkaita. Ensi viikon kuvioista en vielä tiedä, mutta olisi hyvä jos pääsisin agilityyn mukaan nyt toisen kerran peräkkäin, jotta saadaan Dinon itsetunto taas kohdilleen hommassa. Se ei oikein kestä, kun puudelit meluaa ja niitä joutuu siellä vähän komentamaan. Lisäksi, kun jätän sen tienposkeen Evelle ja joutuu hetken olemaan Kikalla ja Evellä puudelien 'kiusattavana', niin on sitten treeneissäkin vaisu. Se on harmi, että nää osuu näin samalle päivällä, mutta Evelle ei käy mikään muu päivä ja Robby-päivä on vain torstai..

ei onneks lähde yhtään liiotellusti hyppyihin toi Dino..