Tehopäivä

ja hommia piisasi

Lomaviikon ensimmäinen päivä (ma) kuluikin työn merkeissä. Aamulla tallille ja heppojen ruokinta&tarhaus. Sitten karsinoiden kimppuun. Onneksi kaikki on kohtuu siistejä eläimiä ja itse aikoinaan tottunut siivoamaan erilaisia alustoja. Tällä hetkellä tallissa on käytössä turve-puru yhdistelmä ja päällä oljet (paitsi Foriolalla ei olkea). Suurimmalle osalle oli just heitetty uudet oljet, joten siivous oli helppoa. Aikaa vievin oli Beetun karsina, se kun oli tanssinut yöllä jotain ripaskaa osan läjien päällä..

Kitiman kanssa kävin reilun tunnin reippaahkon maaston. Ajattelin, että aikaa menis ainakin puoltoista tuntia, mutta on sillä vaan niin iso askel että nopeammin selvittiin vaikka käveltiin pitkiäkin pätkiä välissä. Ravissa oli reipas ja laukata sai ihan omaa vauhtiaan (eli aika reippaasti, varsinkin kotiinpäin). En kasannut, mutta vaadin kulkemaan matalana enkä hyväksynyt pää pystyssä kekkulointia. Kohtuu pitkänä ja pitkillä ohjilla mentiin.

Mustalla hyppäsin jumppasarjaa neljällä kavaletilla. Alkuverkkana puomeja ravissa ja laukassa. Menin kavaletit pari kertaa myös käynnissä alussa ja viimeiseksi ravissa. Kavaletit oli pienillä väleillä (alle 3m) eli poni joutui vähän kasaamaan itseään. Keskityin vain tuomaan Mustan optimaaliseen kohtaan ja istumaan rentona ja antaa ponin hoidella kinttunsa miten parhaiten taitaa. Olin ihan tyytyväinen omaan asentooni ja käsiini sekä tietenkin Mustaan, se osaa hyvin katsoa kinttunsa. Muutaman kerran lopussa vähän kolisi, kun yritti kompensoida väsymystä lisäämällä vauhtia, mutta eihän noihin pikkuväleihin voi kovin kovaa tulla..
Tein molemmista suunnista ja molemmilla laukoilla, aina 3 kertaa peräkkäin ja välissä kävelytauot. Yhteensä tein kuusi 'sarjaa'. Poni jaksoi molempiin suuntiin pari kertaa hyvin, viimeiset kaksi kertaa oli jo selkeästi väsynyt. Loppuverkkana ravia eteen-alas ja isoja ympyröitä sekä kavaletit pari kertaa ravissa. Huomasi selvästi, ettei meinannut jaksaa nostaa jalkojaan ravilla niin ylös. Kavalettien korkeus siis 45cm. Loppukäynnit maasta ja samalla korjasin kavaletit pois ja siirsin kaksi pääty-ympyrälle Katinkaa varten.

Ja sitten viimeisen elukan kimppuun eli Katinkan ohjasajo. Alkuverkkana myötä- ja vasta-asetuksia sekä parin puomin ylittämistä ravissa sekä laukassa molempiin suuntiin. Oikea kierros on vieläkin vaikeampi asettua ulospäin, mutta alkaa sujua hieman helpommin. Sitten toiseen päätyyn jossa oli kaksi kavalettia pääty-ympyrän vastakkaisilla puolilla. Vasemmassa kierroksesa ei mitään ongelmaa, multa vaan meinasi loppua ohjat kesken vaikka käytössä on hevosten ohjasajo-ohjat eli pituutta riittää. Poni hyppäsi vauhdikkaasti ja innokkaasti eikä ollut hankala ohjata esteille. Oikea kierros olikin sitten vähän tuskallisempi. Toisen hyppäsi aina hyvin, mutta ei muka pystynyt kääntymään laukassa seuraavalle vaan pudotti raville tai yritti kääntyä ennen kavalettia ihan vastakkaiseen suuntaan (joka tietenkin aiheutti sen, että mun piti yrittää keritä ponin vastakkaiselle puolelle ja kääntää paineella oikeaan suuntaan, huh - tuli hiki..). Teinkin sitten pienempää ympyrää ja vain yhtä kavalettia kerrallaan. Lopetin ja siirryin toiseen kavalettiin heti, kun meni kaksi kertaa hypyn peräkkäin ilman venkoiluita ja laukan katoamista. Toisellakin yritti aluksi venkoilla, vaikka olikin se mitä oli paremmin ensin hypännyt. Hyppäsi kuitenkin lopulta hyvin ja loppuverkkana ravissa isoa ympyrää eteen-alas. On se vaan metka elukka..

Sitten päiväheinät poneille (osa hevosista vielä laitumilla päivät, joissa heinäpaalit eli pääsee noiden päiväheinien kanssa paljon helpommalla) ja iltaheinät + safkat karsinoihin valmiiksi, jotta Annella on kotiuduttaan nopea tehdä iltatalli. Tulikin jo hieman kiire ja nopeasti kaupan kautta kotiin ja Lahteen katsastamaan auto (jälkitarkastus) ja Dinon agility treeneihin.

Katsastuskonttorilla oli hieman jonoa ja peruskatsastuksia ei enää otettu, mutta jälkitarkastukseen pääsi. aikaa olin varannut reilusti yli puolituntia, mutta 45min jouduin odottamaan. Onneksi Eve oli menossa hallille autolla, joten koukkasi ottamaan Dinon kyytiin. Katsastus oli onneksi nopea ja pääsin pian itsekin seuraamaan treenejä. Missasin ainoastaan sen, kun Emilia ryömi putkeen taskulampun kanssa varmistamaan ettei siellä ole mitään, Dino kun ei sinne oikein halunnut mennä eikä suostunut kulkemaan keskellä vaan reunoja myöten. Edelliskerrasta selvästi jäänyt jotain 'traumoja' mutkaputkea kohtaan, varsinkin kun putki nytkin oli puomin alla (viimeksi A:n alla). Suoraan putkeen meni ongelmitta ja teki harjoitukset hyvin. A:lla kontakteja (superit yhä!) ja vähän pujottelua. Pujottelukin meni kivasti heti kun Dino muisti mikä homma se on, aluksi yritti hyppiä ohjaimien yli ja muuta. Kerran kun meni läpi, niin meni sen jälkeen hyvin. Treeneissä ei ollut Dinon lisäksi kuin yksi toinen koira, joten aika monenlaista harjoitusta kerkisivät tehdä (hyppy-putki -juttuja) ja lopeteltiin jo ennen tasaa. Lopuksi vielä Eve auttoi hihnan kanssa Dinon mutka putkeen (siihen kammotukseen) ja minä kutsuin toisessa päässä, niin tuli lopulta läpi. Hurjat kehut ja pois hallilta. Kotona Dinolla riitti taas energiaa vaikka minä yritin ruveta jo aikaisin nukkumaan.

Sunnuntaina kävin kevyen maaston (enimmäkseen käyntiä) Mustan ja Dinon kanssa. Katinkalla oli ansaittu (?) vapaapäivä, tunteja ei ollut ollenkaan, koska Anne oli lähdössä laivalle. Kerkesin pesemään molempien ponien suitset ja järjestämään satulahuovat laatikkoon (kuvasin ne myös vihdoin viimein, joten lähiaikoina luvassa varuste esittelyä) ennen iltatallin tekoa (lue: heposten löytämistä pimeässä laitsoilta). Taskulampun kanssa sitten saalistin elukoita pimeiltä laitumilta, lievän spookin näköistä kun näkyy vain kiiluvat silmät tulossa kohti.. Ongelmia tuotti vain pari ahnetta pientä virolaista, jotka piti hakea laitumen perältä ja kirjaimellisesti raahata sisään.. aamulla kyllä molemmat kulki huomattavasti reippaammin laitumen suuntaan.. prkl..
Muut oli asiallisia käsitellä, jopa Foriola ja Fortuna malttoivat odottaa paikoillaan, jotta sain Foriolalta takin pois..