Kesää odotellessa

Aika taas turinoida menneestä viikosta..

Sunnuntaina menin Mustan kanssa kevyesti. Kenttä on melko kamalassa kunnossa ja maastoissa on turhasti vielä lunta Mustalle, kun en halua jalkaa turhia rasittaa. Tehtiin alkukäynnit tiellä talsien Miljan ja Kitiman kanssa, odottaen tunnin loppua kentällä. Tulipahan kunnon käynnit ja tiellä oli hyvä pohja. Kentällä menin reilut parikymmentä minuuttia kevyttä kokoamista ja siirtymisiä. Keskelle kenttää ei oikein voinut mennä, mutta ura oli ihan jees ratsastaa. Lopuksi vielä jalan kylmetys. Katinka meni alkeistunnilla ja hoitajat ratsasteli vielä ilman satulaa Katinkalla, Epronilla ja Roventalla (oli mahdollisesti joku neljäskin, mutta en muista), joten sai kunnon liikutuksen. Milja jäi vahtimaan tyttöjä ja me paineltiin Annen kanssa absille syömään.

Maanantaina kävin shoppailemassa (Hennan kanssa) Mustalle uudet etukengät (kun se toinen on yhä kadoksissa siellä tarhassa jossain), hokkeja, 8-millisen kierretapin (10-m löytyy jo), Katinkalle uuden toppaloimen alekorista (harmi kun kokoja oli vain 95 ja 105). Wahlstenillakin poikettiin ja oli alennuksessa just mun kypäriä, niistäkin harmillisesti vain kokoja 58 ja 60, ihan liian isoja meikäläisen kupoliin. Uusi kypärä olisi tarpeellinen, mutta istuvaa mallia on hankala löytää, sen takia olisin mielläni ottanut samanlaisen kuin entinen.. Tallille tultiin melko myöhään, puunattiin ponit kunnolla ja käpöteltiin räntäsateessa ilman satulaa puolisen tuntia (tietä edestakaisin).

Tiistaina Eve soittin 16.20 ettei välttämättä ehdi treeneihin, kun pääsi vasta lähtemään töistä. Itse en ollut varautunut ollenkaan juoksemaan, oli vain crocksit jalassa. Yleensä tiistaisin pistän töihin lenkkarit. Hyvin onnistui juokseminen crockseillakin ja Dino meni superhyvin. Radat oli onneksi kohtuu lyhyitä ja simppeleitä (joka radalla aina yksi pahempi kohta), joten en itse ollut ihan sekaisin, hyvin hengästynyt vain, alkuun kun päästiin, niin Dino iski vitosvaihteen silmään ja läksi menemään. Eipä siinä muu auttanut kuin yrittää pinkoa edellä ja oikoa kaikista mahdollisista paikoista. Kontaktiesteenä oli A (uusitulla pinnalla) ja Dino teki joka kerta superkontaktit. Eikä pinnan lievä liimanhaju edes häirinnyt.
Musta meni tiistaina tunnilla ja jalkakin oli kylmetetty jälkeen.

Keskiviikkona ponit sai tyytyä alkeistuntiin ja minä nautin rauhallisesta saunaillasta rankan työpäivän jälkeen.. Laiskotti siis..

Katinkan mielestä hommat voi joskus olla tosi väsyttäviä

Torstaina menin taas Katinkalla tunnille. Tehtiin kulmia (isoa neliötä keskellä kenttää, päädyt vähän huonommassa kunnossa, hiekka alkaa paikka paikoin jo näkyä) ja siirtymiä eli suorat ravissa ja kulmat käynnissä. Katinka oli ihan kiemura, kun yritti vältellä vesilätäköitä (niinkuin se tuolla sohjossa olisi mahdollista). Siirtymisistä siirryttiin pysähdyksiin ja peruutuksiin, ensin käynnistä ja käyntiin, sitten suoraan raviin. Lopuksi peruutuksesta laukkaan. Katinkalla alkoi vähän laukannostoissa keittää ja pysähdyksistä + peruutuksista ei meinannut lopuksi tulla mitään. Laukka alkoi kyllä taas kivasti nousta ylämäkeen (lue: hyppää vähän pystyyn ennen kuin lähtee eteenpäin, ei poni mitenkään liioittele ei!). Ravissa taas yritystä epätoivoisesti eteen-alas. Tai edes sinne alas..
Mila tuli tekemään loppukäynnit ja itse nousin hetkeksi Mustan selkään (vaikka olikin jo kaksi tuntia juossut). Musta tuntui tosi oudolle, kyljet jotenkin kovat. Olen ilmeisesti tottunut istumaan Katinkan kyydissä ja satulassa, kun Mustan satulakin tuntui oudolle ja maha liian isolle (jalat ei oikein meinannut asettua). Hain vähän käynnissä ja ravissa eteen-alas venytystä tiellä. Lähinnä käynnissä. Eloa tuli poniin siinä vaiheessa kun Anne lähti Vürstilla laukkaan meidän edestä. Tallissa taas jalan kylmetys (ilman jäägeelejä) ja hyvin kevyttä hierontaa selälle joka on ihan jumissa. Ilmankos ponikin tuntui niin hankalalta.

Perjantaina verkkasin Mustaa tiellä varttitunnin ennen tuntia. Selkä on yhä jäykkä, mutta ei enää kosketusarka, joten pystyin harjaamaan hyvin. Käynnissä venytti vähän, ravissa huonommin ja laukkakin tuntui hassun töpölle. Tunnin jälkeen ratsastin vähän lisää ja poni oli vertynyt sen verran, että pystyi venyttämäänkin alas. Laukka oli yhä vähän töpöttävää. Sain lainata Miljan back-on-track -selänlämmitintä ja Musta saikin seistä sen kanssa samalla kun jalka kylmettyi. Vuokraksi määräytyi Kitiman liikutus lauantaina ;)

Jalka on tosi hyvässä kunnossa jo, pienen pieni neste pahkura vielä sisäpuolella, mutta ei ole enää lämmin kylmetyksen jälkeen (sitä ennen ei oikein eroa huomaa muuhun jalkaan, mutta kylmetyksen jälkeen pallukkakohta on tuntunut vähän lämpöisemmältä kun muu jalka on selvästi kylmä). Katsotaan mitä saadaan selälle aikaan tuon back-on-trackin avustamana. Lauantaina ajattelin käyttää sitä jo ennen ratsastusta vähän esilämmittämässä.

Musta the pallomaha kesälaitumilla