Ja jatketaas vähän vanhemmalla jutulla, jotta saadaan 'kalenteri' kohdalleen. Torstaina Musta meni estevalkkuun Milalle ja itse lähdin maastoilemaan sen jälkeen. Koska tästä on jo yli viikko, en muista täysin varmasti menikö vielä perustunnille tämän jälkeen, mielestäni ei.. Maastossa käytiin reilu puolituntia, vähän oli väsyneen oloinen, johtui varmaan edellispäivän runsaammasta liikutuksesta. Ratsastuksen jälkeen Mila kylmetti etuset mun laitellessa tavaroita kasaan.
Perjantaina huomasin ilokseni, että Musta oli viskassut oikean etukenkänsä johonkin helkutin pöpelikköön (laitsalle). Onneksi meidän kenttä on pehmeä ja ei aro siinä mennessä, tiellä hieman varoo. Estevalkussa (Henna-Katinka, Tuulia-Roventa) tehtiin samanlaista harjoitusta kuin tiistaina, okserin asemesta vaan oli trippeli. Ristikoiden välit oli himpun pidemmät ja niissä sai ratsastaa sitä normivauhtia, kavaleteille piti ottaa kiinni ja lyhyeen laukkaan. Vähän enemmän puuhaa siis kuin tiistain tunnilla. Yllättävää kyllä, Mustan kanssa oli vaikeampaa ottaa innareille kiinni kuin lisätä vauhtia niiden jälkeen (harjoitusta mentiin molempiin suuntiin eli siis alkaen innareilta ja trippelin kautta ristikoille tai ristikoilta trippelin kautta innareille). Muistelen, että edelliskerralla (viime kesänä?) kun tämän tyyppisiä harjoituksia on tehty, niin vaikeampaa on ollut ratsastaa reipppaasti eteen lyhentämisen jälkeen. Musta onneksi selvittää melko lahjakkaasti nuo kavaletti-innarit vaikka tulisikin vähän kovaa sisään, mutta tarkoitus tosiaan olisi itse säädellä sitä laukkaa sopivaksi. Valkun jälkeen Musta jatkoi vielä normi tunnille ja mä painuin laitumelle metsästämään kadonnutta popoa. Löysinkin sen pienen kiertelyn jälkeen ihan sattumalta ja koska minun onnekseni myös Foriolalta oli kenkä tippunut ja kisat sillä sunnuntaina, oli Anne saanut metsästettyä irtokengän lyöjän paikalle. Kerrankin kävi tuuri tämän homman kanssa eikä tarvitse useita päiviä odotella. Musta jäi tarhaan yöksi, jotta olisi aamulla kengittäjää varten valmiina lähellä.
 |
| kuva harjoituksesta |
Lauantaina Hannu kävi naputtelemassa kengät Mustalle ja Foriolalle kiinni ja pääsimme näin lähtemään Laavuretkelle. Eli ensin maastoilua ja vähän pellolla laukkailua, sen jälkeen makkaran grillausta laavulla. Harmi ettei kenelläkään sitten ollut sitä kameraa mukana, oli mielettömän nättiä kun pelto voikukkia keltaisenaan ja eri väriset hevoset siellä kirmailemassa. Taustaksi olisi vielä tullut kuusimetsää. Ihana auringonpaistekin meitä saatteli. Musta joutui maastojonossa jäämään hevosten taakse (Foriola, Vürst ja Oromis) ja tuo kolme takapuolta edessä oli taas pienen egoistin pääkopalle vähän liikaa. Eli järin rentouttavaa ei maastoilu ollut, pellolla laukkailu meni sitten paremmin kun päästiin 'kärkipaikalle'.
Sunnuntaina Mustalla oli vapaapäivä ja oli tarkoitus pitää sellainen itsekin. Anne oli kisoissa Foriolan kanssa, joten mulle lankesi yhden alkeistunnin pito, ainoat jota Anne ei ollut saanut siirrettyä jollekin toiselle päivälle. Tyttöjen kanssa käveltiin laitsalle hakemaan Roventa ja Katinka. Suitset päähän, tytöt selkään ja minä kävelemään keskelle ponit naruissa. Epron ei olisi millään päästänyt tyttöjä laitumelta, mutta Musta onneksi riensi apuun ja jahtasi sen pois portilta häiriköimästä. Vähän Epron jäi huutelemaan perään, mutta kun katosimme näkyvistä vaimeni hirnuntakin. Tallilla poneille satulat ja varsinaiselle tunnille kentälle. Tytöt harjoittelivat pääty-ympyrää käynnissä ja ravissa sekä keventämistä liinassa (kädet sivuilla, silmät kiinni yms.). Lopputunnista vielä pätkiä ilman jalustimia ravissa, hienosti meni molemmilla. Muutamia tasapainoharjoituksia vielä loppukäynnin aikana (sekä vähän jumppaa). Ponien harjaus ja laitumelle palautus (tämän tein yksin). Epron oli riemuissaan kun tytöt palasi ja Mustakin päästi muutaman tervetulotoivotus hirnunnan, melkoinen konsertti siis. Päiväheinät vielä parille tarhassa olevalle hevoselle ja kiireesti kotiin nukkumaan, jotta jaksaa taas herätä aikaisin töihin.
 |
| Tässä iloksenne kuva vuodelta 2009 (?) jossa opetellaan Mustan kanssa olemaan pelkäämättä mustaa vesimattoa. Siis minä opettelin olemaan pelkäämättä ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rohkeasti vaan!