Esteitä, agia ja koulua

Sunnuntai

Sunnuntain estetunnilla ei ollut kuin Henna (Katinkalla) ja minä (Musta). Riina ei syystä tahi toisesta tullut (ei kyllä myöskään ilmoittanut ettei tule..)
Hypättiin eräänlaista rataharjoitusta tai oikeammin kääntämisharjoitusta (ohessa kuva). Esteet oli avoimia eli vain yksi puomi ja toinen puomi maassa maarajana. Jos totta puhutaan, niin yleensäkin meillä on vain kaksi puomia (pystyissä, oksereissa tietty 'molemmilla puolilla') per este, kun ei jakseta enempää kanniskella. Eli avoimet esteet ei ole mikään iso juttu. Korkeus 80cm (noin), koska se on korkeus jota Henna tulevissa kisoissa Katinkalla hyppää (uusinnan korkeus siis).

Alkuverkkana tehtiin 'keskiympyrää' esteiden väliin jäävällä alueella. Ravissa myötä- ja vasta-asetuksella, sitten laukassa. Yhteenkohtaan käännettiin pientä volttia. Pikaisen alkuverkan jälkeen aloitettiin hyppääminen ensin yksittäisillä niin, että keskiympyrältä käännettiin voltti sellaiseen kohtaan, että voltin jälkeen oli suora linja esteelle. Ensin oikeassa kierroksessa 2. pystyä ja sitten vasemmassa kierroksessa 3. pystyä (numerot kuvassa). Näiden jälkeen vielä voltti -> okseri. Ratoina hypättiin useampaa peräkkäin. Yleensä aloitettiin voltin kautta (esim. 1. pysty -> okseri -> 'keskiympyrää ja voltti vasemmalle -> 3. pysty) ja mahdollisesti myös väliin voltteja. Volttien tarkoitus oli hakea takaosaa kunnolla alle (pienellä voltilla hevosen on pakko polkea) ja saada näin hyviä hyppyjä rauhallisella vauhdilla. Ei siis todellakaan painatettu ratatempoa. Varsinkin ekat hypyt oli tosi hyviä, sain tuotua Mustan hyvään kohtaan, hevonen oli terävä ja itse pysyin rentona hypyssä. Hennan voltit oli aluksi hieman liian isoja, joten niillä ei ollut toivottavaa vaikutusta. Kun Henna sai jutun juonesta kiinni ja voltit sopiviksi, joutui Katinkakin oikeasti käyttämään kunnolla takaosaansa hypyissä. Ja tosi hienoja hyppyjä sieltä tulikin. Vikoissa hypyissä tulimme Mustan kanssa yhdelle esteelle koko ajan ihan juureen (mun helmasyntini..), joten lopuksi otimme sitä pari kertaa uudestaan niin, että hyppäsimme hyvästä kohtaa. Viimeinen hyppy oli muuten hyvä, mutta mun jalat kyllä lenteli jossain.. Onneksi Annelta oli ääni käheänä, niin ei puuttunut tuollaisiin 'epäolennaisuuksiin' (heh heh).
Henna putosi viimeisellä (piti siis olla viimeinen) hypyllä, kun poni päättikin ottaa pikku askeleen ja Henna hyppäsi oikeasta kohtaa. Eipä siinä kummempia, likka kiipesi rohkeasti takaisin kyytiin ja hyppäsi saman esteen muutamaan kertaan uudestaan (vähän madallettuna) ja sen jälkeen vielä yhden toisen esteen (normaali korkuisena). Vika hyppy olikin tosi hyvä!

Kuva harjoituksesta

Maanantai

Eve on ihana! Jaksaa herätä aamulla aikaisin ottamaan Dinon vastaan, jotta mun ei tarvi töiden jälkeen ajella kotiin (23 km suuntaansa) koiraa hakemaan. Dinon treenit kun on ihan mun työpaikan (ja Even kodin) lähellä. Tällä viikolla menen vielä normaalia aikaisemmin eli puoli viiteen. Eve kyllä sanoi normaalistikin heräävänsä jo viideltä jos menee kouluun tai töihin aamuksi, nyt joutui tosin heräämään jo neljältä.. Dino vietti siis päivän Kikalla ja Evelle Argosin ja Rinin kanssa. Kävin taas kolmikon kanssa lenkillä töistä päästyäni ja sen jälkeen pojat vähän riehuivat sisällä (Dino enimmäkseen) ja me Rinin kanssa köllöteltiin sohvalla telkkua katsoen.
Eve tuli treeneihin suoraan töistä ja oli vähän myöhässä, joten aloitimme ilman Eveä. Toimin siis itse ohjaajana ekat minuutit. Ennen treenejä testasin, että Dino menee putkista (tällä kertaa 2 mutka putkea, tosin kumpikaan ei ollut minkään esteen alla). Hyvin meni. Aluksi tehtiin keinua. Dino meni kivasti eikä enää välittänyt kolahduksesta. Itse olin vähän hukassa ohjauksen kanssa (ja solmussa Dinon hihnan kanssa). Treeneissä oli taas vain yksi koirakko Dinon lisäksi, tosin eri kuin viimeksi.

Kun Eve saapui, alkoi rataharjoitukset. Dino teki radat ensin kahdessa pätkässä niin, että palkattiin puolessa välissä sekä lopussa ja vasta sen jälkeen koko harjoitus putkeen yhdellä palkalla. Uutena esteenä Dinolle oli muuri, josta aluksi juoksikin iloisesti ohi. Kun pääsi kokeilemaan muuria pari kertaa ihan yksittäisenä, löytyi siihen hyppy radallakin. Dinolla oli tosi mukavasti vauhtia päällä ja pari vipokohtaustakin taas tuli, nyt niihin kohtauksiin tosin sisältyi esteiden loikkimista, mikä on erittäin positiivinen ilmiö! Puolessa välissä tehtiin myös puomia ja kontaktit on yhä tosi loistavat! Lisäksi Dino meni koko puomin laukalla (vaikkakin aika rauhallisella vauhdilla) eli alkaa tulla varmuutta myös tuohon liikkumiseen.. Oli kyllä tosi mukavat treeni seurata..


Tiistai

Väänsin Mustan kanssa kunnolla koulua. Yleensä yksin ratsastellessa vähän lintsaan ja lähinnä keventelen eteen-alas ja teen taivutuksia sekä jotain iisejä laukkaharjoituksia. Nyt päätin vaihteen vuoksi koota ihan kunnolla. Ensin käynnissä pikku hiljaa ponia lyhyemmäksi ja korkeampaan muotoon, samalla pidin varani ettei toinen kylki pääse taas pullistumaan ja takapää lipsahtamaan vinoon. Sitten pikku hiljaa ravi-käynti -siirtymiä. Siirryin aina takaisin käyntiin kun poni vähänkin jännittyi. Ravissa en tehnyt sen kummempia juttuja vaan siirryin suoraan laukkatyöskentelyyn. Lyhyttä, terävää laukkaa korkeassa muodossa, mutta niin, että poni on rento. Laukka sujui oikein mukavasti vaikka varsinkin oikean laukan nostoissa piti olla todella tarkkana ettei takapää taas livahda sisälle.. Nostot tein käynnistä. Tein vielä parit laukanvaihdot, kun poni kerrankin oli hyvin terävä ja tarpeeksi koottuna. Eka meni kyllä lörinäksi (oma moka..), toinen oli tosi hyvä ja kolmannessa yrityksessä Musta jo ennakoi ja vaihtoi laukan kun vaihdoin asetuksen.. Vaihto oli itsessään kuitenkin hyvä, joten lopetin siihen. Pienen lepotauon aikana tein käynnissä avoa molempiin suuntiin sekä hieman siksak -väistöjä. Lopuksi ravia ympyrällä ensin koottuna molempiin suuntiin. Oikea oli huomattavasti vaikeampi ja Mustan selkä tuppasi jännittymään helposti. Vasempaan oli tosi hyvä. Lopuksi taas eteen-alas venytystä ravissa. Tietenkin näitä venyttelyjä tuli tehtyä myös tuolla varsinaisen työskentelyn lomassa, tarkoitushan ei ole pitää ponia tiukassa paketissa koko aikaa eikä Musta olisi sitä edes jaksanutkaan. Vaan aina onnistuneen työhetken päätteeksi hieman pidempi ja avoimempi muoto.
Omaan käteeni olen todella tyytyväinen. Yleensä käteni helposti jännittyy ja vaikka se myötääkin pään liikkeitä ei se ole rehellisesti rento. Nyt alkaa pikku hiljaa löytyä keveys ja rentous, pitää vaan olla itse todella tarkkana. Suuntaviivana minulla oli tunne mikä kangilla ratsastaessa on, koska silloin käteni on aina ollut rennompi ja kevyempi. Lähinnä kai, kun kiinnitän siihen silloin enemmän huomiota kuin pelkällä nivelellä ratsastaessa.
Hetken Musta kerkesi levähtää karsinassa ja jatkoi sitten vielä lasten ilman satulaa -tunnille.

Tänään Musta lönkytteli alkeistunnilla, joten itse pidin vapaapäivän. Kevyempi päivä olikin ihan hyvä tähän väliin. Torstaina todennäköisesti Musta menee maastotunnille ja jos töissä menee taas pitkään, niin ehkä Musta saa toisen kevyen päivän. Katinkaa en ole tällä viikolla kerennyt itse liikuttamaan ollenkaan..