Taas aika vähän kertoilla kuulumisia. Kummasti mulle kertyy reilu viikko kerrottavaa kerralla ja tällä hetkellä blogi laahaakin sen viikon jäljessä, mutta ehkä mä pysyn kärryillä..
Torstaina Musta oli tosi jäykkä. Kävin nopeasti kentällä samaan aikaan kun eka esteryhmä teki alkukäyntejä ja tuntui melkein ep:ltä, varsinkin pienissä ravipätkissä. Tällä kertaa oli satulakin jo mukana, kun Mustan oli tarkoitus mennä estetunnille. Kävelin käärmetietä edestakaisin puolisentoista tuntia (pätkittäin ravia), mutta oli silti kovin ep:n oloinen takaa. Jaloista en kuitenkaan mitään löytänyt, joten jatkoin kävelyä viltin kanssa. Ei otettu sitten Mustaa hyppäämään, ettei mene pahemmaksi jos selässä vaikka onkin jotain. Onneksi Osteopaatti-Tiina on tulossa tiistaina, niin ainakin löytyy kaikki nikama-ongelmat. Musta meni illan alkeistunnille sitten Lotalle, jonka alunperin piti silloin maanantaina sillä mennä. Kerkesi tunnin verran vartoilla viltin alla tunnin alkua. Oli kuulemma ollut oikein reipas tunnilla eli ilmeisesti kävely aukaissut lihasjumeja. Itsehän olin siis viimeisen tunnin aikana kaahailemassa kiirellä Lahteen Dinon treeneihin.
Tällä kertaa radalla oli perusesteiden lisäksi kepit ja pussi. Dino teki ihan super-kontaktit ja meni pussiinkin ihan ilman apuja. Pujottelu menee, kunhan Dino muistaa mikä se homma taas olikaan. Jättää helposti kesken juuri ennen loppua. Hyvin jaksaa nykyään keskittyä ihan pitkiinkin ratoihin (eli reilu 20 estettä) ilman ongelmia. Oli pöytäkin pitkästä aikaa eikä mitään ongelmia (no kerran meni niin vauhdilla, että tippui suoraan yli), onneksi se silloin alkeiskurssilla tuli hyvin treenattua, niin koira muistaa vaikka ei joka kerta tehtäiskään. Kisoissahan harvoin pöytää on, mutta monella on siinä ongelmia silloin kun se on, juurikin sen takia, ettei sitä viitsitä treenata kun on niin harvoin kisoissa.
 |
| Dinolla kiva istuma-asento |
Perjantaina kerkisin ratsastaa Mustalla reilun puolisen tuntia kentällä ennen tuntien alkua. Musta oli vielä jäykkä ja sen huomasi varsinkin raviin lähtiessä. Tehtiin paljon käynnissä avoja ja pohkeenväistöjä. Muutama ravi ja laukkapätkä. Sen jälkeen Musta köpötteli pari alkeis/perustuntia, jossa vertyi vähän lisää. Itse menin estevalmennuksen Vystillä, aiheena oli puomit. Meillä oli toisessa päässä yksi puomi pääty-ympyrällä, toisessa kaksi (väliin 3 laukkaa) ja koko-rata-leikkaalla 4 kavalettia (ala-asennossa) innariväleillä. Vysti oli aluksi vähän jännittynyt ja huomio pyrki kiinnittymään tarhassa hilluvaan Orhideen sen asemesta, että oisi viitsinyt kuunnella mua. Pätkittäin tuli hyvin kuulolle ja pyöreäksi, onneksi myös unohti Orhideen pian ja jaksoi keskittyä hommiin. Tehtiin molempiin päätyhin pääty-ympyrät (puomien ylitys) ja Vystin kanssa hain hyviä etäisyyksiä (laukassa) ja tasaista taivuttamista (vähän vielä kaatuu ja puskee vasemman pohkeen päälle). Aluksi menin laukassa vain yksittäistä puomia, mutta kun se sujui hyvin päästiin kokeilemaan myös kaksikko-puomia eikä siinäkään sen suurempia vaikeuksia ollut. Innari-kavaletteja tultiin oikeassa laukassa, joka on Vystille vähän vaikeampi, mutta hienosti meni. Kerran teki jopa laukanvaihdon, josta tietenkin hurjasti kehuja. Vystille ei ole vielä vaihtoja opetettu, kun laukka on aavistuksen raakaa vielä, mutta ensi keväänä viimeistään pääsee opettelemaan vaihtoja. Vysti oli kaikin puolin oikein mukava taas ja jaksoi hyvin koko puolitoista tuntia.
Lauantaina olin itse häissä ja Musta köpötteli pari talutustuntia (samoin Katinka).
Sunnuntaina Musta meni 2 alkeistuntia, joista jälkimmäinen ihan talutuksella. Sen jälkeen hyppäsin itse kyytiin ja tein puomiharjoituksia reiluhkolla välillä. Tarkoituksena saada ravissa askeleeseen vähän pituutta. Oli tosi hankalaa vaikka Musta kasasi hyvin ja vastasi apuihin eikä puomeilla päässyt niinkään kipittämään. Lavoissa oli kuitenkin köpsyttelyistä huolimatta sen verran jäykkyyttä ettei ihan helpolla venynyt. Lopussa tuli kivasti muutaman kerran, joten jätettiin siihen. Välissä verryteltiin reippaalla laukalla ympräri kenttää, jotta paikat vähän aukeaisi.
 |
| Vysti kesälaitumella |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rohkeasti vaan!