Pikku söpöliini

syntyi vihdoin ja viimein

Viime yönä Milby vihdoin sai varsansa pyöräytettyä ulos. Yritin sille jo aiemmin ehdottaa sitä varsomista, jotta ei niin kylmällä syntyisi, mutta mutta. Onneksi pakkasta ei paljon yli 10 astetta sentään ole, talli tosin kohtuu viileä. Milbyn karsina onkin nyt 'eristetty' ja siellä on oma lämmitin pitämässä pikkuista lämpöisenä. Katinka vähän mulkoili muovia, jota pilkistää karsinan reunan yli arvon rouvankin puolelle, mutta eiköhän se siihen yön aikana totu. Päivällä kuulemma olivat kuivaushuoneessa lämmittelemässä kunnes tuo eristys saatiin paikoilleen.

Pikkuinen, n.12h vanha.. maassa peittona toiminut viltti.

Eilen kävin Miljan kanssa pikaisesti tallilla, kerkesin ratsastaa reilun puoli tuntia Mustaa, lähinnä eteen-alas. Alkuverkkana tehtiin tiellä siksak-pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, kun odotettiin tunnin loppumista, jotta päästään kentälle (estetunti, niin ei viitsinyt sekaan tunkea häiritsemään). Musta oli melko vaisu, vaikka liikkuikin reippaasti eteen. Miljalla oli mukanaan uusi ihana koiranpentu, Liina. Dinokin suostui sen kanssa jopa vähän leikkimään, vaikka aluksi pelkäsikin.

Tänään pääsin hyvin valosalla ratsastamaan tuntien välissä ja hyppelin pikku kavaletteja. Alkuverkkana ajattelin juosta niistä ravissa yli, mutta Musta halusi välttämättä hypätä aina. Minulla oli kaksi kavalettia kokorataleikkailla, 90 asteen kulmissa toisiinsa ja ratsastin eräänlaista kahdeksikkoa. Laukanvaihdot osui paria kertaa lukuunottamatta esteille ja ne muutamat kerrat vaihdettiin sitten kaarteessa. Ekalla 'rundilla' Musta oli hieman innoissaan ja yritti viedä kuin märkää rukkasta. Vauhtia oli siis makuuni tuollaisille esteille liikaa ja pidätteet ei oikein menneet läpi. Ulkopohje jäi myös välilä vähän huomiotta ja tuloksena oli vähemmän suoria lähestymisiä. Toisesta suunnasta ei oikein kertaakaan löytynyt askelia toiselle kavaletille, joten sille tuli sellasia hassuja pikku hyppyjä. Lopuksi pyysin Hennaa vielä nostamaan toisen kavaletin päälle vielä kavaletin, jolloin korkeudeksi tuli huimat 60cm (about). Tälle esteelle tuli molemmista suunnista ihan hyvät lähestymiset ja Musta oli innoissaan. Kuviakin saattaa tulla, Henna kun niitä kännykällään näppäili.

Mustan masu on nyt pysynyt hyvässä kunnossa ja märät pierut on loppuneet kun greenline on ollut syöttölistalla. On syönyt sitä nyt pari kuukautta. Tällä jatketaan kevääseen asti tai ainakin niin kauan kun säilöä on osittain tarjolla.

On hanget korkeat nietokset..

.. vaikkei joulu enää olekaan..

Sunnuntaina piti olla Dinon agilitykisat, mutta aamulla heräsin Even lähettämään viestiin, ettei mennäkään kisoihin. Painelin sitten tallille yhden aikaan (Henna kyydissä) ja käytiin Mustan ja Dinon kanssa auraamassa vähän teitä. Dino kyllä katosi ensin takaisin tallille, joten otin sen hihnaan ja rämmittiin sitten hangessa. Oli pakko tulla alas ja riisua Dinon takki, kun kaikki lumi oli kasaantunut sinne sisään ja toinen etutassukin pyrki jo kauluksesta ulos. Pomppa kun on vähän reilun kokoinen Dinolle. Kovin pitkää matkaa ei hangessa kahlattu vaan käytiin sitten laukkailemassa pari pikku mäkeä lisäksi, jossa vähemmän lunta.
Katinkalla ei ollut tunteja, joten mentiin hiihtistä. Alkaa toimimaan siinäkin taas ihan jees. Kovin oli hikinen vaikka en laittanut edes ratsastusloimea. Klipatussa karvassa on se hyvä puoli, että kuivuu tosi nopeasti eli villaloimitetun loppukäynnin aikana.

Tiistaina Dino meni jo aamusta Evelle ja olikin sitten kiva käydä päivällä töistä tullessa 4 koiran kanssa lenkillä (Dino ja 3 villistä). Hermestä tosin piti kantaa osa matka vaikka kävimmekin vain pikkulenkin. Dinon treenit meni tosi hyvin. Radassa oli pöytä, mutta se oli Dinolle helppo. Se kun on alkeiskurssilla hyvin harjoiteltu. Radan lisäksi treenattiin keppejä. Ja Dino otti yksityistreeninä keinun, meni sinne siis itsekseen ja näytti lievästi hämmentyneeltä kun keinu alkoikin laskeutua alas. Tämän jälkeen keinu sitten nopeasti käytiin läpi niin, että Emilia valvoi laskeutumista. Lopuksi rataa tehdessä meni tosi hyvin, vaikka pennut (koiranpennut) parveilivatkin yleisönä. 0-rata.

Tänään käytiin Mustan kanssa pellolla hangessa venyttelemässä kevyesti eteen-alas. Kovin alas ei voinut pyytää, kun Mustalla on tapana nostaa jalat kokonaan hangen päälle eikä vain kahlata läpi. Musta meni oikein kivasti. Pellolla mentiin ehkä vajaa puolisen tuntia ja sen jälkeen vielä loppuravit kentällä. Hanki on siitä kätevä, kun itse ei tarkene tuntia ratsastaa voi saman tuloksen saavuttaa hangessa huomattavasti nopeammin. Huomenna sitten kentälle tai tasaiselle yleensäkin. Ehkä jopa hiihtistä, se kun on hyvin erilaista liikuntaa kuin hankikahluu, joten sopisi seuraavan päivän liikunnaksi.

Harjoittelua

videon lisäys..

Tässä olisi Dinon agivideot joulukuulta. Valitettavasti tällä hetkellä on vain nämä n. minuutin pätkät (jotka kuvattu Even kännykällä). Känny ei suostunut pidempiä pätkiä lähettämään sähköpostiin, joten täyspitkät versiot tulee kunhan Eve löytää piuhan puhelimen ja koneen väliin..

möllirataa ja hillumista

1-rataa, josta väliin jätettiin kepit ja keinu

Kalju poni

tai naku

Torstaina otin itseäni niskasta kiinni ja varasin aikaa Katinkan klippaukseen.. ja kyllä sitä aikaa menikin ja jäljestäkin tuli kaikkea muuta kuin siisti, kun uhri steppaili koko ajan (paitsi pyllyä ja mahanalusta klipatessa, joista tulikin siisteimmät). Pääasia nyt kuitenkin on, että ponin on taas viileämpi työskennellä eikä tarvi hikoilla koko aikaa. Karvaa oli kyllä lattialla ihan tajuton määrä, vaikka ei tuo turkki mielestäni vielä täyteen talvipituuteensa kerinnyt kasvaa. Klippauksen jälkeen vein Katinkan kentälle vähän irrottelemaan ja piehtaroimaan viimeisetkin irtokarvat pois.
Aluksi Katinka fiksusti verrytteli itseään ravissa (alkupiehtarointien jälkeen) ja venytti itseään erittäin alas (selkä vähän jumissa). Kun verryttelyt oli hoidettu alkoi laukkatyöskentely. Itse keräilin tällä välillä edellispäivän tunnilta jääneitä kartioita (ja kakkoja) pois. Aina kun kartiot kolahti päällekäin teki Katinka närkästyneenä pukin. Samoin jos vahingossa laukkasikin kentän reunan hankeen (eli ihan aidan viereen), piti taas närkästyneenä tehdä pukki.
Sitten alkoi päristely ja hännän 'liihottaminen' (eli nostaa hännän tötterölle kuten arabit). Heiluipa vielä etujalkakin komeasti. Hetken aikaa meni ennen kuin rouva suostui rauhoittumaan niin paljon, että voitiin lähteä kävelemään tallille päin. Sitä ennen piti tietenkin vielä kertaalleen piehtaroida.
Koska Katinkan 'parturoinnissa' meni niin kauan aikaa, sai Musta tyytyä myös irtojuoksutukseen. Nuorena elukkana Musta ei niin alkuverkasta perustanut vaan päästeli pieru-pukki-laukkaa heti alkuunsa. Piehtaroinnit kuului myös asiaan. Musta rauhoittui kyllä paljon nopeammin ja riitti kun meni kentän keskelle vähän heiluttelemaan juoksutuspiiskaa, niin alkoi ympärillä juokseminen ja join-uppi tulikin aika nopeasti.

Sunnuntain agility-kisat olikin peruttu pakkasen takia (vaikka meidän mittari ei pakkasrajaan kyllä yltänyt..) eli ajettiin paikalle ihan turhan takia. Tiistaina Evellä oli koulua myöhään, joten treeneissä ohjaajan olikin minä. Onneksi Dino on nykyään jo 'kokenut kettu' näissä hommissa, joten homma sujui ihan mukavasti (ainakin Dinon osalta siis, itse onnistuin kyllä sähläilemään ihan riittävästi). Ois tuokin homma ehkä helpompaa jos sen ohjausharjoittelun aloittaisi silloin kun koira on vielä itsekin hidas.. Varsinkin kun kylmiltään joutuu heti rataa ohjaamaan, tuppaa vähän menemään sormi suuhun.. Dino onneksi osasi hommansa..

Keskiviikkona rankan työpäivän jälkeen kiirehdin tallille pitämään aloittelijoiden tuntia. Alunperin suunnittelin klippaavani Katinkan jo keskiviikkona, mutta aika ei millään riittänyt. Lasten tunti meni oikein kivasti ja kerkisin Mustan ratsastella sen jälkeen. Pienen tauon jälkeen mentiin vain kevyesti eteen-alas ja vähän siirtymiä ja taivutteluja. Ei mitään turhan vaativaa. Loppukävelyiksi käytiin hakemassa vielä Veps laitumelta sisään, kun iltatallin tein myös ennen kotiin lähtöä.

Tänään Musta pääsi hiihtistelemään. Aluksi koitettiin pellolla, mutta siellä oli jo niin paljon lunta, että liukurit upposi kunnolla ja Musta ei yksinkertaisesti päässyt eteenpäin niiden kanssa. Pete oli onneksi jo lopettamassa aurausta, niin päästiin vetelemään ralllia kentän ja talon ympärille. Aika monta kertaa tytöt sai ryömiä uudestaan kyytiin lumipenkasta, Musta osaa vetää kurvit automaattisesti vauhdilla..

Paljon tapahtunut

reilussa viikossa

Okei, pidempi tauko erinäisistä syistä taas ollut, joten viisainta lie aloittaa aikajärjestyksessä...

Torstaina (5.1.) Musta meni tunnilla, itse olin pienessä flunssassa kotona sängynpohjalla. Perjantaina kuitenkin kampesin itseni ylös ja lähdin Henna ja Katinkan mukaan loppiaiskisoihin. Pakkohan mun on mukana ollakin, jotta poni varmasti saadaan koppiin myös kisapaikalla.. Hennan isä veti uuden karhealla autollaan ja hyvin kulki. Kisoissa Henna hyppäsi 60cm ja 80cm -luokat. Poni liikkui kivasti eteen ja toimi muutenkin hyvin. Molemmissa radoissa tuli perusvaiheessa harmillinen pudotus, joten voittohaaveet meni siinä. Sellaista se on. Pudotukset johtui liian lähelle ajautumisesta, josta poni ei vain päässyt tarpeeksi ylös. Näissä tilanteissahan pitäisi aika paljon ratsastajan auttaa tukemalla ohjalla ja pohkeella, mutta Henna ei vielä sellaista aina osaa ja huomaa tehdä. Kaikenkaikkiaan oikein hyvät radat sekä ponilta että ratsastajalta. Henna varmasti laittaa videot omaan blogiinsa..
40cm luokassa oli kuulemma ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita vaikka muille jakaa ja jos totta puhutaan, niin ei se 60cm luokka hirveän siistiltä näyttänyt (noin niinkuin yleisilmeeltään). Kasikympissä oli ratsastus sitten jo huomattavasti siistimpää ja hallitumpaa
Kisoissa meni kauemmin kuin olin ajatellut ja koska en jaksanut nousta aikaisin ylös, jäi Mustan ratsastus väliin.

Lauantaina tulin aamusta auttamaan Annea aamutallissa. Päivällä oli lumisateessa tunti, jossa tehtiin avoja ja laukannostoja siitä. Tallilla menikin sitten koko päivä puuhailessa. Illemmalla mentiin vielä Katinkalla hiihtistä. Vertsu oli yksin liukurissa ja aluksi talutin ponia (kun on vähän vipipää tuon liukurin kanssa). Vauhtia oli mun juostessakin ilmiselvästi liian vähän, joten hyppäsin selkään (ilman satulaa ja kypärää, hyi minua!) ja lopuksi Annekin tuli vielä muutamaksi kierrokseksi kyytiin. Hyvin pysyy 3v. yksin liukurissa vaikka mentiin ihan reipasta laukkaa ja suht reippaasti mutkiakin. Poni oli lopuksi ihan rättiväsynyt, mutta tyytyväinen kun sai tehdä töitä kunnolla. Sunnuntaina Katinka oli tunnilla ja oli ihan mukavan reipaskin. Mustan kanssa mentiin pellolla (muitakin oli) ja poni oli ihan pöpi.. yritti laukassa pukitella ja ohi ajava auto oli tosi hyvä pelästyksen aihe.. *huoh* Se oli siis lähinnä sellaista 'ratsastelua' eli mitään kunnollista ei saatu aikaan..

Musta uudessa loimessaan, lähes matsaava riimun kanssa.

Maanantaina käväisin Mustan ja Dinon kanssa ylämäki-lenkin. Käyntiä ja ravia pois päin ja takaisin tultiin laukalla. Dino suostui taas pitkästä aikaa lähtemään mukaan, joten sai myös kunnon liikunnat. Ekaa kertaa tuntui maastossa siltä, että poni ei ihan välttämättä pysähdykään ja jos ohjista hellittäisi niin varmasti perä lentäisi. Hankea saisi olla pikkaisen lisää (no nyt kyllä jo on), niin olisi vielä hyödyllisempää kuntoilun kannalta. Dino jäi jälkeen kun takki jostain syystä aukesi. Alamäkeä takaisin päin kipittikin sitten vauhdilla, mikä aiheutti Mustassa eri asteisia kiihkoiluja.

Tiistaina oli taas Dinon treenit. Teki ihan huippukontakteja. Rataharjoituksessa oli sekä hyppyjä (myös rengas) että A ja puomi ja putki. Dino teki koko radan tosi hienosti lopussa. Korjaa myös välillä itse hyvin esteelle kun Eve tulee jossain takana ja vaan huutaa hyppy! Keinua harjoiteltiin myös, nyt menee jo puoleen väliin alas eikä Dino välitä yhtään. Menee reippaasti päähän asti ja odottaa siellä. Sunnuntaina olisi taas epikset Instituutilla.. josko vähän paremmin keskittyen tällä kertaa. Nyt on 'turhat' hillumiskohtaukset jääneet treeneissä pois. Sen näkee jo aika hyvin koska 'kohtaus' on iskemässä ja nopealla toiminnalla sen saa valjastettua esteiden suorittamiseen. Pitäisi videoida treenejäkin, jotta Eve näkee mitä tekee missäkin. Tällä hetkellä Dino etenee jo niin reipasta vauhtia, että ei siellä paljon ole varaa miettiä.

Keskiviikkona Musta oli alkeistunnilla ja sen jälkeen itse ratsastin tunnilla. Tällä kertaa mentiin puomeja ja kavalettia. Ihan perus kahden puomin linja (jälkimmäinen myöhemmin kavaletti) suhteutetulla välillä. Hepat oli kaikki ihan innoissaan, huomaa, että hyppytaukoa on ollut. Torstaina sähkökatkojen lomassa jumppasin Mustaa kangilla. Tehtiin siirtymiä ja taivutuksia. Lopussa vähän avoa suoralla ja sulkua ympyrällä. Sekä pohkeenväistöjä siksakkina käynnissä ja ravissa. Muutamat laukanvaihdotkin tuli harjoiteltua. Aika sillisalaattia siis. Kentällä oli jo ihan mukavasti lunta ja lisää satoi koko ajan. Kun valot yhtäkkiä sammui, meinasin mennä laukassa päin aitaa, kun ei sitä siinä lumisateessa ja pimeydessä meinannut erottaa..

Parempaa kuvaa loimesta. Ostettu siis jo edelliskeväänä, mutta käytössä vasta nyt.
Vasemmalla näkyy Mustan karsina.

Perjantaiksi olin suunnitellut hiihtistä (ehkä mäkeen kiskotuttamaan ponilla), mutta rankka viikko vaati veronsa ja nukuin niin pitkät päiväunet, etten viitsinyt herättyäni enää lähteä tallille. Kun viikon herää töihin joka päivä 3.30 niin vähemmästäkin alkaa tuntua. Varsinkin kun eräs (a)asiakas oli vähemmän mukava perjantaina.. Niinpä vain tyydyttiin kahlaamaan hankien läpi Dinon kanssa porukoille saunaan.

Hämärää metikköä kännykällä kuvattuna. Dinosta näkyy vaan heijastimet..

Lunta, räntää ja vettä

Kaikkia samana päivänä

Tänään oli ah, niin ihana ilma. Ja Lahdessa nuo aura-autot hoitaa hommansa tosi hyvin (ironiaa). Anyway.. Sunnuntaina oli sentään vähän ihan oikeaa lunta maassa, joten käytimme tilaisuutta hyväksi ja menimme vähän hiihtistä (tai liukurointia) Mustalla. Henna oli tallilla mukana, joten pääsi kartuttamaan mustelma saalistaan Mustan perään. Lisäksi juoksutin Katinkan, ensin liinassa vähän verkkaa. Yleensä en juoksuta riimulla, mutta tämä oli vain verkaksi. Tosin hiljentäminen ei meinannut onnistua lainkaan. Ravista käyntiin pyydettäessä tuloksena oli laukka ja kiva kylki liuku.. Irtojuoksuttaessa oli normaaliin tapaansa pösilö, mitä oli kyllä Hennan hoitaessakin.. Anne meinas, että sairaus on tosiaan kunnolla ohitse ja Katinka palannut normaaliin käyttäytymis moodiinsa. Samalla todettiin, että kaipa tuo jaksaa perjantaina kisata, vaikka ei ole hetkeen kunnolla hypännytkään. Kun Pyyrylä päätti nostaa vähän luokkien korkeuksia, niin viitsii sinne lähteäkin.

Maanantaina käytiin Mustan ja Roviksen (Riina) kanssa pikainen maasto hämärässä ennen tunnin alkua. Mustan kanssa meinattiin mennä laukassa nurin, oli kivat tilsat etusissa kun maasto sen verran märkää. Kentällä ei onneksi enää tarttunut.
Teimme uralla avoa, ensin käynnissä ja siitä siirtymät raviin. Toiseen kierrokseen laukannostoja ja laukassa myös avoa. Lopuksi vähän laukannostoja suoralla. Koska kentän pohja ei vielä huippukunnossa ole, emme pahemmin tehneet ympyröitä.
Musta alkoi mukavasti rentoutua ja avoista tuli tosi hyviä, mitä nyt itse yritin välillä tehdä liikaa. Loppuravissa (taas avoa) oli todella rento ja pyöreä koko väistön ajan. Oma käsikin pysyy jo mukavan rentona läpi ratsastuksen.

Tiistaina alkoi Dinon agi-treenit joulutauon jälkeen. Poika oli ihan innoissaan ja meni tosi hyvin. Meinasi saada vipo-kohtauksen, mutta Eve kerkisi hyvin keskeyttää ja valjastaa energian harjoitukseen. Tästä on haaveiltu kauan. Kontaktia harjoiteltiin A:lla ilman hihnaa ja lopussa teki todella hienon kontaktin. Myös pujottelua harjoiteltiin ja sekin meni hyvin. Illalla oli taas ihan tarmoa täynnä ja joululahja-rotta sai kyytiä oikein olan takaa.

Musta tulossa portille :)

Viimeistä viedään

Ainakin tältä vuodelta

Tänään oli kauniin aurinkoista ja jopa pientä pakkasta. Yöllä oli myös satanut hieman lunta, joten maakin hohteli kauniin valkoisena. Lunta ei kyllä ollut riittävästi tekemään kentästä kovinkaan ratsastuskelpoista (ainakaan kengättömille), joten tunnit oli tänäänkin tarhassa. Ekan tunnin aikana viereisen tarhan hevoset (lähinnä Sunrise) oli saanet pukkilaukka-kohtaukset, joka tietenkin vaikutti ponin lurjuksiin, joiden olisi pitänyt keskittyä työntekoon. Täysin vastoin tapojaan Katinka oli pimahtanut ja ruvennut keulimaan ja pomppimaan paikoillaan. Onneksi Roventan ratsastaja meni vain puoli tuntia ja Katinkan ratsastaja saatiin siirrettyä Roventan selkään. Katinka kun ei rauhoittunut edes Annen mennessä taluttamaan. Muut ponit rauhoittui nopeasti ja tunti jatkui, Katinka sai kyytiinsä Emman. Hieman hillui Emmallakin, mutta ei kauan jaksanut yrittää, kun tehoa ei enää ollut. Turpahihna oli kyllä taas väärin, mikä aiheutti aluksi pään heittelyä (huomasin heti, kun menin tarhan laidalle katsomaan). Pää rauhoittui heti kun turpahihna korjattiin. Yllätykseksi Emma ei edes näyttänyt kovin pitkältä Katinkan selässä vaikka on huomattavasti minua pidempi ja varsinkin pitkäjalkainen. Poni raukka oli kyllä taas ihan hikinen, tarvitsisi todellakin uuden klippauksen. Anne meinasi, että voi olla parempi kun en ratsastaisi Katinkaa huomenna ettei ole taas ihan virittynyt keskiviikon lasten tunnilla, pitää ehkä tyytyä irtojuoksutukseen. Emma on kyllä kehittynyt hurjasti ja osaa nykyään vaatia hevoselta kuin hevoselta rehellistä työskentelyä. Vähän Katinka painui turhan kasaan, mutta se on aina ollut sen helmasynti, kokoaminen kun on sille niin helppoa (lisäykset sitten ei olekaan).

Meidän tunnilla oli Pauliina Beetunsa kanssa, Emma Roventalla ja Vilma Missillä. Aluksi Anne kyseli haluttaisiinko hypätä, johon lähes kuorossa huusimme joo, mutta päätti kuitenkin väännättää koulua, suunnitelma oli kuulemma jo valmiina. Teimme toiseen päätyyn tarhaa pääty-ympyrää, ensin isompi jossa vain asetus ja vähän taivutusta ja heti perään pienempi, jossa lähdettiin vähän kokoamaan käyntiä ja siirtämään painoa enemmän takajaloille. Tämän jälkeen pienemmällä ympyrällä siirrettiin hevosen takapäätä vielä pienempää ympyrää. Takaosakäännöksen esiastetta siis. Vaikeinta oli saada Musta pysymään rentona ja jatkamaan ympyrää rinta edellä, se kylki kun olisi ollut niin helppo laittaa menemään ensin. Kun homma alkoi sujua jatkettiin vielä kulmassa takaosakäännöstä, ensin niin että takajalat polki pienempää ympyrää. Tärkeintä oli säilyttää tahti ja takajalkojen polkeminen eikä vain antaa takasten ruuvata paikoillaan käännöksessä (se kaikkein yleisin virhe taka- ja etuosakäännöksissä).
Muualla 'uralla' sitten kevyttä ravia, jotta hepat sai aina välissä venyttää itseään ja vähän huilia. Musta yritti muutamaan otteeseen jopa tehtävää laukassakin (oliskohan jollain ollut hieman liikaa painetta pohkeissa), mutta tyydyttiin kuitenkin tekemään käynnissä. Lopuksi vähän laukkaa ja sen jälkeen välikäyntien ja venyttelyn jälkeen samaa vielä toisessa kierroksessa. Ilmeisesti olimme loisto oppilaita, koska lopuksi saimme palkkioksi hypätä muutaman kerran. Anne toi pari kavalettia tarhaan ja Musta, Roventa sekä Beetu sai ottaa muutamat hypyt. Rovis ja Musta oli ihan innoissaan, kun ei ole pitkään aikaan päässyt hyppäämään. Anne käänteli kavalettipalikkaa toisen päällä ja lopulta hypättiin kaikki vielä se ysikymppisenäkin. Melkoinen suoritus sillä pohjalla. Eilisen ja tämän päivän tuntien jäljiltä tarhan pohja oli melkoisen pehmeä ja hevosille raskas, minkä huomasi kyllä jo muutaman hypyn jälkeen. Mustalla on kyllä yllättävän kova kunto vaikka onkin välillä ollut useampikin vapaapäivä ja kevyitäkin viikkoja. Hypyt oli tosi hyviä ja lähti hyvästä kohtaa (eli en tuonut ihan juureen kiinni), itsellä meni vähän pasmat sekaisin muutamassa hypyssä, mutta mukana oli tosi onnistuneitakin suorituksia (eli sellaisia missä oikeasti käsi oli taas rento ja hevonen pääsi hyppäämään kunnolla pyöreänä). Eikä päätä edes paleltanut se ysikymppiäkään vaikka pohjakin oli mitä oli. Kaikenkaikkiaan oikein onnistunut ratsastus vuoden viimeiselle päivälle.

Tallissa vielä auteltiin Sunrisen kanssa ja Anne kävi taas selässä hetken istumassa. Eipä sanonut pikkutamma siitä mitään tänäänkään. En kyllä muistanut vieläkään ottaa mukaan Katinkan joululahja omppuja ja porkkanoita. Aamulla tuli vähän kiire, kun yöpakkasen takia auton lukko ei auennut ja jouduin pujottautumaan apukuskin puolelta sisään.. Kiireessä jäi kännykkäkin kotiin, nyt kun olisi jopa saattanut saada edes jotakuinkin nättejä kuvia..

Musta 4v.
 Huonon tasapainon vuoksi paketoin varsinkin maastoon jalat myös putseilla. Taustalla Sepsu ja Vilma.